Valtioneuvosto asetti torstaina uuden valtion liikuntaneuvoston. Liikuntaneuvosto aloittaa nelivuotiskautensa syyskuun 8. päivä.
Puheenjohtajan paikan ottaa entinen kulttuuri- ja urheiluministeri, vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki.
Varapuheenjohtajina toimivat painin olympiamitalisti, SDP:n kansanedustaja Marko Asell sekä keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari.
Jäseninä jatkavat muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa ja kokoomuksen kansanedustaja, kolminkertainen purjehduksen maailmanmestari Sari Multala. Uutena jäsenenä neuvostossa nähdään muun muassa ex-jääkiekkoilija Sean Bergenheim.
Liikuntaneuvoston tehtävänä on tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä. Liikuntaneuvosto tuottaa toimikaudellaan myös esityksen liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä.
Ratsastuksen EM-kilpailut päättyivät Englannin kouluratsastusjoukkueen osalta skandaaliin. Joukkueen ankkurin, olympiavoittaja Charlotte Dujardinin hevosen kyljestä vuosi suorituksen jälkeen verta, minkä vuoksi supertähden suoritus hylättiin.
Joukkue oli jo ehtinyt juhlia hetken EM-hopeaa, mutta päätöksen jälkeen he menettivät mitalinsa ja loppusijoitus oli neljäs. Dujardinia ei nähdä myöskään yksilöratsastajien kilpailussa.
– Charlotte Dujardin ja hänen Freestyle-hevosensa on hylätty Grand Prix -luokassa. Hevosen vasemmasta kyljestä löytyi verta kilpailun jälkeisessä tarkastuksessa, Kansainvälisen ratsastajainliiton FEIn Twitter-tilillä kirjoitettiin.
Kouluratsastuksen sääntöjen mukaan ratsastajan suoritus hylätään, jos hevosesta löytyy verta suorituksen aikana tai sen jälkeen.
– Hylkääminen tämän säännön vuoksi ei tarkoita, että tarkoituksena on ollut vahingoittaa hevosta, mutta säännöt on tehty suojelemaan hevosen hyvinvointia, FEIn päivitys jatkui.
Järkyttyi saamastaan palautteesta
Kyljessä olleen verijäljen epäiltiin johtuneen ratsastajan käyttämästä tähtikuvioisesta kannuksesta. Kyseisten kannusten käyttö sai ihmiset sosiaalisessa mediassa liikkeelle ja tähtiratsastaja sai osakseen paljon vihaista palautetta. Toisaalta myös puolustajia riitti.
Dujardin itse vakuutti syyttömyyttään.
– Tämä on ollut yksi elämäni vaikeimmista päivistä. Olen todella järkyttynyt. Freestyle ja kaikki hevoseni ovat osa perhettä, Dujardin vakuutti.
– Sanotaan, että haasteet tekevät meistä vahvempia. Sydämeni on särkynyt tätä kirjoittaessani. Olen kiitollinen kaikille, jotka ovat lähettäneet kannustavia terveisiään. Te, jotka olette käyttäneet sosiaalista mediaa inhottavimmalla mahdollisella tavalla.. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, ja minä en voi sitä estää, Dujardin vuodatti.
Dujardin on voittanut urallaan kolme olympiakultaa ja monia EM- ja MM-mitaleja.
Yle välittää ratsastuksen EM-kilpailut kanavillaan.
Sveitsi eteni Suomen, Serbian ja Georgian seuraksi koripallon EM-karsintoihin. Susijengin karsintalohkon ottelut alkavat ensi vuoden helmikuussa.
Suomen lohkossa pelaava Georgia pääsee kisaisäntänä kiintiöpaikalla EM-kisoihin. Lisäksi kaksi muuta lohkon parasta raivaa tiensä elokuussa vuonna 2021 pelattaviin EM-kisoihin.
Sveitsi tarvitsi keskiviikkoiltana vähintään 21 pisteen voiton Islannista edetäkseen EM-karsintoihin. Pahimmillaan 28 pisteen takaa-ajoasemassa ollut Sveitsi imi kotiyleisöstään energiaa ja peittosi Islannin 109–85 (54–47).
Koripallon vuoden 2021 EM-kisat pelataan Kölnissä ja Berliinissä (Saksa), Tbilisissä (Georgia), Prahassa (Tshekki) ja Milanossa (Italia).
Presidentti Donald Trumpin politiikkaa vastaan protestoineet yhdysvaltalaisurheilijat ovat saaneet nuhteita Perun pääkaupungissa Limassa järjestetyissä Pan-Amerikan kisoissa. USA Today kertoi keskiviikkona, että miekkailija Race Imboden ja moukarinheittäjä Gwen Berry saivat joukkueen johdolta varoituksen Trumpin vastaisista mielenilmauksistaan.
Imboden kuunteli palkintojenjaossa kansallislaulua toinen polvi maassa. Berry kohotti ilmaan nyrkkiin puristetun kätensä. Lisäksi Berry puhui mitalihaastattelussa sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja "presidentistä, joka pahentaa tilannetta".
Urheilijat välttivät pahemmat seuraamukset, mutta Yhdysvaltain olympiakomitea ja paralympiakomitea julkaisivat myöhemmin tiedotteen, jossa he ilmaisivat "pettymyksensä urheilijoiden protesteihin".
Lehden mukaan Yhdysvaltain olympiakomitean toimitusjohtaja Sarah Hirshland oli kirjoittanut sovittelevaan sävyyn viestinsä Imbodenille ja Berrylle. Hirshland kertoi arvostavansa kaksikon kansalaisaktiivisuutta, mutta varoitti vakavista seuraamuksista, jos protestointi jatkuu seuraavien 12 kuukauden aikana.
Tokion 2020 olympiakisat järjestetään ensi vuonna heinä-elokuun vaihteessa, joten Yhdysvaltain olympiakomitea haluaa määräajasta päätellen kitkeä kritiikin olympialaisista.
Hirshlandin viestin perusteella Imboden ja Berry ovat nyt koeajalla.
Trump vastaan urheilijat
Trump on joutunut somessa toistuvasti sanasotasille yhdysvaltalaisten ammattiurheilijoiden kanssa.
Vastakkainasettelu alkoi, kun Amerikkalaisen jalkapalloilun NFL-liigan pelaajat polvistuivat kansallislaulun ajaksi protestoidakseen rodullista epäoikeudenmukaisuutta. Trump syytti protestoijia epäisänmaallisuudesta.
Useat Yhdysvaltain mestaruuden saavuttaneet urheilujoukkueet ovat kieltäytyneet Valkoisen talon vastaanotosta Trumpin valinnan jälkeen.
Poliittiset, uskonnolliset ja rodulliset mielenosoitukset on kielletty olympialaisten yhteydessä. Hirshland kertoo tukevansa urheilijoiden oikeutta mielipiteisiinsä, muttei hyväksy protesteja urheilutapahtumien eikä palkintojenjakojen yhteydessä.
– Osallistuminen paremman maan ja paremman maailman rakentamiseen on perusoikeus ja tärkeä velvollisuus mielipiteestä riippumatta. Kunnioitan tätä asennetta, mutten hyväksy tätä ajankohtaa enkä tapaa, jolla ilmaisitte mielipiteenne, Hirsland ilmoitti viestissään urheilijoille.
– Kyse ei ole arvostelun hiljentämisestä. Itse asiassa, pyrin selvittämään, miten urheilijat saisivat sopivassa tilanteessa äänensä paremmin kuuluviin.
Trumpin ja huippu-urheilijoiden vastakkainasettelu sai runsaasti julkisuutta myös jalkapallon naisten MM-kisojen yhteydessä. Sanavalmis yhdysvaltalainen tähtipelaaja Megan Rapinoe ilmoitti kisoissa, ettei hän osallistu Valkoisen talon tapahtumiin Trumpin presidenttiyden aikana.
