Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen ja Luulajan puolustaja Ronja Savolainen ei ole lähtemässä Ruotsin mestaruuden saavuttaneesta joukkueesta, vaikka Ruotsin jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Olof Östblom tällaista vaihtoehtoa Savolaiselle tarjosikin.
– Hän saa sanoa, mitä hän haluaa. Olen edelleen aikeissa pelata täällä, Savolainen kertoi Pohjois-Ruotsissa ilmestyvälle NSD-lehdelle.
Savolaisen NSD:lle antamista kommenteista uutisoi Ruotsissa muun muassa uutistoimisto TT.
Tapaus juontaa huhtikuun puoliväliin, jolloin Ruotsin naisten jääkiekkomaajoukkue romahti Espoossa pelatuissa MM-kilpailuissa. Savolainen otti kantaa maan naisjääkiekkoilijoiden asemaan SVT:n haastattelussa.
Kilpailupäällikkö Östblom suivaantui Savolaisen kommenteista, joissa suomalaispuolustaja kritisoi Ruotsin liiton satsauksia naisten maajoukkueeseen. Östblom kehotti Savolaista lähtemään Ruotsin naisten pääsarja SDHL:stä, jos hänen mielestään liiton panostus on huono.
– Mielestäni on hyvä asia, että tästä tuli näin iso juttu. Monet Ruotsissa ovat samaa mieltä kanssani. Heidän mielestään se on oikein, mitä sanoin. En kritisoinut SDHL:ää vaan Ruotsin liittoa, jonka pitäisi antaa enemmän rahaa naisten maajoukkueelle ja parantaa toimintaolosuhteita. Toivon, että keskustelu jatkuu, Savolainen kommentoi NSD:lle.
Ruotsin olympiakomitea sulki rahahanan
Ruotsin naisten maajoukkuekiekkoilijoiden tulot ovat viimeisen vuoden aikana herättäneet keskustelua muutenkin. Jo alle odotusten menneiden Pyeongchangin olympialaisten jälkeen Ruotsin olympiakomitea lopetti naisten maajoukkueen rahallisen tukemisen. Ruotsin liitto alkoi tukea maajoukkuetta loppukesästä, mutta satsaukset eivät ole tyydyttäneet monia.
Pelillisen pohjakosketuksen Ruotsi otti Espoossa, kun se putosi B-sarjaan. Suomi saavutti MM-kotikisoissa historiallisen hopean.
Suomen naisten maajoukkuepelaajat saavat saavutuksestaan bonukset Suomen Jääkiekkoliitolta. Naiskiekkoilijoiden asemaa on helpottanut myös Pyeongchangin olympialaisten pronssimitalisteille myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apuraha, jonka saajiin maajoukkuepakki Savolainenkin kuuluu.
KooKoo pestasi tiistaina yhdysvaltalaispuolustaja Matt Caiton. Maanantaina KooKoo kertoi hyökkääjä Trevor Mingoian sopimuksesta. Puolustaja Caito kiekkoili menneellä kaudella Itävallassa.
– Caito on kiekollisesti taitava puolustaja, joka syöttää terävästi ja jolla on koko ajan aktiivinen peliote, KooKoon urheilujohtaja Jarno Kultanen kommentoi tiedotteessa.
Caito voitti EBEL-liigan puolustajien pistepörssin, kun hän nakutteli 52 ottelussa pisteet 19+25=44. Kausi oli 25-vuotiaalle puolustajalle ensimmäinen kotimantereensa ulkopuolella.
– Tämä kausi oli Mattin todellinen läpimurtokausi ammattilaiskaukaloissa. Hän oli joukkueensa paras puolustaja sekä puolustus- että hyökkäyssuuntaan. Meille on totta kai hyvä asia, että hän on jo totutellut Euroopan kaukaloihin, Kultanen pohdiskeli.
Jääkiekon SM-liigassa päättyneellä kaudella neljänneksi sijoittunut Helsingin IFK on solminut kahdeksan uutta pelaajasopimusta.
Joukkueeseen liittyvät HPK:n riveissä Suomen mestaruutta juhlinut hyökkääjäkaksikko Teemu Turunen ja Otto Paajanen, Örebrosta saapuva leijonahyökkääjä Jere Sallinen sekä ruotsalaishyökkääjä Sebastian Dyk Södertäljestä. Sopimukset ovat mallia 1+1.
Aiemmin seura tiedotti solmineensa kahden vuoden sopimuksen Pelicansista saapuvan Jesse Saarisen kanssa.
Joukkueessa kiekkoilevat ensi kaudella lisäksi puolustajat Mikko Kousa, Rony Ahonen sekä maalivahti Frans Tuohimaa. Kousa pelasi viime kaudella Pelicansissa, Ahonen Lukossa ja Tuohimaa SaiPassa.
Kousan ja Tuohimaan sopimukset ovat kaksivuotisia ja Ahosen mallia 3+1 vuotta.
Samalla seura tiedotti käyttäneensä puolustaja Aleksi Laakson option.
– Maalivahtiosasto on entistä vahvempi. Hyökkäyksestä lähti viime kauden päätteeksi paljon tehopisteitä, mutta aukot on paikattu erittäin hyvillä pelaajilla, urheilujohtaja Tobias Salmelainen kommentoi seuran tiedotteessa.
– Puolustukseen saimme paluumuuttajat Kousan ja Ahosen. Kalusto on jo nyt vahva ja kiekollisessa pelissä taitava. Puolustukseen on haluttu myös jättää tilaa sisäiselle kasvulle, sillä meillä on kourallinen nuoria lupaavia puolustajia peliajasta taistelemassa, Salmelainen jatkoi.
SM-hopeaa Kärppien riveissä napannut Ville Leskinen on palkittu Kultaisella kypärällä eli Liigan runkosarjan parhaana pelaajana.
Leskinen teki runkosarjassa pisteet 29+28=57, mikä oikeutti pistepörssin toiseen sijaan.
Pelaajat itse äänestävät parhaan pelaajan keskuudestaan, joten sitä pidetään arvokkaimpana palkintona.
Leskisen poisjäänti sunnuntaina nimetystä Leijonien MM-joukkueesta aiheutti kummatusta, mutta Yle Urheilun tavoittama Kärpät-hyökkääjä paljasti kärsineensä loukkaantumisesta.
– Ei ole ihan kunnossa... Pitää hoitaa mies kuntoon ja alkaa ensi kauteen keskittymään. Siellä on varmasti hyvä ryhmä ja kaikki kynnelle kykenevät, Leskinen sanoi Yle Urheilulle.
Eli pienen vamman kanssa pelasit pudotuspelejä?
– No pienen, mutta kaikillahan noita on aina vähän.
Leskinen saavutti 74 ykkössijaa ja 525 pistettä, kun toiseksi tullut Pelicans-puolustaja Oliwer Kaski sai 51 ykkössijaa ja 489 pistettä. Kolmanneksi sijoittui HPK:n riveissä Suomen mestaruutta juhlinut Teemu Turunen. Kyselyyn vastasi reilut 300 pelaajaa äänestysprosentin ollessa 92.
Kultaisen pillin eli kauden parhaan erotuomarin palkinnon pokkasi toista vuotta peräkkäin Antti Boman.
Juha Rantasila -palkinnon eli runkosarjassa eniten maaleja tehneen puolustajan palkinnon sai Kaski.
Huimavireinen kenialaismaratoonari Eliud Kipchoge jättää väliin syksyn MM-maratonin Qatarin Dohassa. Kipchogea ei mestaruusjahdissa 5. lokakuuta nähdä, koska hän suunnittelee yrittävänsä syys- tai lokakuussa maratonin myyttisen kahden tunnin haamurajan rikkomista.
Kipchoge juoksi keväällä 2017 Italian Monzan moottoriradalla järjestetyssä ennätysyrityksessä maratonin aikaan 2.00.25. Sitä ei laskettu maailmanennätykseksi, mutta viime syyskuussa hän otti ME:n nimiinsä taittamalla Berliinin maratonin aikaan 2.01.39. Huhtikuun lopulla hän juoksi Lontoon maratonilla kaikkien aikojen toiseksi nopeimman ajan 2.02.37.
Kenia lähtee Dohan MM-maratonille viidellä miesjuoksijalla, vuoden 2017 maailmanmestarin Geoffrey Kiruin johdolla. Kenian naisnelikon ykkösnimi puolestaan on kaksinkertainen maratonin maailmanmestari Edna Kiplagat, 39.
Suomalaispuolustaja Otto Leskinen on solminut sopimuksen NHL-seura Montreal Canadiensin kanssa. Tulokassopimus on kahden vuoden mittainen, tiedottaa seura verkkosivuillaan.
Viimeiset neljä kautta SM-liigatasolla KalPaa edustanut Leskinen, 22, takoi menneellä kaudella 57 ottelussa tehot 8+23=31.
Pieksämäkeläisen PiPSin kasvatti tavoitteli paikkaa Slovakian MM-kisoihin, mutta putosi Leijonien matkasta sunnuntaina.
Leskinen on Canadiensille tuttu, sillä hän oli viime kesänä mukana seuran nuorten pelaajien leirillä. Leskisellä ei kuitenkaan ole NHL-varausta.
Kanadalaisseura ei selviytynyt NHL:n pudotuspeleihin. Suomalaisista seuraa edustivat tällä kaudella Joel Armia, Jesperi Kotkaniemi, Artturi Lehkonen sekä Antti Niemi.
Suomen koripallomaajoukkueen fanikulttuurin nousu alkoi 2010-luvun alkuvuosina. Maajoukkueen pitkäaikaisin pelaaja, jo vuodesta 2000 Susijengissä pelannut Tuukka Kotti on ollut aitiopaikalla seuraamassa kehitystä. Kotin mukaan eräänlainen käännepiste oli EM-kisat Sloveniassa vuonna 2013.
Suomi pelasi Koperin rannikkokaupungissa, ja paikan päälle tuli Suomesta kolmisen tuhatta fania kannustamaan joukkuetta. Jälkeenpäin on puhuttu "Koperin ihmeestä".
– Silloin minä itse huomasin, että nyt on jotain tapahtunut. Me asuimme sinä kesänä vaimon kanssa Pasilassa. Seuraavana päivänä, kun olin tullut kisoista kävelin kadulla. Sellainen vanhempi nainen käveli vastaan ja kysyi minulta, että pelasinko Susijengissä. Minä myönsin ja hän kysyi, että saako halata. Minä sanoin, että tottakai! Sellainen hetki, ettei aikaisemmin koskaan. Että tunnistetaan ja noteerataan.
Vielä huomioimista ja fanien kannustustakin suurempi ilo Tuukka Kotille on ollut se, mitä Susijengin menestyminen on saanut aikaan lajin suosiolle, ja miten se on näkynyt pelin harrastajien määrässä.
– Juuri tämä palaute, jota EM-kisojen jälkeen tuli, että uusia harrastajia koriksen pariin on tullut tosi paljon. Se on se palkitsevin juttu.
Mielikuvaharjoittelulla parempaa pelaamista
Tuukka Kotti kertoi Puoli seitsemän -ohjelmassa löytäneensä viitisen vuotta sitten mielikuvaharjoittelun osaksi peleihin valmistautumista. Kotin mukaan se kehittänyt paljon häntä pelaajana.
– Yritän varsinkin ennen pelejä käydä läpi mielessä eri tilanteita. Silloin olen valmiimpi kaikkiin skenaarioihin, mitä tapahtuu. Se on auttanut minua paljon myös heittämisessä. Kun näet mielessäsi paljon onnistumisia, niin onnistut myös paremmin, koska et mieti epäonnistumista niin paljon.
Mielikuvaharjoittelulla voi myös päästä helpommin yli epäonnistuneista peleistä.
– Huonot jutut pyrin käymään läpi niin, että mietin mielessäni miten sen olisi pitänyt mennä. Sen jälkeen sen pystyy laittamaan sivuun.
Lapsiperhearki apuna mielenhallinnassa
Kolmevuotiaan ja viisikuukautisen lapsen isä Tuukka Kotti on havainnut, että myös perhe-elämä antaa hyvän harjoittelumahdollisuuden mielen hallintaan ja varsinkin keskittymiseen.
– Paras harjoittelutapa on olla lasten kanssa. Se on aika helppoa vanhemmille, että kokeilee pystyykö olemaan läsnä lasten kanssa. Että ei ajattele mitään muuta sillä hetkellä kun on lasten kanssa. Sillon oppii myös tarkkailemaan mieltään – ja saa itsensä kiinni, jos ajattelee jotain muuta asiaa, tai on jossain ihan muualla koko ajan.
Katso Tuukka Kotin koko haastattelu Yle Areenasta:
Vuodesta 2010 lähtien Atletico Madridia edustanut Diego Godin ei jatka espanjalaisseurassa tämän kauden jälkeen. Joukkueen kapteeni Godin kertoi asiasta tiistaina tunteikkaaksi muodostuneessa lehdistötilaisuudessa.
– Olen hermostunut, paljon enemmän kuin ennen peliä. Nämä ovat viimeiset päiväni Atletico Madridissa, Godin kertoi kyynelsilmin.
33-vuotias puolustaja kertoi, että hän olisi halunnut pelata seurassa 40-vuotiaaksi asti, mutta se oli mahdotonta.
– Lyhyesti sanottuna olen joukkueeni kapteeni ja olen ollut täällä monta vuotta. Emme päässeet sopimukseen, joten aikani täällä on ohi. Tämä on ollut parasta aikaa urallani ja elämässäni.
Uruguaylainen Godin on pelannut Atleticossa 387 ottelua ja oli kaudella 2013-14 yksi Espanjan liigan mestaruuden takuumiehistä. Hän saavutti seurassa myös kaksi Eurooppa-liigan voittoa ja eteni kahdesti Mestarien liigan loppuotteluun.
Godin ei kertonut vielä tulevaa seuraansa, mutta hänet on siirtohuhuissa yhdistetty Inter Milaniin. Viime vuonna Manchester United havitteli häntä, mutta puolustaja jatkoi vielä Atleticossa.
Godin pelaa viimeisen ottelunsa Atletico-paidassa tulevana sunnuntaina, kun joukkue kohtaa kotonaan Sevillan.