Naisten Superpesiksen välieräparia Jyväskylän Kirittäret–Lapuan Virkiä voidaan hyvällä syyllä kutsua pesäpalloklassikoksi. Näiden joukkueiden ohi on tällä vuosituhannella mennyt vain kolme mestaruutta: Kirittäret on nostellut kannua yhdeksän kertaa, ja Lapua seitsemän.
– Lapua on rakas vastustaja. Jos jotkut pelit sytyttävät, niin nämä, sanoo Kirittärien kapteeni Emma Körkkö.
Kuluvalla kaudella Lapua otti nimiinsä kaikki joukkueiden neljä keskinäistä kohtaamista
– Meidän kautemme on ollut nousujohteinen, oikeastaan vasta nyt on saatu koko nippu kasaan, sanoo Körkkö.
– Paineet ovat nyt Lapualla. Muuten uskon, että lähdemme sarjaan samalta viivalta, sanoo Kirittärien lukkari Mari Mantsinen.
Sekä Körkkö että Mantsinen arvelevat, että välieräsarja ratkeaa pitkälti henkisellä puolella.
– Runkosarjassa Lapua oli ratkaisuhetkillä vahvempi, myöntää Mantsinen.
Vastustajan peli selvitetty
Virkiän pelaamista on kuitenkin tutkittu tarkasti, ja erityisen tarkasti on syynätty keskinäiset ottelut.
– En ole laskenut tunteja, mutta paljon niitä on tähän käytetty, Mantsinen nauraa.
– Sieltä löytyy asioita, joihin tarrata, meillä on omia pikku keitoksiamme heitä varten, Körkkö sanoo.
Kirittärien pelinjohtaja Nalle Viljanen uumoilee tiukkaa sarjaa, jossa jaksot menevät pienillä marginaaleilla.
Finaaleihin selviää kolmella voitolla ja runkosarjan kolmossija tarkoittaa Kirittärille sitä, että voittoja pitää hakea myös kiivastunnelmaiselta Lapuan kotikentältä.
– Tulee kuumia, urheilullisia pelejä. Kauden aikanakin tunnetasot ovat molemmilla joukkueilla olleet korkealla, Viljanen sanoo.
Viljanen arvioi, että joukkueiden peruspeli tulee pysymään ennallaan, mutta vastustaja otetaan huomioon säätämällä peliä.
– Sisäpelissä mietitään paineen suuntaamista: sitä, minne hyökätään. Ulkopelissä pelataan ehkä joitakin pelaajia vastaan vähän toisin kuin tähän saakka.
Mutta mihin sarja ratkeaa? Kirittärien kolmikko on yksimielinen.
Yle Urheilun kaiken rallisisällön lähetysaikoineen löydät osoitteesta yle.fi/mmralli. Sieltä pääset muun muassa lukemaan tuoreimmat uutiset ja katsomaan puhuttavimmat videoklipit jokaiselta erikoiskokeelta.
Jari-Matti Latvalan tulevaisuus rallin MM-sarjaa puhuttaa Saksan MM-rallin alkaessa. Toyotalla kilpaileva Latvala kaasutteli Jyväskylässä kolmanneksi, mutta ei ole mitenkään selvää, saako hän vielä jatkosopimuksen Toyotalle.
Tommi Mäkisen johtaman Toyota-tallin ensi kauden sopimuskuviot ovat täysin auki. Avainasemassa on tallin virolainen ykköstykki Ott Tänak. Kaikki muut joutuvat ensin jännittämään sitä, millaisen ratkaisun Tänak tekee.
– Faktahan on, että on rennompaa lähteä ajamaan, jos tietää saavansa ajaa seuraavanakin vuonna. Siitä tulee tiettyjä paineita, jos ei vielä tiedä, mihin suuntaan vaakakuppi on kallistumassa, Latvala totesi Yle Urheilulle.
– Mutta urheilussa pitää aina pystyä käsittelemään paineita, sehän on osa tätä lajia. Tällaisetkin asiat pitää osata käsitellä oikealla tavalla. Tilanne on nyt tämä ja pitää vain pystyä tekemään oma suoritus niin hyvin kuin mahdollista, Latvala jatkoi.
Latvala pääsi kovaan iskuun äskettäin ajetussa Jyväskylän MM-rallissa. Latvala kamppaili pitkään Tänakia vastaan jopa rallin voitosta ja nappasi kolmannen sijan Keski-Suomen sorateiltä.
– Todellakin toivon, että olisimme jälleen samassa rytmissä. Yleensä loppukauden rallit ovat sopineet minulle paremmin. Olisi hienoa jatkaa siltä tasolta, mihin pääsimme Jyväskylässä, Latvala sanoi.
Latvala ei ole asettanut itselleen tarkkaa tulostavoitetta Saksan asfaltille.
– Tärkeintä olisi päästä mukaan kärjen imuun. Loistosuoritus olisi, jos ajan kolmen parhaan joukkoon. Kaikista tärkein asia on, että tarvitsemme merkkipisteitä, Latvala arvioi.
Saksan MM-ralli alkaa torstai-iltana ja päättyy sunnuntaina.
Ruutuvihkoon on kirjattu harjoite, punttisarjan kilomäärät toistoineen. 71-vuotias Hannu Rautala on urheilupiireissä tuttu fysiikkaguru. Hänen ja poikansa Marko Rautalan puoleen kääntyvät monet kiekkotähdet kesäisine treenihuolineen.
Kuntokuuri alkaa pelaajan kulloisenkin tilanteen mukaan. Tänä kesänä Patrik Laine ilmestyi Rautaloiden pakeille jo toukokuussa, Mikko Rantanen liittyi harjoitusryhmään tavallista myöhemmin.
– Loukkaantumisten takia pääsin aloittamaan normaalin harjoittelun vasta heinäkuussa. Mutta kun kausi alkaa vasta lokakuussa, niin tässä ehtii silti tekemään. Muistaakseni tämä on neljäs kokonainen kesä, ensimmäisen kerran olin mukana vuonna 2013 heinäkuun ajan. Toistomäärät ovat päivittäin vähän erilaisia, mutta muuten mikään ei ole muuttunut. Samoilla kaavoilla ja yhtä tehokasta on ollut, Rantanen kertoo.
– Teemme samoja juttuja, joita on tehty joka kesä ja vuosikymmenet. Emme ole keksineet treenaamista uudestaan. On perusliikkeitä ja monipuolista, eikä pelkkää punttia, vaan ihan laidasta laitaan. Pari kertaa viikossa on nopeutta ja pelejä sekä happotreenejä. Nyt kun olemme ruvenneet käymään vähän enemmän jäällä, nämä salihommat ovat jääneet vähemmälle, Patrik Laine sanoo.
Lainekin on ollut tamperelaisesta taustastaan huolimatta Turussa jo puolenkymmentä kesää. Tänä kesänä jäätreenit tulivat ohjelmaan jo heinäkuussa, aiempaa aikaisemmin.
– Voimatasot rupeavat olemaan salin puolella jo hyvät, mutta nyt yritämme muuttaa voimaa nopeudeksi. Ajattelin, että otan erilaisen lähdön tähän kauteen, käyn vähän enemmän ja aikaisemmin jäällä ja katson, miltä se tuntuu. Näillä on menty nyt ja katsotaan sitten ensi kesänä, miten sitten mennään, Laine kertoo.
Jääharjoitukset heinäkuussa, miltä se tuntui?
– Tuntui erittäin pahalta, ei tuntunut hyvältä, ei sitten alkuunkaan, Laine tunnustaa.
– Mutta päivä päivältä se rupesi tuntumaan jo helpommalta.
Patrik Laine pääsi jääharjoitusten makuun jo heinäkuussa.Erkki Suokonautio
Treeniviikko kulkee samalla rytmillä. Jäille siirtymisen jälkeen säädetään toistojen ja kilojen määrää, jotta kehon hermotus saadaan vastaamaan harjoitteisiin. Rautalan rautakuurin reseptiä ei ole muutettu vuosien varrella, eikä tarvetta sille olekaan.