Miesten jalkapallon Veikkausliigassa pelattiin tiistai-iltana kolmen ottelun kierros. FC Inter tarjosi turkulaiskannattajilleen näytöksen, kun kaatoi Rovaniemen Palloseuran kotikentällään 3–0. Inter teki kaikki kolme maaliaan ensimmäisellä puoliajalla.
Interin Timo Furuholmia onnisti jo ottelun neljännellä minuutilla: hän teki kolmannen maalinsa kahteen otteluun ja siirsi isännät johtoon.
Vain kolme minuuttia myöhemmin Inter nousi jo kahden maalin johtoasemaan, kun Miro Tenho viimeisteli Mika Ojalan kulmapotkusta Inter-uransa ensimmäisen maalin.
Ojala tarjoili 25. minuutilla pallon Filip Valencicille, joka laukoi tarkasti verkkoon ohi RoPS-vahti Antonio Regueron.
Vaasassa ja Tampereella tasaista
Vaasassa ja Tampereella avausmaaleja saatiin odottaa toiselle puoliajalle asti. Vaasan Palloseura isännöi Helsingin Jalkapalloklubia, joka siirtyi 1–0 johtoon Lassi Lappalaisen osumalla 55. peliminuutilla.
Vieraat olivat jo kiinni voitossa, kunnes vaasalaiset nousivat tasoihin lisäajan viidennellä minuutilla Hindrek Ojamaan osumasta, joka oli virolaisen ensimmäinen Veikkausliigassa.
Kreivin aikaan syntynyt osuma ratkaisi 1–1-loppulukemat ja yhden pisteen kummallekin joukkueelle. Punaisella kortilla suihkuun lähetettiin HJK:n Elderson, joka koski kädellä palloon rangaistusalueella. Joukkuetoveri Kaan Kairinen sai kaksi keltaista ja kärsi saman kohtalon.
Tampereella espoolaisvieras FC Honka nousi 1–0-johtoon Borjas Martin Gonzalesin 67. minuutin onnistumisella. Kuten Vaasassa, myös Tampereella isännät tasoittivat viime minuuteilla, kun Ilveksen brasilialaispelaaja Jair nosti tamperelaiset 89. minuutilla tasoihin ja 1–1-lopputulokseen.
Sarjakärki Ilves ei ole hävinnyt yhtäkään ottelua tällä kaudella.
Viiteen tasapeliin tyytynyt HJK on sarjassa neljäntenä. Inter nousi viidenneksi pisteen päähän HJK:sta ja tasapisteisiin Hongan kanssa. Tappion tiistaina kärsinyt RoPS on yhdeksäntenä.
Sarjassa kymmenentenä oleva VPS ei ole vielä voittanut yhtäkään ottelua. Tasapelejä on sen sijaan kertynyt peräti viisi.
Toronto Raptors otti vakuuttavan kotivoiton koripalloliiga NBA:ssa, kun se voitti pudotuspelien toisen kierroksen viidennessä ottelussa Philadelphian 125–89. Toronto siirtyi ottelusarjassa johtoon voitoin 3–2.
Toronton tähtiosasto oli ottelussa pitelemätön. Kawhi Leonard tehtaili 21 pistettä ja poimi 13 levypalloa. Pascal Siakam pussitti 25 pistettä ja Kyle Lowry säesti 19 pisteellään.
– Rakastaisin pelata tällä tavalla jokaisena iltana. Olen melko varma, että kaikki ovat samaa mieltä. Tässä joukkueessa ei ole yhtäkään tyyppiä, joka haluaa vain katsoa minun, Kylen tai Pascalin loistoa. Kaikki haluavat pelata loistavasti, Leonard sanoi ESPN:lle.
Länsilohkon pudotuspeleissä Denver otti niskalenkin Portlandista voittamalla viidennen ottelun kotikentällään 124–98. Myös Denver siirtyi ottelusarjassa 3–2-johtoon. Denverin serbialaistähti Nikola Jokic pommitti ottelussa 25 pistettä ja rohmusi 19 levypalloa.
Tenniksen nelinpelin suomalaistähti Henri Kontinen ja australialaisparinsa John Peers selvittivät tiensä jatkoon ATP Masters -turnauksessa Madridissa, kun avauskierroksella tiistaina kaatuivat australialaiset Nick Kyrgios ja Bernard Tomic 6–2, 6–4.
Massakentällä pelattu ottelu oli ohi 50 minuutissa.
Turnauksessa kahdeksanneksi sijoitetut Kontinen ja Peers kohtaavat seuraavaksi Argentiinan Guido Pellan ja Portugalin Joao Sousan.
Jos Pella ja Sousa kukistuvat, saattaa puolivälierässä edessä olla huippupari Lukasz Kubot/Marcelo Melo. Puolalainen Kubot on nelinpelin maailmanlistalla sijalla neljä ja brasilialainen Melo sijalla seitsemän, kun Kontisella ja Peersillä sijat ovat 16 ja 19.
Miesten Superpesiksen suosikkikolmikon haastajaseurat on testattu jo kauden kahden ensimmäisen pelin aikana, kun Sotkamon Jymy avasi kotimaan pelikauden kotivoitolla Hyvinkään Tahkosta lukemin 2–0 (3–2, 2–1).
Jymyn kotiavausta ei tosin nähty Kainuun hankien keskellä. Sotkamolaiset toivat jälleen yhden kotipelinsä Helsinkiin Töölön jalkapallostadionille, jonne löysi tiensä 2 317 katsojaa.
Molempien jaksojen voittojuoksun löi Jymyn kotiuttajajokeri Roope Korhonen upottamalla iskunsa kolmoskopparin eteen.
– Taisimme antaa räpylän kautta kaikki Tahkon juoksut, mutta silti ulkopelimme oli rauhallista, iloitsi Jymyn pelinjohtaja Jani Komulainen.
– Palo on palata mitalikantaan, vaikka rankkauksemme onkin vasta viides, vakuutteli viidesti SM-finaaleissa pelannut Jymyn ykkösvahti Markus Tuikka, 25.
Kainuulaisrankkaus vasta viidentenä
Superpesiksen pelinjohtajat arvioivat kausiennakossa kovimmaksi kolmikoksi mestaruutta puolustavan Joensuun Mailan, kymmenen peräkkäistä mitalia saavuttaneen Vimpelin Vedon ja viime syksyn loppuottelut JoMalle hävinneen Kouvolan Pallonlyöjät.
Vahvimmiksi puntaroidut JoMa ja ViVe ovat uudessa komennossa. Niiden pelinjohtajiksi siirtyivät Juhani Lehtimäki ja Markku Hylkilä. KPL:n pelinjohtajana jatkaa Matti Iivarinen.
– Kaksi vuotta olin jo JoMassa taustalla, joten vain viuhkan ottaminen käsiin on uutta. Joensuussa on rakennettu sellainen kulttuuri, että mestaruutta tavoitellessa kaikki kyseenalaistetaan, Lehtimäki kommentoi.
Vahvimmiksi haastajiksi pelinjohtajat kokivat Seinäjoen Jymy-Jussit, Jymyn ja Tahkon. Jussit hävisi JoMalle kauden avauspelissä Espanjan Fuengirolassa kymmenellä juoksulla.