– Treenaamme niin sanotusti perinteisesti. Yleisurheilupohjainen tausta meillä on. On kahdeksan harjoitusta, joista kaksi on omatoimista ja kuusi valvottua. Lisäksi Kaapo ja "Pate" ovat sunnuntaisin tehneet vielä yhden ylimääräisen nopeustreenin, Marko Rautala kertoo.
– Totta kai keskitymme nyt enemmän nopeuteen ja räjähtävyyteen. Nopeat suunnanmuutokset ovat tulleet nykykiekkoon ja siihen on keskitytty enemmän, Rautala jatkaa.
Salirauha kaikilla
Rautaloiden treeniryhmään on totuttu kupittaalaisella kuntosalilla ja tunnetut jääkiekkokasvot saavat hikoilla omassa rauhassaan ilman häiriöitä. Toki hihasta nykijöitä riittää – mutta nimmareita ja valokuvia otetaan vasta eteisen tai parkkipaikan puolella.
– Kyllä porukka huomaa, että tänne on tultu treenaamaan eikä ottamaan kuvia. Sitten kerkiää kyllä treenin jälkeen ottamaan kuvia ja nimmareita. Täällä on saatu varattua kaikki paikat eikä tarvitse jonottaa. Kaikki on aina valmiina, kun päästään tänne, Patrik Laine kiittelee.
Osaltaan asiaan saattaa vaikuttaa, että salin taustalla toimivat entiset jääkiekkotähdet Jani Hurme, Sami Salo ja Tomi Kallio. Jokainen heistä on vuorollaan kokenut julkisuuden ja julkkiksena treenaamisen paineet.
Kaapo Kakko on kerännyt suurimman julkisuuden tänä kesänä.Bob Frid/AOP
Fysiikkavalmentaja Marko Rautalalle Laineet, Rantaset ja Kakot ovat asiakkaita, joista vuosien varrella on tullut hyviä tuttavia, ystäviäkin. Kaapo Kakon ympärillä on ollut odotuksia ja julkisuutta, mutta salille tulee menestyksestä huolimatta sama Kaapo.
– Kyllä hän ihan samanlainen on. Tietenkin tänä vuonna vähän vahvempi, mutta nuori poika vielä. Kansa varmaan odottaa, että hän tekee sata pinnaa mutta minä odotan, että hän pelaa hyvän kauden ja että hän on itse tyytyväinen suoritukseensa, Marko Rautala sanoo.
Pelipaikka pitäisi löytää
Salilla treeniporukan kesken heitetty herja on raakaa. Patrik Laine kuittailee armottomasti Kaapo Kakolle parturireissusta ja jokaiseen väliin tulee muistutus jutun kuvauksista.
– Eihän teitä toimittajia mikot, meikäläiset ja kumppanit enää kiinnosta, kun tulee näitä nuoria kavereita ja me pääsemme median kynsistä pois, Laine lohkaisee.
– Jännä on seurata, kun aika samantyyppisen kesän vedin läpi kolmisen vuotta sitten eikä käy kateeksi. Mutta jos hän olisi pelannut huonommin, niin ei tulisi tällaisia hommia. Toivottavasti hän pelaa hyvin vielä ensi kaudella, kertoo Kakolle menestystä toivova Laine.
Mikko Rantanen ei ole vielä tehnyt sopimusta ensi kaudeksi.Matthew Stockman/Getty Images
Mikko Rantanen psyykkaa vieressä, sillä konkarit ovat kokeneet kaiken saman aikanaan.
– Nyt Kaapo hoitaa nämä mediahommat. Me voimme antaa lyhyet haastattelut, mutta kaikki dokumentit tehdään Kaaposta ja se menee ihan hyvin, Rantanen naureskelee.
Lyhyet kuulumiset on helppo vaihtaa, mutta sopimusrintaman uutisista kummallakaan hyökkääjällä ei ole kerrottavaa. Välillä miehet virnuilevat toisilleen, että missähän sitä pelataan.
– Pitäisi varmaan pelipaikka löytää ensin, niin katsotaan sitten, Laine vastaa kysymykseen kauden odotuksista.
– Mutta kyllä kai sitä jossain pelataan ensi kaudella, en tiedä vielä missä, Laine virnuilee.
– Emme ole siitä itse asiassa hirveästi puhuneet. Varmasti, mitä pitemmälle mennään, sitä enemmän puhutaan. Nyt on ainakin pidetty ihan toissijaisena ne hommat ja se on ollut ihan hyvä, Mikko Rantanen vakavoituu.
Tarvitseeko edes olla huolissaan?
– Ei mielestäni kummankaan tarvitse ainakaan liikaa miettiä. Nautitaan nyt tämä elokuu tästä pois alta, ja katotaan sitten, kun treenileirit alkavat. Koetetaan olla miettimättä liikaa.
ANKARA. Suomen naisten lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tapio Kangasniemi pystyi vielä EM-turnauksen aattona pitämään intonsa kurissa.
Kangasniemi seurasi joukkueen hotellilla sivusta, kuinka nauravat pelaajat nauttivat arvoturnauksen tunnelmasta.
– Väitän, että olen vähintään yhtä innoissani kuin pelaajat. Katsotaan, kun tuomari viheltää pilliin, niin sitten alkaa tapahtua, Kangasniemi kertoi Yle Urheilulle ennen huomista avauspeliä Serbiaa vastaan.
Naisten EM-kisoissa pelaaminen 30 vuoden tauon jälkeen on myös Kangasniemelle merkittävä saavutus.
– Vuonna 2014 projekti oli kirkkaana mielessä ja kirjoitimme ylös, että haluamme arvokisoihin. Tämä olisi voinut tapahtua aikaisemminkin, Kangasniemi huomautti.
Kangasniemi oli pelaajana mukana vuonna 2007, kun miesten maajoukkue oli uuden kynnyksellä. Tuloksena EM-turnauksen neljäs sija Mauro Berruton alaisuudessa.
Nyt Kangasniemi pääsee kokemaan samantapaisen EM-huuman naisten päävalmentajana. Maaottelut Slovakiassa antoivat tarvittavat lisätiedot joukkueen iskukyvystä, vaikka Suomi voitti vain yhden ottelun ja hävisi kahdesti.
– Pelasimme viimeisessä pelissä varmaankin parhaimman erän pariin kolmeen vuoteen (25-17 Suomelle). Se antoi uskoa sekä pelaajille että valmentajille, että voimme nostaa rajojamme, Kangasniemi sanoi.
Murehtimaan ei kannata lähteä
Suomi kohtaa avauspelissä perjantaina maailman ykkösjoukkueen Serbian ja maailman parhaimmaksi pelaajaksi arvostetun Tijana Boskovicin.
– Mahtava paikka oppia pelaamaan kovia maita vastaan. Murehtimaan ei kannata lähteä, se on vähän neuvostoliittolaista, ja muoti on jo mennyt ohi.
Suomen A-lohko on EM-kisojen kovin. Serbian jälkeen vastaan tulevat emäntämaa Turkki, Kreikka, Ranska ja Bulgaria. Neljä parasta etenee jatkoon, ja Suomi aikoo olla jatkokemuissa mukana.
– Meidän pitää taistella. Hyökkäyspelissä pitää olla monipuolisuutta ja yllätyksellisyyttä. Välillä kentällä pitää vaihtaa juttuja ennen kuin kaveri ehtii taas mukaan, Kangasniemi avasi Suomen pelitapaa.
EM-kisojen avausviikonloppu on Suomelle raastava. Kolme peliä kolmessa päivässä, ja vähintäänkin Kreikan on kaaduttava sunnuntaina.
– Se on kova rutistus. Pitää olla henkisesti ja fyysisesti fressinä.
Yle Urheilun kaiken rallisisällön lähetysaikoineen löydät osoitteesta yle.fi/mmralli. Sieltä pääset muun muassa lukemaan tuoreimmat uutiset ja katsomaan puhuttavimmat videoklipit jokaiselta erikoiskokeelta.
Rallin MM-sarjan Saksan osakilpailu alkoi torstaina päivällä testierikoiskokeella. Kuljettajat ottivat tuntumaa St. Wendeler Landin 5,2 kilometrin pikataipaleeseen.
Citroënin Esapekka Lappi oli suomalaisista nopein testierikoiskokeella. Lappi piti kolmanneksi kovinta vauhtia, kun Citroënin Sébastien Ogier kellotti nopeimman ajan.
– Tämä oli ihan kohtuullinen aamupäivä. Olimme aluksi vähän kuutamolla. Auto oli aivan liian jäykkä, eikä pitoa ollut juurikaan. Onneksi tämä oli vasta testierikoiskoe. Saimme ruuvattua vähän säätöjä ja löydettiin pitoa, Lappi kertoi Yle Urheilulle.
Torstaipäivän testierikoiskoe poikkesi siinä mielessä tavallisesta, että pätkä oli tismalleen sama, joka ajetaan virallisena erikoiskokeena torstai-iltana.
– Emme ole aikaisemmin kokeilleet tällaista. En pane mitenkään vastaan. Nyt tietää ainakin, mitä on tulossa, Lappi kommentoi.
Lappi aikoo tiiminsä kanssa hyödyntää poikkeuksellisen tilanteen.
– Teemme vielä lisää muutoksia, koska ykköspätkä on täysin sama kuin testi-ek. Käytämme tilaisuuden hyväksi, kun voimme vielä kokeilla jotain huomista ajatellen.
Testierikoiskoe sujui muuten ilman sen suurempaa draamaa, mutta Citroënin Mads Östberg ajoi kertaalleen ulos. Östberg ja hänen autonsa vaikuttivat selvinneen tilanteesta ilman sen suurempia haavereita. Östbergin ulosajon voi katsoa tämän jutun pääkuvana olevalta videolta.
Fordin Teemu Suninen oli testi-ek:lla viidenneksi nopein ja Toyotan Jari Matti-Latvala oli kahdeksanneksi nopein. Skodan Kalle Rovanperä piti WRC2 Pro -luokassa kovinta kyytiä.
Yle Urheilun kaiken rallisisällön lähetysaikoineen löydät osoitteesta yle.fi/mmralli. Sieltä pääset muun muassa lukemaan tuoreimmat uutiset ja katsomaan puhuttavimmat videoklipit jokaiselta erikoiskokeelta.
Skodan Kalle Rovanperä hakee Saksan MM-rallista viidettä peräkkäistä osakilpailuvoittoaan WRC2 Pro -luokassa. Rovanperä, 18, on dominoinut oman luokkansa kilpailuja viime aikoina.
– Ykköskoroke on aina tavoite. Saksassa se on aika paljon vaikeampi saavuttaa, mutta on vain hyvä, että on haastetta, Rovanperä sanoi Yle Urheilulle Saksan MM-rallin testierikoiskokeen jälkeen torstaina.
Rovanperä oli testi-ek:lla WRC2 Pro -luokan nopein. Saksan MM-ralli alkaa varsinaisesti torstaina illalla.
Rovanperän kartanlukijan Jonne Halttusen mukaan nuori lahjakkuus on kypsynyt kauden aikana.
– Me tiedämme, missä asioissa olemme tehneet virheitä. Viime kilpailut ovat olleet hyviä. Kun olemme johtaneet, emme ole lähteneet hölmöilemään tai ottaneet liikaa riskejä, Halttunen arvioi.
"Opetan Kallelle elämän saloja"
Halttusen, 33, ja Rovanperän, 18, yhteistyö autossa toimii erinomaisesti. Kaksikko viettää paljon aikaa yhdessä myös kisojen ja testien ulkopuolella.
– Olemme hyviä kavereita. Onhan Jonne vähän vanhempi, mutta hän on muuten niin lapsellinen, että hän tulee enemmän minun tasolle, Rovanperä naurahti.
– Meillä klikkaa ihan hyvin. Minä opetan Kallelle vähän elämän saloja tässä samalla, Halttunen jatkoi.
Hetkeä myöhemmin Halttunen meni vaikeaksi, kun Yle Urheilu kysyi elämänohjeista tarkentavia kysymyksiä.
Minkälaisia elämänviisauksia on tullut?
– Hyviä, Halttunen vastasi.
Heitä yksi esimerkki, josta me muutkin voimme oppia?
– Ei tule mitään... Ei sovi tähän.
Ralli ratkaistaan lauantaina
Keskustelu siirtyi elämänohjeista takaisin Saksan MM-ralliin, josta kaksikko hakee voittoputkelleen jatkoa.
– Tämä on kaikille vaikea kilpailu, mutta lauantai merkitsee paljon. Se on vähän tuuripeliä, tuleeko rengasrikkoja vai ei. Meillä auttaa aika paljon viime vuoden nuotit ja kokemus tästä kisasta, Halttunen sanoi.
Halttunen viittasi Panzerplatten erikoiskokeeseen, joka ajetaan sotilasalueella. Yli 40 kilometrin erikoiskokeella on paljon irtokiviä, jotka voivat aiheuttaa rengasrikkoja.
Yle Urheilu uutisoi maanantaina, että Blues Juniorsin A-junioreiden toiminta oli uhattuna rahoitusvaikeuksien vuoksi. Torstaina Blues Juniors ry, Kiekko-Espoo ry, Espoon Palloseuran Jääkiekko ry ja Espoon Kiekkoseura ry pääsivät kuitenkin sopimukseen, jolla taataan espoolaisen junioriedustuskiekon tulevaisuus.
Blues Juniorsin A-nuoret siirtyvät alkavaksi kaudeksi Kiekko-Espoo ry:n joukkueeksi. Joukkueen kausi nuorten SM-liigassa alkaa jo ensi viikon tiistaina ottelulla Helsingin IFK:ta vastaan.
Blues Juniors ajautui viime kauden jälkeen talousongelmiin puheenjohtaja Jarmo Muukkosen mukaan useista syistä. Seuran A-juniorijoukkue oli nuorten SM-liigan ainoa joukkue, jolla ei ollut takanaan SM-liiga- tai Mestis-seuraa. Myös Jääkiekkoliiton kasvattajakorvausjärjestelmän muuttaminen aiheutti loven rahoitukseen. Lisäksi seura epäonnistui kesän aikana yhteistyökumppaneiden haussa. Aiempaa taloustaakkaa seuralla oli jo Espoo Unitedin ja pääsarjaseura Bluesin konkurssien vuoksi, sillä yhtiöillä oli yhteensä 200 000 euroa maksamattomia velkoja junioreille.
A-juniorit pelaavat siis nuorten SM-liigaa jo kaudella 2019–2020 Kiekko-Espoo ry:n alla, Blues Juniorsin muut joukkueet (B-, B2- ja C- ikäluokissa) liittyvät ry:hyn kauden 2020–2021 alkaessa.
Seurojen johtohenkilöt kertovat sopimuksesta tarkemmin ensi viikolla.
Suomen naisten lentopallomaajoukkueen kapteenina perjantaina alkavissa EM-kisoissa toimii jo totutusti Laura Pihlajamäki, mutta melkein yhtä tärkeä rooli on joukkueen ilopillerillä, 25-vuotiaalla Michaela Madsenilla.
Valkealasta kotoisin oleva keskipelaaja pitää huolen siitä, että joukkueessa ei pipo kiristä ja henki on hyvä. Useasti hersyvästi naurava Madsen sanookin olevansa enemmän henkinen kuin taidollinen johtaja.
– Se on ollut minun hommani vähän joka joukkueessa. Olen omaksunut sen, että se on minun ykköshommani ja pelilliset asiat tulevat sitten siinä sivussa, Madsen nauroi Yle Urheilun haastattelussa.
– Tykkään siitä, että kaikilla on kivaa. Heittelen “läpyskää” ja panen show’ta pystyyn vähän sinne ja tänne. Kyllä sitä hymyn saa ainakin jonkun huulille.
Ilopillerin roolia Madsen toteutti myös viime kaudella Ranskan pääsarjan Racing Club Cannesin joukkueessa, joka päätti kautensa mestaruusjuhliin. Madsen kertoi viettäneensä aikaa paljon vaihtonurkkauksessa, mutta muistutti, ettei se estä panemasta bileitä pystyyn.