Peräti 18 kauden mitaliputkensa katkettua joukkuettaan tietoisesti nuorentaneet sotkamolaiset eivät ole aiemmin 2000-luvulla olleet rankkauksessa kärkinelikon ulkopuolella.
Miesten Superpesiksessä tuli vaihtuvuutta kahden seuran verran. Kempeleen Kiri nousi suoraan Oulun Lipon tilalle. Siilinjärven Pesis pudotti karsintaotteluissa Haminan Palloilijat.
Enemmän vapaita viikonloppuja, lyhyempiä etäisyyksiä kilpailupaikkojen välillä ja useampi kisaviikonloppu putkeen.
Tälläisiä toiveita esittävät maailman kärkihiihtäjät tuoreessa hiihtäjien kesken tehdyssä kyselyssä. Toukokuun lopulla luovutettavaan kyselyyn pääsi ennakkoon tutustumaan Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Kyselyyn vastasi 118 maailman huippuhiihtäjää 16 maasta. Suomea FIS:in urheilijakomissiossa edustava Martti Jylhä huomauttaa kuitenkin, ettei kyselyssä ole huomioitu jokaisen urheilijan ääntä erikseen, vaan maan keskiarvo.
– Joka maajoukkueella on omat kapteeninsa, jotka käyvät asiaa läpi joukkueidensa kanssa. Tulos on tavallaan kaikkien joukkueiden tekemä kompromissiratkaisu siitä, minkälaiseksi maailmancup halutaan, Jylhä avaa prosessia Yle Urheilulle.
Moni kyselyn teemoista jakaa mielipiteet lähes täysin. Esimerkiksi 49,55 prosenttia vastaajista koki, että maailmancupissa on liian monta kilpailua, kun taas 50,45 prosenttia oli eri mieltä. Niin ikään Tour de Skillä jaettujen bonussekuntien määrä jakoi vastaajat lähes kahteen yhtä vahvaan leiriin.
Jylhä huomauttaa kuitenkin, että tässä kohtaa on syytä huomioida juuri kyselyn muoto.
–Vastaukset voivat olla erilaisia, kun on tietyllä tavalla ohjattu keskustelua siihen suuntaan, että jokaisen joukkueen tulee antaa yksi päätös joukkueen kesken.
Suomalaishiihtäjä muistuttaa, että muutoksia pyritään tekemään asioissa, joissa urheilijoiden kanta kallistuu selkeästi tietylle puolelle.
Esimerkiksi uutta palkitsemissysteemiä, jossa 20 parasta palkitaan 10 parhaan sijaan, ylistettiin. Tätä kannatti lähes 80 prosenttia vastanneista.
Maailman kärki tuntui kunnioittavan suomalaisten suosimaa perinteistä hiihtotapaa, sillä siitä luopumista kannatti vain runsas kuusi prosenttia. Myös perinteisen hiihtotavan pelastamiseksi käyttöön otetut keinot, esimerkiksi tasatyönnön kieltäminen tietyillä alueilla, olivat huippuhiihtäjien mieleen. Niitä vastusti ainoastaan reilut 14 prosenttia vastaajista.
Perinteistä hiihtotapaa kannatettiin myös sprintissä. Yli 85 prosenttia koki, että perinteisen hiihtotavan säilyttäminen sprinttikilpailuissa on tärkeää. Samassa esityksessä kannatetaan myös kilpailujen jakautumista niin, että kolmannes muodostuisi sprinttikilpailuista. Hiihtäjät toivovat, että puolet kilpailuista hiihdettäisiin perinteisellä hiihtotavalla ja puolet vapaalla.
Mahdollisimman moni kärkinimi lähtöviivalle
Tänä vuonna kyselyyn sisältyi myös ehdotus vapaiden viikonloppujen lisäämisestä.
– Nykyinen maailmancupkiertue on aika rankka sellaisille, jotka kisaavat joka viikonloppu. Koko jutun taustalla on ajatus, että mahdollisimman moni parhaista hiihtäjistä pystyisi osallistumaan jokaisena viikonloppuna ja kilpailemaan omalla parhaalla tasollaan, Jylhä taustoittaa.
Ehdotuksessa toivotaan myös kilpailumatkojen ja kustannusten hillitsemistä siten, että maailmancupin järjestäjäpaikkakuntien määrä karsittaisiin 12:een ja kisapaikat sijaitsisivat lähellä toisiaan.
Tämä on Jylhän mukaan myös merkittävä uudistustoive Suomen joukkueen kannalta.
– Matkustamme lähes aina joka maailmancupkisan jälkeen kotiin. Siinä tulee paljon edestakaisin matkustamista. Jos pääsisimme siihen, että kilpailisimme kolme viikonloppua aina peräkkäin ja parina viikonloppuna olisi vaikka kolmekin kilpailua ja jos kilpailupaikat olisivat mahdollisimman lähekkäin toisiaan, siinä voisi olla mahdollista, että emme kävisi välissä kotona, Jylhä selittää.
– Saisimme ehkä harjoiteltua paremmin kilpailujen välissä ja kunnon ylläpitäminen olisi helpompaa. Myös sairastumisriski pienenisi, Jylhä jatkaa.
Kansainvälisen Hiihtoliiton maastohiihtokomitean puheenjohtaja Vegard Ulvang sanoi suhtautuvansa vakavasti kyselyn tuloksiin. Ulvang sanoo NRK:lle kartoittavansa, mitkä muutokset ovat ylipäätään mahdollisia TV-sopimusten puitteissa.
Kyselyn tekon osallistunut Jylhä huomauttaa, että vastauksia tuli tänä vuonna paljon ja riittävän monesta maasta. Jylhän mukaan urheilijoita myös kuunnellaan päätöksiä tehdessä.
– Koen, että meitä on tietyllä tavalla päätöksenteossa kuunneltu vuosien varrella ihan hyvin. Saamme kuitenkin myös äänestää, meillä on yksi ääni noin viidentoista muun kansallisen hiihtoliiton joukossa. Kuulostaa siltä, että se ei ole prosentuaalisesti paljoa, mutta monesti oman kantansa saa kertoa jo ennen äänestystä ja sitä arvostetaan.
Suomalaishiihtäjä muistuttaa myös, että moni päätöksentekijöistä tulee lajin sisältä.
– Monet päätöksentekijöistä ovat entisiä hiihtäjiä ja valmentajia. Kyllä urheilijoiden kanta on tärkeä.
Mahdollisia muutoksia tuskin nähdään vielä ensi kaudella.
– Nämä ovat tulevaisuuden asioita mahdollisesti. Ensi kausi on jo suurimmaksi osaksi lyöty lukkoon.
Suomalainen jääkiekkoilu elää perjantaina Slovakiassa alkavissa jääkiekon MM-kisoissa historiallisia hetkiä. Laitahyökkääjä Kaapo Kakko on ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt pelaaja MM-Leijonissa.
Helmikuussa 2001 syntynyt Kakko on niin nuorta vuosikertaa, että hän odottaa vielä NHL-varaustaan. Hetki koittaa juhannuksena Vancouverissa, jossa varaustilaisuus pidetään 21.–22. kesäkuuta.
Ykkössijasta on ennakoitu Yhdysvaltain MM-joukkueeseen valitun Jack Hughesin ja Kakon välistä kaksinkamppailua. Yhdysvallat pelaa Suomen tavoin MM-turnauksen A-lohkossa Kosicessa.