– Meillä on tässäkin joukkueessa hyvä fiilis myös penkillä. Siellä on melkein isommat bileet kuin kentällä, sillä meillä on tosi hauskaa kaikkien kanssa.
EM-kisat ovat olleet Laura Pihlajamäelle pitkäaikainen unelma.Lehtikuva / Vesa Moilanen
Yhteinen huumori piristää
29-vuotias Pihlajamäki on 117 maaottelullaan joukkueen kokenein pelaaja, sillä yli 100 maaottelun pääsee joukkueesta vain 39-vuotias nestori Saara Esko (109 maaottelua).
Romanialaisessa Stiinta Bacau -joukkueessa pelaava Pihlajamäki on uransa aikana nähnyt monenlaisia joukkueita, ja nyt kun Suomi palaa EM-parketeille 30 tauon jälkeen, on hänen mielestään Suomella joukkueessaan kasassa sopiva yhdistelmä kokeneita maajoukkuepelaajia sekä nuoria lupauksia. Keskipelaajan mielestä tärkeintä on kuitenkin, että jokainen pelaaja istuu hyvin porukkaan.
– Meillä on hyvä, yhteinen huumori, joka piristää päivittäin. Täällä jokaisesta päivästä pitää ja saa nauttia, Pihlajamäki sanoi.
EM-kisat ovat pelaajille hyvä näytönpaikka, sillä esimerkiksi Madsen etsii tällä hetkellä itselleen uutta seuraa. LP Viestissä ja HPK:ssa mestaruuksia juhlinut pelaaja myöntää, ettei ole koskaan aikaisemmin päässyt pelaamaan yhtä isolla näyttämöllä.
– Ei se luo painetta, mutta enemmänkin innostusta siitä, mitä kaikkea tästä voi tulla ja missä kaikkialla minun nimeni tiedetään tämän jälkeen. Se on tosi hienoa ja upeaa.
"Nyt olemme täällä"
Suomi pelaa EM-kisojen alkulohkon ottelunsa Ankarassa, Turkissa. Se saa vastaansa heti avausottelussaan hallitsevan maailmanmestarin Serbian sekä Turkin, Kreikan, Ranskan ja Bulgarian. Alkulohkosta neljä joukkuetta selviytyy jatkoon eli 16 parhaan joukkoon. Jatkopelit ovat myös Suomen joukkueen tavoite.
Se, että Suomen naisten lentopallomaajoukkue on päässyt jälleen mukaan arvokisoihin, on pelaajien mielestä suuri asia niin lajille kuin pelaajillekin. EM-kisoihin pääsyn tärkeys oli selkeästi havaittavissa myös vuosi sitten, kun Suomi varmisti kisapaikkansa Uumajassa pelatussa karsintaottelussa Ruotsia vastaan.
– Varmasti jokainen, joka katsoi sitä peliä Uumajassa ja eli meidän mukanamme sitä matkaa aisti sen. Kyllä siinä tunteet purkautui silloin, Pihlajamäki totesi ja kertoi EM-kisojen olleen hänen oma tavoitteensa jo pitkään.
– Hyvä, että se tavoite toteutui. Nyt olemme täällä ja pääsemme oikeasti kokemaan arvokisat.
Yle näyttää kaikki Suomen ottelut, pudotuspelejä sekä mitalipelit suorana Yle TV2 -kanavalla ja Yle Areenassa.
Jalkapalloilija tulee Afrikasta Suomeen yleensä yhdestä syystä: hän haluaa vielä joskus pelata kymmenien tuhansien ihmisten edessä isoilla kentillä ja tunnetuissa joukkueissa. Suomi on vain ponnahduslauta muualle Eurooppaan.
Myös 28-vuotias nigerialainen Callistus Chukwu ja 31-vuotias kamerunilainen Jean Fridolin Nganbe Nganbe lähtivät aikanaan kauaksi kotoaan pelaamaan jalkapalloa. Myös heidän tarkoituksenaan oli olla muutama vuosi Suomessa ja päästä sen jälkeen kovemmille kentille.
Kummankaan haaveet eivät kuitenkaan toteutuneet.
Alasarjan halpatyövoimaa
Vuonna 2010 tuolloin 19-vuotias Callistus Chukwu onnistui erottautumaan satojen pelaajien joukosta Nigerian Lagosissa olleissa testipeleissä. Palkintona olivat sopimusneuvottelut ja matka kohti Eurooppaa.
Hänen tähtäimessään oli murtautua silloin Veikkausliigassa pelanneen AC Oulun kokoonpanoon. Usein sarjakauden ulkopuolella saapuvilla pelaajilla on sovittuna testijakso, jonka aikana heidän täytyy vakuuttaa joukkue. Chukwu ei onnistunut näyttämään parhainta osaamistaan, eikä varsinaista sopimusta tullut.
Suunta vaihtui silloin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavaa AC Kajaania kohti.
Chuwku perheineen asuu Oulussa, vaikka hän edustaa Kajaanin Hakaa.Marko Väänänen / Yle
Näihin aikoihin afrikkalaiset pelaajat olivat Suomessa usein halpatyövoimaa. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa pelaajilla ei ollut säänneltyä minimipalkkaa. Esimerkiksi Rovaniemen Palloseurassa afrikkalaisilla Veikkausliigapelaajilla kuukausipalkka oli vain 670 euroa.
Chukwu pelasi Kajaanissa kuusi kokonaista kautta, ja joukkue nousi muutamassa vuodessa Ykköseen saakka. Samalla parani myös palkka, joka ei ollut Chukwun ensimmäisinä vuosina Kajaanissa lähelläkään nykyistä 1 211 euron vähimmäispalkkaa.
– Totta kai ymmärsin, että pelasin Suomen neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla. Palkkio oli sen mukainen.
Chukwu ei halua kertoa julkisuudessa tarkkaan, mikä hänen palkkansa on ollut.
Juttua varten haastateltujen asiantuntijoiden mukaan afrikkalaispelaajat eivät muutenkaan useinkaan halua puhua palkoistaan julkisesti: moni pelkää rikkovansa sopimusta joukkueen kanssa, osa häpeää matalaa tuloaan.
Pienikin palkka voi aluksi houkutella
Vuonna 2016 tuli voimaan sääntö 1211 euroa kuukaudessa olevasta minimipalkasta (Palloliitto). Jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola kertoo, että sen takia ulkomaalaispelaajien asema Suomessa on parantunut viime vuosina huomattavasti.
– Kun minimipalkkaa ei ollut, tästä kärsivät varsinkin Afrikasta tulleet pelaajat.
Vaikka minimipalkka on hyvä lähtökohta, kohtaa Juhola palkalla kikkailua edelleen. Joissakin tapauksissa seura ei ole avannut pelaajalle palkasta vähennettävää verotusta, asumiskuluja ja ruokaetuja.
– Ja joskus noita ilmoitettuja lukuja suurennellaan, että minimipalkan edellyttämä summa saadaan täytettyä.
1 200 euron kuukausipalkka vastaa melko tarkkaan Nigeriassa mediaanituloa, joten usea pelaaja voi olla innoissaan summasta eikä ymmärrä välttämättä, että elinkustannukset ovat täällä niin paljon kotimaata korkeammat.
Peliura jatkuu vielä hetken
Kajaanista Chukwu halusi muuttaa Ouluun, jossa hän pelasi JS Herculesissa Kakkosta ja OPS:ssa Ykköstä. Nykyään hän asuu edelleen Oulussa, mutta pelaa Kajaanin Hakassa. Viime kaudella mies kävi lyhyellä visiitillä Närpes Kraftissa, jossa hänellä meni suurin osa kaudesta sivusuun loukkaantumisen takia.
Viime vuonna miehen kautta varjosti loukkaantuminen. Chukwu oli heinäkuuhun saakka ilman seuraa, kunnes hän teki loppukaudeksi sopimuksen Kakkosen C-lohkossa pelaavan Kajaanin Hakan kanssa.
Chukwu ei siis ole vielä ripustanut nappiksia naulaan.
Menestys on tärkeä myös suvulle
Vaikka Suomi oli aivan erilainen paikka kuin mihin Chukwu oli tottunut, hän sopeutui nopeasti.
Tähän auttoi myös se, että Kajaanissa oli tuolloin muutama muu nigerialainen pelaaja, joiden kanssa pystyi puhumaan samaa kieltä ja ihmettelemään samoja asioita Suomesta.
– Kun saavuin maaliskuussa 2010, pihalla oli melkein kolmekymmentä astetta pakkasta. Muistan kun käteni meinasivat jäätyä jo lyhyellä kauppareissulla. Mutta tiesin jo kyllä kotona, että täällä on aina talvi.
Chukwu muistelee, että kun hän alkuvuosina näki pariskunnan treffeillä ja kumpikin maksoi omat laskunsa, se tuntui oudolta – nigerialaisessa kulttuurissa yleensä mies hoitaa elannon ja maksut. Tämä näkyy myös siten, että afrikkalaiset jalkapalloilijat lähettävät pienestä palkastaan kotimaahan osan.
Oulussa afrikkalaistaustaiset pelaajat pitävät omia aamuharjoituksiaan useamman kerran viikossa. Osa heistä pelaa vielä aktiivisesti ja osa on jo lopettanut pelaamisen. Marko Väänänen / Yle
Afrikkalaisissa kulttuureissa korostuukin kollektiivisuus eli yhteisöllisyys. Usein perheet osallistuvat rahallisesti pelaajan kuluihin, jotta hän pääsisi ulkomaille.
Joskus nämä rahat voivat mennä hukkaan.
Usein toistuva kuvio on, että afrikkalaispelaaja maksaa paikalliselle agentille tai managerille tuhansia euroja, jotta pääsisi Eurooppaan esittelemään taitojaan jollekin huippuseuralle. Perillä pelaaja huomaa kuitenkin, että seuran kanssa ei olekaan sovittu mistään näytönpaikasta vaan agentti vie toiveikkaan pelaajan sekä hänen perheensä rahat.
Toiveikkaista pelaajista on helppo hyötyä
Tarinoita huijatuksi tulleista afrikkalaisista jalkapallon pelaajista on kuullut myös oululainen Marko Saranlinna.
– Tämä ilmiö lähti alun perin Keski-Euroopasta. Ensin pelaaja tuodaan suurin lupauksin, ja lopulta rahat viedään välistä.
Chukwulla ja hänen afrikkalaistaustaisilla pelikavereillaan Oulussa on haaveena perustaa oma joukkue.Marko Väänänen / Yle
Saranlinna kertoo, että afrikkalaisia pelaajia käytetään hyväksi myös muilla tavoin kuin myymällä olemattomia näytönpaikkoja.
Joskus pelaajat tekevät jo kotimaassaan paikallisten valmentajien tai agenttien kanssa sopimuksia, joiden avulla pelaaja pääsee ulkomaille. Pelipaikka on oikeasti olemassa, mutta palkkioksi pelaaja maksaa palkastaan osan suoraan agentille. Eli pieni palkka pienenee entisestään.
– Suomessa agentit eivät voi ottaa siivua pelaajan palkasta, sillä täällä se estetään jo sopimuspohjissa.
Nykyään jalkapalloagentiksi voikin ilmoittautua kuka tahansa. Ennen agentilla täytyi olla virallinen koulutus ja lisenssi kuten Saranlinnalla. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa poisti lisenssivaatimuksen vuonna 2015. Kun vaatimukset vaihtuivat, se aiheutti jalkapallopiireissä paljon keskustelua ja huolta ihmisoikeuksien turvaamisesta.
Saranlinna kertoo, että peliin onkin tullut paljon keplottelijoita.
– Tässä otettiin selkeästi askel huonoon suuntaan. Ilman lisenssiä toimivilta agenteilta usein puuttuu perusasioiden hoito. Ei osata viisumiasioita, maahantulosääntöjä, sopimusasiat hoidetaan puutteellisesti, ja rahaliikenteessä on epäselvyyksiä.
Jatkuvat vastoinkäymiset
Myös kamerunilainen Jean Fridolin Nganbe Nganbe haaveili urasta Euroopan huipulla. Toisin kuin Chukwulle, eurooppalainen kulttuuri oli Nganbe Nganbelle suhteellisen tuttu jo ennen Suomeen tuloa.
Jean Fridolin Nganbe Nganbe on kerennyt pelata vain muutaman pelin Ykköstä tällä kaudella, mutta kauden päätteeksi häntä odottavat mestaruusmitali ja nousu Veikkausliigaan Valkeakosken Hakan riveissä.Matias Väänänen / Yle
Hän muutti nuorena perheensä kanssa Kamerunista Ranskaan ja vietti aikaa myös Saksassa, jonne hän suunnitteli uransa vievän. Siirtyminen Afrikasta Ranskaan on yleistä, sillä Ranskan vanhoissa siirtomaissa asukkaat saivat myös Ranskan kansalaisuuden. Esimerkiksi vuosi sitten Venäjän MM-kisoissa 14 pelaajalla Ranskan maajoukkueessa oli afrikkalainen tausta.
Kun Nganbe Nganbe sai kutsun Eurooppaan, ei siitä voinut kieltäytyä. Ura ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti, eikä saumaa Saksan Bundesliigaan tullut.
Suomeen Nganbe Nganbe saapui vuonna 2010. Ensimmäinen kohde oli AC Oulussa Veikkausliigassa. Heti ensimmäisen kauden lopussa Nganbe Nganbe koki kovia. Hän mursi ylimmän niskanivelen kesken pelin, ja kausi oli ohi.
Seuraavana vuonna matka jatkui Puolan toiseksi korkeimmalla sarjatasolle Odra Wodzisławiin, jossa epäonni seurasi miestä.
Aika Puolassa oli Nganbe Nganben mukaan hankalaa. Maahan oli vaikea sopeutua, sillä siellä hän kohtasi rasismia kentällä sekä sen ulkopuolella. Lopulta joukkue ajautui konkurssiin kesken kauden, sillä joukkueella oli suuria velkoja eikä palkkoja ollut maksettu ajallaan. Lopulta Nganbe Nganben sopimus purettiin yhteisymmärryksessä.
– Vaikka tapasin siellä mukavia ihmisiä, en pystynyt kestämään kohtelua kentän ulkopuolella.
Noin puolen vuoden reissun jälkeen Nganbe Nganbe palasi Ouluun, tällä kertaa Oulun Palloseuraan pelaamaan Ykköstä vuonna 2011. Tämän jälkeen alkoivat lähes vuosittaiset siirrot Suomen sisällä. Nyt Nganbe Nganbe on ollut yli kaksi vuotta Valkeakosken Hakassa, jossa hän kuntoutuu toisesta uransa vakavasta polvivammasta.
Apua kohtalotovereille
Nganbe Nganbe on myös ollut kaksi vuotta pelaajayhdistyksen toiminnassa mukana ja toimii linkkinä ulkomaalaispelaajiin. Nganbe Nganbe pyrkii olemaan kontaktissa kaikkiin Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen ulkomaalaisiin pelaajiin.
– Kyselen heiltä, miten he ovat sopeutuneet, ovatko he tyytyväisiä, tarvitsevatko he apua tai mitä kehityskohteita he ovat huomanneet arjessa.
Motivaattorina pelaajayhdistyksen toimintaan mukaan lähtemiseen olivat omat huonot kokemukset uran aikana. Hän ei halua julkisesti kritisoida joukkueitaan, mutta tuo esiin sen, että joissakin joukkueissa häntä ei kohdeltu hyvin.
Kuvassa Valkeakosken Hakan Jonni Thursberg, Jean Fridolin Nganbe Nganbe ja Noah Leong.Matias Väänänen / Yle
Nganbe Nganbe ajattelikin, että luultavasti muillakin ulkomaalaisilla pelaajilla on ollut samoja ongelmia.