Maat kohtaavat 13. toukokuuta. Kakko ei myönnä merkinneensä päivämäärää kalenteriinsa.
– Kanadaa vastaan on kisojen avausottelu perjantaina. Keskitytään nyt siihen, hän huomauttaa.
Pikkuleijonat sai jäädä
Kakko olisi ikänsä puolesta voinut pelata Ruotsissa alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa, kuten teki Hughes, mutta suomalainen valitsi toisin. Alkuvuodesta nuorten maailmanmestaruuden voittanutta Kakkoa kiehtoi pelata aikuis-Leijonissa.
– Ei valintapäätös helppo ollut, mutta ajattelin, että pitää antaa näyttöjä miesten maajoukkueeseen, koska se kehittää enemmän.
Takana on Leijonissa neljän viikon leirirupeama. Suomi on pelannut lyhyessä ajassa yhdeksän maaottelua.
– Ainakin tämän jälkeen tuntee pelaajat. Joukkue on hitsautunut hyvin yhteen, Kakko kiittelee.
Hän pelasi MM-kisoja edeltäneen EHT-turnauksen kahdessa viimeisessä ottelussa Suomen ykkösketjussa. Oivaltavalla syötöllään hän pohjusti sunnuntaina Veli-Matti Savinaisen tekemän Suomen ylivoimamaalin Ruotsia vastaan.
– Olen tottunut pelaamaan Liigassa TPS:ssä kärkiketjuissa, vastuuta ujostelematon Kakko kuittaa.
Hän on pelannut maajoukkueissa alle 16-vuotiaasta, joten isokaan vastuu miesten maajoukkueessa 18-vuotiaana ei pelota.
– Miesten maaotteluissa on kovempaa luistelua ja vahvempia pelaajia, mutta muuten peli on samaa.
Haastajan rooli sopii
MM-debytantti Kakko, 18, on mitä sopivin pelaaja antamaan kasvot tämänkertaiselle arvokisamiehistölle, joka on poikkeuksellisesti jo ennen kisoja lopullisessa muodossaan.
– Joukkueessa on 18 MM-ensikertalaista. Puolustaja Niko Mikkola oli mukana myös viime kevään kisajoukkueessa, mutta hän ei pelannut otteluakaan, Suomen manageri Jere Lehtinen sanoo.
Suomen menestymismahdollisuuksia on epäilty, koska joukkueessa on ajantasaista NHL-kokemusta niukasti. Vähättelijöiden on syytä muistaa, että Suomi on haastajana usein ollut parhaimmillaan.
– Minskissä 2014 mukana taisi olla 16 MM-ensikertalaista, ja hopeaa tuli, Lehtinen vertaa.
Manageri voi ammentaa myös omista kokemuksistaan 27 vuoden takaa. Suomesta lähti tuolloin Tshekkoslovakian MM-kisoihin "huonoin joukkue ikinä", joka palasi kotimaahan hopeamitalistina. Kiekko-Espoossa 1. divisioonassa kauden kiekkoillut Lehtinen pelasi MM-joukkueessa ja teki viittä vaille 19-vuotiaana seitsemässä ottelussa maalin ja syötti toisen.
Tiivis ottelutahti
MM-Slovakiassa Suomi tarvitsee käytännössä jokaisen pelaajansa palveluksia.
– Tämä on sitoutunut, työteliäs, kiinteä ja hyvähenkinen miehistö. Halusimme joukkueen, joka pystyy pelaamaan kaikilla neljällä kentällisellä, Suomen päävalmentaja Jukka Jalonen kertoo.
Jos Suomi etenee MM-finaaliin saakka, se pelaa Slovakiassa 17 päivässä kymmenen ottelua.
Porin Pesäkarhujen oma kasvatti, lukkari Minttu Vettenranta, siirtyy ottelukohtaisella lainasopimuksella Kempeleen Kiriin.
Vettenranta tuuraa naisten Superpesiksen alkukauden ajan vammasta toipuvaa Elina Kärsämää.
– Kun kuulin, että Elinan toipumisennuste vammastaan olikin odotettua pidempi, kysyin Sami Österlundilta (Porin pelinjohtaja) olisiko Vettenranta vapaana auttamaan meitä tässä tilanteessa, kertoo Kempeleen Kirin pelinjohtaja Mika Takalahti seuratiedotteessa.
Vettenranta on itsekin vasta hetki sitten toipunut pelikuntoon. Kausi 2018 jäi lukkarilla kesken elokuun alussa, kun hänellä diagnosoitiin selän välilevyn pullistuma. Vettenranta on kuntouttanut itseään syksystä lähtien ja valmistautunut kauteensa Porissa. Hän kertoi aiemmin tässä kuussa Yle Urheilulle, että on täysin pelikuntoinen.
– On mielenkiintoista päästä tutustumaan toiseen seuraan ja joukkueeseen, miten asioita heillä tehdään ja millaista on pelata toisen pelinjohtajan alaisuudessa, Pesäkarhuissa koko uransa pelanntu Vettenranta pohti tiedotteessa.
Pesäkarhujen pelinjohtaja Sami Österlund on tyytyväinen siihen, että Vettenranta saa hyvää Superpesis-kokemusta heti alkukaudesta. Pori hankki aiemmin Vettenrannan rinnalle toiseksi lukkariksi Noora Matikan, joka pelasi lautasen äärellä hallikaudella ja on myös alkukaudesta Porin aloittava lukkari.
– Noora varmaan meillä aloittaa Seinäjoki-pelin ja katsomme sitten uudestaan. Varmasti pyörittelemme aluksi lukkareitamme, Österlund kertoi Yle Urheilulle aiemmin.
– Kun Minttu palaa takaisin Poriin, on hänellä runsaasti Superin otteluja alla ja sitä kautta pystymme tekemään päätöksiä siitä, kumpi lukkareistamme syöttää syksyn peleissä, analysoi Österlund tiedotteessa.
Jääkiekon MM-kisojen Suomen avausvastustaja Kanada pelasi ainoan harjoitusottelunsa ennen perjantaina Slovakiassa alkavia MM-tositoimia, kun se kohtasi tiistai-iltana Wienissä Itävallan. Kotijoukkue piti nimekästä vaahteranlehtiryhmää tiukilla, ja lopulta tusinan maalin ilta päättyi Kanadan 7–5-voittoon.
MM-kisoissa B-alkulohkossa muun muassa Ruotsin, Venäjän ja Tshekin kanssa pelaava Itävalta johti Kanadaa vastaan neljä kertaa, mutta Kanada kipusi joka kerta tasoihin. Anthony Cirellin 5–4- ja Mark Stonen 6–4-maalien jälkeen Kanada ei enää voitosta luopunut.
Kanada pelasi ottelussa ilman ykkösnimeään John Tavaresia, jota lepuutettiin. Kanadan seitsemään maaliin saatiin seitsemän eri tekijää, ja joukkue takoi Itävallan maalia kohti 50 laukausta. Itävalta sai aikaan 18 laukausta.
Suomen ja Kanadan ohella MM-lohko A:ta tähdittävä Yhdysvallat voitti tiistaina Saksan 5–2. Yhdysvalloille maalasi viisi miestä, ja Alex DeBrincat antoi maalinsa ohella kaksi syöttöä. Jenkkien kohuttu teinilupaus Jack Hughes kirjasi maalisyötön.
Yhdysvallat avaa MM-pelinsä perjantaina turnausisäntä Slovakiaa vastaan. Slovakia voitti MM-kenraalissaan tiistaina Norjan jatkoaikamaalilla 3–2.
Suomalaispassari Kaisa Alanko on johdattanut joukkueensa Volley-Ball Nantesin Ranskan naisten lentopallofinaaleihin.
Suomen maajoukkueen ykköspassarina tunnettu Alanko, 25, pelaa ensimmäistä kauttaan Ranskassa. Siirtyminen Saksan mestaruuden voittaneesta SSC Palmberg Schwerinistä Ranskan sarjaan on ollut menestystarina niin henkilökohtaisesti Alangolle kuin joukkueelle.
– Ihan huikeat fiilikset, kun koko syksyn ja kevään olemme tehneet töitä näiden pelien eteen. Mahtavaa, että kausi jatkuu finaaleihin asti, Alanko iloitsee Yle Urheilulle puhelimitse.
Keskiviikkona alkavissa finaaleissa Nantes kamppailee Cannesia vastaan. Myös Cannesin riveissä nähdään suomalaista osaamista, sillä maajoukkuepelaaja Michaela Madsen pelaa hänkin ensimmäistä kauttaan Ranskassa. Mestaruutta juhlii siis joka tapauksessa suomalaispelaaja.
– Kiva pelata Madsenia vastaan. Hän on tietenkin iso osa joukkuetta ja on kivaa, että tulee suomalaisjuhlat, Alanko sanoo.
Pitkällä ja vahvalla Cannesilla on paljon hyökkäysvoimaa, jota Alangon mukaan pitää yrittää kitkeä petraamalla torjuntaa ja puolustusta.
Runkosarjan 26 ottelustaan vain kaksi hävinnyt Cannes on näyttänyt vaarallisuutensa myös Nantesille: kolmisen viikkoa sitten se otti 3–0-voiton Alangon joukkueesta.
Nantes sen sijaan otti revanssin vieraskentällä lukemin 3–2. Nantes oli runkosarjan neljäs voitettuaan 19 ottelua ja hävittyään seitsemän, joten joukkue on onnistunut pudotuspeleissä mainiosti. Finaalisarjasta povataan tasaista.
– On ollut tosi tiukkoja pelejä kärkijoukkueiden ja vähän heikompien joukkueiden kanssa. Koko ajan on pitänyt pelata parasta peliämme, että pystymme voittamaan, Alanko sanoo.
Kaisa Alanko (nro 8) passaa. Suomi varmisti viime syksynä paikkansa EM-lopputurnauksessa 30 vuoden tauon jälkeen.CEV
Viime kaudella Nantes oli liigan keskikastia: kausi loppui silloin puolivälieriin. Alangon mukaantulon jälkeen kehitys on ollut huimaa.
– Joukkue vähän vaihtui, tuli viisi tai kuusi uutta pelaajaa. En oikein seurannut viime kaudella miten pelit menivät. Mutta ehkä joukkueen ja valmentajan vaihdos teki hyvää, Alanko sanoo.
Kokenut pääsarjavalmentaja Cyril Ong siirtyi Nantesiin vuosi sitten ja teki suuria muutoksia joukkueeseen. Jo pitkään Alangossa avainpelaajan nähnyt Ong on antanut suomalaissuojatilleen runsaasti peliaikaa.
Alanko juhli jo viime vuonna Saksan mestaruutta, mutta siellä minuutit pelikentällä olivat vähissä. Rauhalliselle johtajalle iso rooli Ranskassa on ollut mieluisa muutos.
– Kun on saanut pelata niin paljon, on päässyt yli kaikista vaikeuksista. Onneksi olen pysynyt terveenä, kun on tullut niin monta peliä. Täällä ei onneksi ole pelitahti niin kova kuin Suomessa tai Saksassakaan, kun pelataan noin kerran viikossa ja kausi menee näin pitkälle.
Jo toisen lentopallon suurmaan mestaruuden voittamista ei Alanko vielä ole liiemmin ajatellut, vaikka Nantesin kotihallin penkit ovat olleet välieristä lähtien viimeistä myöten täynnä. Finaalihumu vaikuttaa myös pelaajien mielialaan.
– Jos sitä (mestaruutta) ajattelee, niin ei se tule toteutumaan. Olisihan se mahtavaa, mutta pitää mennä piste, erä ja ottelu kerrallaan, jotta voimme voittaa. Pelaajat ovat olleet hyvällä tuulella ja saaneet uutta energiaa tähän viikkoon.
Vaasan Vasamassa lentopallo-oppinsa saanut Alanko kuvailee oloaan finaalien kynnyksellä levolliseksi.
– Olemme kuitenkin altavastaajia. Se sopii meidän joukkueelle paremmin, että meillä on takaa-ajoasema. Luotan joukkueeseen, että pystymme voittamaan, Alanko päättää.
Ranskan lentopallofinaalit alkavat keskiviikkona Nantesissa ja jatkuvat lauantaina Cannesissa.
Oskari Mörö ehtii huikata vastauksen kysymykseen ”millainen hoidettava Oskari on?” ennen Jari Malista. Mörö makaa luottofysioterapeuttinsa hoitopöydällä Tampereen Pirkkahallin uumenissa.
400 metrin aitajuoksun Suomen ennätysmies on hetki sitten merkinnyt pöytäkirjaan ensimmäisen tilastotuloksensa sitten viime vuoden kesäkuun. Suoritus ei suuremmin vakuuta, mutta ajat ja sijoitukset ovat tällä hetkellä toisarvoisia.
– Tärkein tässä minun kohdalla on nyt se, että pääsee sairastelujen ja vammakierteen jälkeen takaisin kisaamaan. Pääasia on, että nauttii siitä, Mörö toteaa.
Nautinto on ollut kaukana kaksinkertaisen EM-finalistin tekemisestä viime vuosina.
Ylen Sportliv-ohjelmassa Oskari Mörö kertoo terveysongelmien sävyttämistä vuosista, turhauttavista virheistä ja kiduttavasta epätietoisuudesta. Katso minidokumentti klikkaamalla jutun pääkuvaa tai täältä
Uusi ongelma on aina masentava isku
Hankala kuvaa itse asiassa melko osuvasti Oskari Mörön aiturin kroppaa. Varsinkin sitä, miten se kestää lajin kuormitusta.
Mörön toinen lonkkanivel on rakenteellisesti ahdas, mikä on aiheuttanut runsaasti ongelmia vuosien varrella. Sen lisäksi Möröä ovat vaivanneet muun muassa selän rasitusmurtuma, mykoplasma, ylikunto, keuhkokuume sekä takareisivamma, joka johti kauden 2013 keskeytymiseen kahden kisan jälkeen.
Tästä huolimatta kehitystä tapahtui ja menestystä tuli – aina Rion olympialaisiin saakka. Sen jälkeen pienetkin valonpilkahdukset ovat olleet vähissä.