– Alussa ongelmista puhuminen voi olla pelaajille vaikeaa, sillä moni pelkää, että tästä koituu heille ongelmia joukkueessa. Mutta usein yhteinen tausta ja kokemukset helpottavat asiasta keskustelua.
Nganbe Nganbe on juuri lopetellut tunnin kestäneen puhelun, jossa hän neuvoi toista ulkomaalaispelaajaa esimerkiksi veroasioissa ja oleskeluluvan kanssa. Pelaajat ottavatkin useimmiten yhteyttä juuri verotukseen liittyvien ongelmien takia.
Toinen yleinen ongelma Nganbe Nganben mukaan on se, että pelaajia kohdellaan huonosti vakavan loukkaantumisen jälkeen.
– Itselläni on ollut tässä asiassa tuuria, sillä minun loukkaannuttuani kohtelu on aina ollut ammattimaista.
Ero harjoittelussa voi merkitä paljon
Moni pelaaja jää Suomeen yksinkertaisesti siksi, että oma osaaminen ei koskaan kasvakaan tarpeeksi, jotta asiaa muualle olisi.
Saranlinnan mukaan taitava pelaaja voi jäädä alempiin sarjoihin harjoittelussa olevien erojen takia. Hänestä Afrikassa joukkueiden taktinen osaaminen ja harjoituksien suunnitelmallisuus eivät välttämättä ole samaa tasoa kuin Euroopassa. Myös pelaajien sitoutuneisuus joukkueeseen on usein erilainen.
– Monen afrikkalaisen pelaajan keino erottautua muista – ja päästä siten ulkomaille – on se, että on nopea tai teknisesti taitava. Eli pelaajat pelaavat näyttävästi, mutta yksilöllisesti. Tällöin sopeutuminen joukkueen kollektiiviseen taktiikkaan on vaikeaa.
Monessa eurooppalaisessa joukkueessa akatemiatoiminta ja systemaattinen harjoittelu alkaa jo 8-10 ikävuoden paikkeilla. Jos afrikkalainen pelaaja tulee esimerkiksi 18-vuotiaana tällaiseen seuraan, on hän taktisesti käytännössä kymmenen vuotta jäljessä, Saranlinna kertoo.
Lahjakkaille ja oppiville pelaajille polku menestykseen on kuitenkin auki, Saranlinna muistuttaa.
– Sisämarkkinat toimivat. Jos pelaaja näyttää alasarjoissa taitonsa, joku Veikkausliigaseura huomaa hänet helposti, ja tätä kautta on mahdollisuus myös suuremmille estradeille.
Elämää on uran jälkeenkin
Loukkaantumiset, pelaajayhdistys ja perhe ovat saaneet Nganbe Nganben ajattelemaan tulevaisuutta uran jälkeen.
Hän kertoo suunnittelevansa, että jäisi pelaajana eläkkeelle 35-vuotiaana: siis neljän vuoden kuluttua.
Nganbe Nganbe on käyttänyt tehokkaasti toipumisajanjaksonsa ja on opiskellut kansainvälistä liiketaloutta Hämeen ammattikorkeakoulussa.
– Painotan kaikille pelaajille samaa asiaa: opiskele, opiskele, opiskele. Täällä on maailman paras koulutusjärjestelmä, ja kaikki ovat tervetulleita.
Nganbe Nganbe on huomannut, että nuoret suomalaiset pelaajat tiedostavat sen faktan, että harva pelaaja pääsee pelaamaan täysammattilaisena Suomessa. Suomalaiset opiskelevat tai tekevät muuta työtä jalkapallouran ohessa.
– Pelaajat tietävät, että täällä täytyy tehdä muutakin kuin pelata. Pelaamisella ei täällä helposti rikastu.
Suomesta tuli koti
Myöskään Chukwu ei ole murheen murtama, vaikka ura ei vieläkään ole lähtenyt lentoon. Hän on viihtynyt Suomessa: täällä hänellä on suomalainen vaimo, lapsi ja työ ruokakuskina. Englanniksi käydyssä haastattelussa hän sanoi, että pyrkii parantamaan kielitaitoaan, jotta saisi Suomen kansalaisuuden.
– Jos haluat jotain, ei pidä ikinä luovuttaa, vaan puskea eteenpäin. Pahin asia täällä on ollut sää, kun täällä on aina talvi.
"Missä tahansa maailmassa oletkaan, etkä näe yhtään nigerialaista, kannattaa pistää juoksuksi, sillä jos nigerialainen ei pärjää siellä, ei kukaan pärjää", sanoo Callistus Chukwu.Marko Väänänen / Yle
Peliuran jälkeinen elämä alkaakin jo hiljalleen muotoutua. Koska jalkapallo on ollut merkittävä osa Chukwun elämää, haaveilee hän jalkapalloagentin ammatista.
– Haluaisin auttaa pelaajia Nigeriassa pääsemään paremmin esille. Siellä on niin paljon pelaajia odottamassa omaa tilaisuuttaan.
Chukwu ei ole vielä sulkenut mahdollisuutta myöskään siirtoon ulkomaille.
Ensimmäistä kertaa historiassa skeetin maailmancupin kuuden ampujan finaalissa nähtiin samaan aikaan kaksi suomalaista. Oskari Kössi ja Eetu Kallioinen tähtäsivät erinomaisen peruskilpailun ja pääsivät jahtaamaan Suomelle toista skeetin olympiapaikkaa.
Finaalissa ensimmäisen osion 20 kiekon jälkeen tippui norjalainen Jonas Filtvedt sijoittuen kuudenneksi. Suomalaisittain toinen ja kolmas finaalisessio olivat pettymyksiä. Ensin karsiutui Oskari Kössi ja sen jälkeen Eetu Kallioinen.
Maailmancupin kolme parasta olivat kokeneet skeetin maailmancupin finaaliampujat. Italialainen Luigi Lodde vei voiton ennen ranskalaiista Eric Delaunay'ta. Egyptin Azmy Mehelba oli kolmas.
Olympiapaikat menivät Hollolasta jakoon Delaunay'lle ja Mehelballe. Italialla on kaksi skeet-paikkaa Tokioon, joten finaaliampujista Lodde ei voinut hankkia enää lisätikettiä olympialaisiin.
Suomalaisittain lähtökohta finaalissa oli se, että vain toinen suomalaisista olisi parhaimmillaankin saavuttanut olympiapaikan Hollolassa, koska Lari Pesonen oli hankkinut Suomelle maapaikan aiemmin Etelä-Korean maailmancupista.
Brittilehti Daily Mailin lähteiden mukaan yhdysvaltalaissprintteri Christian Colemania uhkaa kilpailukielto, joka estäisi hänen osallistumisensa Dohan MM-kisoihin ja ensi vuoden Tokion olympialaisiin.
Daily Mailin mukaan Coleman olisi jättänyt kolme kertaa kertomatta olinpaikkansa dopingtestaajille. Coleman kiistää asianajajiensa kanssa ainakin yhden tapauksen.
Coleman on ollut viime vuosina yksi maailman nopeimmista miehistä. Hänellä on 60 metrin halli-ME 6,34 ja hän otti 100 metrin MM-hopeaa vuonna 2017. Hänen 100 metrni ennätyksensä 9,79 on kaikkien aikojen tilastossa seitsemäs. Tämän kauden ajallaan 9,81 hän on maailmantilaston ykkönen.
Coleman jäi pois viime sunnuntaina Timanttiliigan osakilpailusta Birminghamista. Colemanin poisjäännin syy oli "komplikaatiot harjoitusten jälkeen ".
Alajärven Ankkurit putoaa pesäpallon pääsarjatasolta Ykköspesikseen. Ankkurit hävisi torstaina miesten Superpesiksen alempien pudotuspelien neljännen kohtaamisen Siilinjärven Pesikselle 1–2 (1–3, 5–4, 0–0, 4–5). Siilinjärvi jatkaa vielä taistelua sarjapaikastaan.
SiiPe vei ottelusarjan voitoin 3–1. Runkosarjassakin jumboksi jäänyt Ankkurit putoaa Ykköspesikseen, josta sen tilalle nousee tamperelainen Manse PP. SiiPe kohtaa karsinnassa pääsarjapaikasta kuopiolaisen Puijon Pesiksen tai Haminan Palloilijat.
– Ensimmäinen välipysäkki saatiin katkaistua. Näytimme luonteen lujuutta tämän taistelun lopulla. Olimme räpylässä pikkusen Ankkureita edellä. Kotiutuspalkkimme oli vastustajaa laajempi, kuvaili SiiPen pelinjohtaja Perttu Westersund.
Kitrolla saatiin ratkaisu aikaiseksi vasta kotiutuskisan toisella kierroksella, kun SiiPen Kimmo Lukkarin ja Toni Toivasen kotiutukset olivat isännille liikaa.
Suomen ammuntaurheilun nuori lupaus Eetu Kallioinen murtautui skeet-ampujien kansainväliseen eturintamaan Hollolassa kotiyleisön silmien alla. Maailmancupin hieno nelostila ei silti tyydyttänyt alkuunkaan.
– Nelossija finaalissa on vähän niin kuin ei mitään, se tässä harmittaa kaikkein eniten. Ei tässä kovin tyytyväinen voi olla, kun kerran voittoa ja olympiapaikkaa lähdin hakemaan, Kallioinen tiivisti päällimmäiset tunteen heti kohta finaalin jälkeen.
Kallioinen myönsi olevansa tyytyväinen peruskilpailun tekemiseen ja tulokseen.
– Painetta on kotikisassa tietysti, kun itse ja kaikki muutkin odottavat menestystä. Tähän on oltava myös tyytyväinen.
Maailmancupin finaali oli aikuisten sarjassa vasta ensimmäinen Kallioiselle. Hän sijoittui aiemmin tällä kaudella Etelä-Koreassa sijalle 41.
– Kyllä finaali on aikuisten sarjassa aina erilainen tunnelmaltaan. Nyt olin kuitenkin kovimmassa mahdollisessa sarjassa mukana. Junioreissa kaikki finalistit olivat minulle entuudestaan tuttuja,. täällä eivät. Junnuista yleiseen sarjaan siirtyminen ei ole koskaaan helppo paikka, korosti Kallioinen.
Vuonna 1998 syntynyt, 21-vuotias Kallioinen on saavuttanut poikien EM-hopeaa skeetistä vuoden 2015 EM-kilpailuista Mariborista.
"Ehkä tämä finaaliflloppi kirkastuu myöhemmin"
Toisen kerran urallaan maailmancupin 5. sijalle yltänyt Oskari Kössi ei peitellyt isommin pettymystään.
– Siltä se aina tuntuu, ollaan lähellä ja ollaan niin lähellä. Hienolta tuntuu, että on kotikilpailussa maailmancupin finaalissa, mutta olisi sille voinut tulla kruunukin.
Kössin mukaan hänellä oli finaaliin rento ja hyvä fiilis, siitä homma ei jäänyt kiinni.
– Ihan en päässyt pariin tuplaan kiinni siinä (toisessa finaaliosiossa), miten pitäisi ampua. Oikeasti hoksasin sen vasta viimeisen ohilaukauksen jälkeen. Puutarhatuolilta sitä ei voinut enää alkaa rakentaa. Ehkä tämä finaalifloppi kirkastuu myöhemmin, sivalsi Kössi hieman itseään.
– Todella vahva peruskilpailu. Aamulla oli vaikeuksia valon kanssa, kun oli niin aikainen lähtö. Siitä sain kuitenkin homman hyvin pakettiin ja kasattua tekemisen. Loppuhuipennus olisi voinut mennä samaan tyyliin, harmitteli Kössi, jolla oli tältä kaudelta aiemmissa maailmancupeissa sijat 24. ja 32.
Katso video Henri Ruosteen ja Rossettin kilpailusuorituksesta jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Henri Ruosteelta ja 11-vuotiaalta Rossettilta nähtiin hieno onnistuminen torstaina. Uusi ennätystulos 75.228% tuli Grand Prix Specialissa ja se varmisti paikan lauantain vapaaohjelmaan 15:ntenä.
Venymisestä huolimatta suoritus ei ollut kuitenkaan ihan täydellinen.
– Siinä piruetin välissä ensimmäiseen vaihtoon tuli pieni ylireagointi, samoin kuin ensimmäisenä päivänä. Loppulinjaan tuli pienemmät virheet kuin viimeksi. Totta kai ne vähän rokottavat pisteitä, myönsi Ruoste.
– Muutoin olen tyytyväinen, ennen kaikkea hevoseen, joka on aika herkkä reagoimaan kaikkeen. Tällä areenalla nimittäin riittää meteliä ja nytkin oli hälyä paljon. Tietysti kun yleisöä on paljon lehtereillä. Aurinko paistoi enemmän kuin viimeksi. Silloin on aina kivempi tehdä töitä.
Raskaan kisaviikon aikana välipäivä pitää ottaa rauhallisesti ja ladata huolella hevosen energiavarastoja.
– Ohjelma on tietty raskas, mutta hevonen on onneksi itsestään sellainen, jolla riittää aina menoa. Rossettilta harvoin loppuu virta. Tavallisesti se jaksaa hyvin monta päivää peräkkäin, kertoi Ruoste.
Grand Prix Specialin Euroopan mestaruus meni Isabell Werthille ja Bella Roselle pistein 86,520. Saksan kaksoisvoiton varmisti Dorothee Schneider ja Showtime FRH tuloksella 85,456. Pronssi meni Tanskaan, kun Cathrine Dufour onnistui hevosellaan Atterupgaards - 81,337.
Kouluratsastuksen lauantain 24.8. vapaaohjelma Areenassa klo 15.55 ja kooste TV2:ssa klo 22.
Enni Rukajärvi ja Kalle Järvilehto hyppäsivät lumilautailun maailmancup-kauden avaavaan big air -kilpailun finaaliin Cardronassa Uudessa-Seelannissa. Rukajärvi teki karsinnoissa caba 720 -tempun, jolla hän oli naisten kilpailun paras.
– Ihan hyvältä tuntui lumilautailu, vaikka on ollut aika jännät pari päivää. Tänään oli ihan hyvä fiilis. Backside-spinit eivät ottaneet lähteäkseen, niin koitin switchinä. Onneksi tuli koitettua, Rukajärvi kertoi Lumilautaliiton tiedotteessa.
Naisissa vain kuusi parasta meni jatkoon, joten Carola Niemelän kahdeksas sija ei riittänyt lauantaiyönä Suomen aikaa kisattavaan finaaliin.
Miehissä vastaava suoritus oli kyllin hyvä, ja Järvilehto hyppää finaalissa. Hän teki karsinnassa backside 1440 triplan. Mikko Rehnberg oli karsinnan 18:s.
– Oli tosi hyvä sää laskea ja parhaita laskupäiviä täällä tähän mennessä. Finaalia kohti hyvällä fiiliksellä. Ensin koetetaan varmat temput päälle ja sitten parannetaan, Järvilehto totesi.
Suomen naisten lentopallomaajoukkue avaa EM-turnauksensa hallitsevaa maailmanmestaria Serbiaa vastaan. Ylen katsojakilpailuissa veikataan turnauksen ajan Suomen otteluissa saavuttamia kokonaispistemääriä.
Osallistu kisaan kirjautumalla ensin Yle Tunnuksella (sivun ylälaita) ja veikkaa sen jälkeen alta Suomen kokonaispistemäärää (eli pisteet kaikista eristä yhteenlaskettuna) ottelusta Serbiaa vastaan, muista jättää nimimerkkisi ja paikkakuntasi veikkauksesi yhteydessä.
Veikkausaika päättyy, kun ottelu alkaa perjantaina 23.8.2018 klo 17. Yhdellä Yle Tunnuksella kilpailuun voi osallistua vain kerran. Kamppailua jännitetään suorana Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa klo 16.40 alkaen.
Tuloksen täysin oikein tai lähimmäs veikanneiden kesken arvotaan tuotepalkinto. Voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti kilpailun päätyttyä.