– Kyllä nämä viimeiset vuodet ovat olleet erittäin raskaita. Vastoinkäymiset kuuluvat urheiluun, mutta kun niitä alkaa kasaantua hirvittäviä määriä, niin totta kai se on henkisesti aika äärettömän raskasta välillä. Aina kun on päässyt takaisin hyvään kuntoon, niin ammutaan taas alas.
– Joka päivä kun sängystä nousee, on joutunut miettimään, että mihin nyt kolottaa. Vaikka tämä on vain urheilua, niin kyllä se meille huippu-urheilijoilla on yksi samperin iso osa sitä elämää ja mielekkyys määrittyy paljon sen mukaan.
Mörö ei syksyn 2016 jälkeen pariin vuoteen missään vaiheessa saanut seesteistä harjoitusjaksoa. Ehjiä vuosia ei ole aikuisuran varrelle ennenkään sattunut – muuta viime vuosina ehjät kuukaudetkin ovat olleet kortilla.
– Se on aina vähän masentava isku. Jäi traumareaktio päälle. Aina kun joku pieni juttu tulee vaikeiden vuosien jälkeen, niin heti ampuu hetkeksi sinne kuoppaan ja kestää hetken ennen kuin saa koottua ajatukset.
– Silloin ajattelee sen hetken ajan, että miksi taas minulle? Mutta ei se synkistely tai masentelu vie yhtään eteenpäin. Siitä pitää taas löytää se tie ulos.
Sensaatiomainen läpimurto Zürichissa
– Hienoja muistoja.
Hento hymynkare ilmestyy Oskari Mörön kasvoille. Hän selailee äitinsä koostamaa albumia, joka pursuaa lehtileikkeitä ja tulostettuja nettijuttuja.
Ensimmäisistä artikkeleista alle kymmenvuotiaasta lohjalaislahjakkuudesta päästään koululaisten MM-kisojen, suopotkupallon MM-mitalin ja nuorten MM-kisojen pitkien aitojen kuutossijasta vuoteen 2014 ja Zürichin EM-kilpailuihin.
– Sieltä tuli sitten ensimmäinen todellinen breakthrough, Mörö muistelee katsellessaan kuvia itsestään vajaan viiden vuoden takaa.
– Se oli täydellinen onnistuminen. Siellä tajusi, että pystyy haastamaan oikeastaan kenet vaan. Se oli tärkeä signaali itselle, että uskaltaa satsata kaiken mitä tämä vaatii.
Ennätys parani lähes puolitoista sekuntia ja uran ensimmäinen aikuisten Suomen ennätys 49,08 toi paikan finaaliin. Siellä eväät oli jo syöty ja kotiin tuomisina oli kahdeksas sija.
Seuraavana vuonna Mörö ei puhkaissut 50 sekunnin rajaa ja kausi jäi kesken lonkkavaivojen vuoksi. Vamma uhkasi myös kautta 2016 ja leikkausta harkittiin vakavissaan, mutta kuntoutus toi tulosta – ja heinäkuussa Amsterdamissa EM-mitali jäi vain 14 sadasosan päähän.
Oskari Mörön vaikeat vuodet alkoivat heti Rion olympialaisten jälkeen.EPA
Mörö sijoittui neljänneksi häviten kullankin vaivaisella 0,26 sekunnilla. Kuukautta myöhemmin hän eteni Rion olympiakisojen välieriin parantamalla Suomen ennätystä lukemiin 49,04.
– Täysosumasta ei tietenkään voi puhua. Kunnianhimoinen urheilija kun on, niin arvokisoista tavoittelee muutakin kuin osallistumisdiplomia. Kokemukset eivät enää urheilun puolella kiinnosta, ne jätetään lomareissuille. Se kesä jätti kyllä tosi paljon nälkää.
Sitä nälkää ei ole viime kausina tyydytetty edes osallistumisdiplomein. Oskari Mörön synkimmät vuodet alkoivat pari kuukautta Rion jälkeen.
Virheet kostautuivat
Ensin syksyllä 2017 iski plantaarifaskiitti, eli kantakalvon tulehdus jalkapohjassa, joka hankaloitti peruskuntokautta. Tarvittavia juoksumääriä ei saatu kerättyä, mikä heikensi jo ennestään heiveröistä pohjaa.
Kevään viimeistelyleirillä Espanjassa ärhäkkä vatsapöpö pisti kropan sekaisin. Mörö veikkaa, että kyseessä oli salmonella, mutta lopullista vastausta ei ikinä saatu. Kun hän aggressiivisen vatsataudin jälkeen vielä lähti harjoittelemaan Sierra Nevadaan korkeaan ilmanalaan, vahinko oli tapahtunut.
– Ei maltettu aloittaa pohjan rakentamista tarpeeksi maltilla, ja yleensä kun jostakin vähän oikaisee, niin se iskee jossain vaiheessa vastapalloon. Ehkä pään sisällä ei vielä pyörinyt tarpeeksi, että osasi vähän pitkäjänteisemmin kuvitella miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Siinä tuli varmasti tehtyä virheitä. Jos sen saisi tehdä toiste, niin tekisin, mutta jälkijossittelu on aina turhaa. Itse olen enemmän riskibisneksen miehiä, niin silloin tulee välillä tehtyä typeriäkin asioita.
Palautuminen yhdestä kisasta kesti pahimmillaan viikon. Kauden parhaaksi tulokseksi jäi kesäkuussa juostu 50,36.
– Toivoi vain, että se kunto nousee jollain hokkuspokkus-touhuilla, mutta urheilussa ei jaella mitään arpajaisvoittoja. Se vaatii oikeiden asioiden tekemistä.
Seuraava kausi ei tuonut helpotusta tuskaan. Päinvastoin.
Vuodesta 2018 tuli uran raastavin.
Mysteerivirus tyrmäsi
Lokakuussa 2017 ilmaantunut ja neljä kuukautta systemaattisen juoksuharjoittelun estänyt juoksijan polvi tuntuu tässä yhteydessä lähinnä mitättömältä sivuseikalta. Samoin jalkaterän ja lonkan ongelmat.
Kanveesiin Oskari Mörön iski jälleen vanha vihollinen.
– Kun vatsan tasapaino menee jostain syystä sekaisin, niin se on ilmeisesti aika pitkä projekti korjata. Sen on tässä saanut todeta, Mörö sanoo.
Tällä kertaa vatsavirus tarttui mukaan Turkin kevätleirillä. Aineenvaihdunta ei toiminut, eikä energia imeytynyt. Kaikki kerääntyi nesteenä, vatsa turposi ja paino nousi viisi kiloa.
Mörö ei palautunut kovista treeneistä ja suorituskyky oli kaukana maksimista. Kauden toinen kisa Paavo Nurmi Gamesissa kesäkuun alussa jäi samalla viimeiseksi.
Mörön kausi 2018 jäi kahden kilpailun mittaiseksi vatsaviruksen aiheuttamien ongelmien takia.AOP
– Sen jälkeen yritettiin vielä kevyemmän harjoittelun ja levon kautta takaisin kisaradalle, mutta huomasin jo alkuverryttelyn aikana että ei hemmetti vain ole energiaa viedä edes verkkaa läpi. Se oli viimeinen niitti. Siinä tajusi, että ei tässä nyt ole tällä hetkellä minkään näköistä järkeä.
– Ei jaksanut oikeastaan tehdä yhtään mitään. Alkoi arkiliikuntakin ja kävelylenkit tuntua vastenmieliseltä, ja olisi vain halunnut makoilla sohvalla.
Piinaa lisäsi lukuisat kysymysmerkit. Tälläkään kertaa testit eivät tuottaneet tulosta.
– On se ollut mysteeri. Käytiin yläpään ja alapään tähystykset läpi ja mistään ei löytynyt mitään selkeää syytä. Onhan se henkisesti turhauttavaa. Olisi helpompaa, jos sinulta murtuisi jalka ja tietäisit, että kuntoutat sitä kaksi kuukautta. Epätietoisuus on aina kiduttavampaa.
Valmentaja Stenman: Oskarin liekki roihuaa täysillä
Palataan hetkeksi helmikuiseen Pirkkahalliin. Jari Malinen vatkaa Oskari Mörön lihaksia sekä ennen juoksua että sen jälkeen. Ennen treenejäkin on aina tehtävä rutkasti pappajumppaa, että ylipäänsä pääsee käyntiin, Mörö hymähtää.
Malinen on tehnyt yhteistyötä Mörön kanssa Zürichistä lähtien. Hän kuvailee 26-vuotiasta Esbo IF:n juoksijaa motivoivaksi potilaaksi, joka tuntee kroppansa ja reagoi jos jokin tuntuu omituiselta.
Tämä ominaisuus on kehittynyt vuosien varrella.
– Varsinkin kun on nuori ja tulokset lähtee kovasti paranemaan, niin itsellä on hirveä halu mennä nopeasti eteenpäin. Siinä ehkä välillä unohtuu se oman kropan kuuleminen, Malinen sanoo.
– Minun mielestä huipputuloksen tekeminen lajissa kuin lajissa on tänä päivänä ennen kaikkea kiinni siitä, miten urheilija on oppinut tuntemaan itsensä. Tämä ei ole mitään matematiikka, että lasketaan tietyllä kaavalla ja lopputulos on aina sama. Tässä on kyse ihmisestä.
Petra Stenman seuraa sivusta, kun Malinen laittaa Mörön kehoa kisakuntoon. Stenman astui valmennusvastuuseen yhdessä toisen entisen maajoukkueaiturin Mikael Ylöstalon kanssa viime keväänä. Mörö haki uusia tuulia suurelta osin menestyksekkään Atte Pettisen kanssa vietetyn vuosikymmenen jälkeen.
Atte Pettinen valmensi Oskari Möröä viime kevääseen asti. Kuva on vuodelta 2016, jolloin Mörö valittiin Yleisurheilugaalassa vuoden pikajuoksijaksi.Hannu Jukola / SUL arkisto
Ensimmäinen vuosi on pitänyt sisällään paljon salapoliisin työtä, Stenman kuvailee. Harjoittelua on muokattu, oikeita ratkaisuja etsitty – ja nyt runko alkaa olla kasassa.
– Hänhän ei ole ollut sataprosenttisessa kunnossa oikeastaan koskaan. Ja siitä huolimatta hän urheilee todella korkealla tasolla. Hän omaa uskomattoman kapasiteetin ja on henkisesti todella vahva, Stenman kehuu suojattiaan.
– Urheilijasta huomaa aika nopeasti jos he menettävät sisäisen palonsa. Silloin valmentajan on enää tosi vaikeaa motivoida heitä. Mutta Oskarilla liekki on roihunnut täysillä koko ajan.
Ilman huippuvuosia toivo olisi jo menetetty
Juuri nyt harjoittelu maistuu taas. Oskari Mörö toivoo ehtivänsä huippukuntoon syksyn MM-kilpailuihin Dohassa, mutta päätähtäin on ensi vuoden Tokion olympiakisoissa.
Hän haluaa uskoa, että vaikeat vaiheet koituvat lopulta hänen edukseen.
– Huonoista vuosista oppii aina eniten ja joskus ne vammat voivat olla arvokas voimavara ja oppimispaikka. Sen perusteella minulla pitäisi olla aika hemmetisti sitä oppimispankkia.
Miten paljon usko on viime vuosina ollut koetuksella?
– On usko koetuksella ollut, mutta koen että omalla ajattelutavalla pystyy luomaan hyvin pitkälle omaa tulevaisuutta. Jos minä en usko, että nousen vielä takaisin huipulle, niin yhteenkään harjoitukseen on enää turha lähteä.
Mikä antaa sinulle tätä uskoa, että tulet palaamaan huipulle?
– Ehdottomasti ne nousut vastoinkäymisten jälkeen. Niitä on nyt aika monta vuotta koulittu läpi ja aina sieltä on noustu. Tiedän, että menestystä voi tulla vastoinkäymisistä huolimatta, Mörö sanoo ja alleviivaa ennätysvuosien merkitystä itseluottamukselle.
– Jos niitä huipputuloksia ei 2014 ja 2016 olisi tullut, niin on hirmu vaikeaa, että näkisin itseni tässä tilanteessa. Että sokeana uskoisin, että minulla on 48 sekunnin alaosia varastossa.
Uskot, että kaikkea potentiaalia ei ole vielä ulosmitattu?
– Ei. Sehän tässä roihun laittaa palamaan entistä kovemmin, kun tietää että äärirajoilla ei ole käyty. En ole vielä läheskään näyttänyt mihin pystyn. Se luo uskoa tekemään paluuta vaikeiden hetkien jälkeen.
– Parin kehnomman vuoden jälkeen se paluu sinne omalla tasolle houkuttelee enemmän kuin kukaan ehkä voi kuvitellakaan.
Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa hylkäsi keskiviikkona Englannin Valioliigassa pelaavan Chelsean valituksen seuralle asetetusta siirtokiellosta.
Fifa rankaisi Chelseaa helmikuussa, koska seura rikkoi alaikäisiä pelaajia koskevia siirtosääntöjä. Rangaistuksen myötä Chelsea ei saa tehdä uusia pelaajasopimuksia kahden seuraavan siirtoikkunan aikana. Seuraavat pelaajasiirtoajat ovat tulevana kesänä sekä ensi tammikuussa.
Ainoa siirtokieltoon tullut muutos koskee alle 16-vuotiaita brittipelaajia, joita Chelsea voi värvätä kiellon aikana. Fifan muutoksenhakukomitea vahvisti myös, että Chelsea saa rangaistuksen lisäksi 590 000 dollarin sakot.
Chelsealla on mahdollisuus valittaa päätöksestä urheilun kansainväliseen välitystuomioistuimeen CAS:iin.
Suomen Jääkiekkoliiton lisenssikomitea on myöntänyt Hokki Kainuu Oy:lle Mestis-lisenssin. Suomi-kiekon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä pelaa ensi kaudella 12 joukkuetta.
Suomi-sarjan voittanut Kajaanin Hokki haki sarjapaikkaa, kun lisenssikomitea jätti LeKin ilman Mestis-lisenssiä viime viikolla. Hokki pelasi Mestiksessä vuosina 2002–17.
Jääkiekkoliiton mukaan Suomi-sarjan lisensseistä päätetään lähiaikoina. Liitto tavoittelee 16 joukkueen Suomi-sarjaa.
