Jalkapallon Veikkausliiga-seura Rovaniemen Palloseura on hankkinut kovan paluumuuttajan. Timo Stavitski palaa seuraan heinäkuun puoliväliin ulottuvalla lainasopimuksella Ranskan pääsarjaseura SM Caenista.

Stavitski siirtyi Caeniin vuosi sitten. Viime syyskuussa Stavitski lähti seurasta lainalle Kroatian pääsarjaan Osijekiin. 19-vuotias suomalaislupaus ei pelannut yhtään sarjapeliä kuitenkaan joukkueessa, joten Caen ja Stavitski etsivät uuden seuran.

– Meidän ajatuksena kaudelle 2018-2019 lähdettäessä oli, että saisin vain pelata mahdollisimman paljon, Stavitski kertoo RoPSin tiedotteessa.

– Peliminuuttien ei tarvitsisi välttämättä tulla Caenissa, mutta kaiken tekemisen tulisi valmistaa minua Caenia varten. Meillä on sopimusta vielä monta vuotta jäljellä.

Ranskan pääsarjassa pelejä ehti kertyä kymmenen.

– En voi sanoa, että olisin tällä iällä vielä kokenut pelaaja, mutta olen nähnyt enemmän futismaailmaa ja tiedän, mitä isoilla kentillä vaaditaan, Stavitski sanoo.

– Tiedän myös, että pelaaminen ei ole itsestäänselvyys. Isoissa seuroissa samasta paikasta taistelee useampi pelaaja. Pelipaikan saaminen vaatii työtä, kurinalaisuutta sekä kärsivällisyyttä.

Lue lisää:

Suomifutiksen huippulupauksen lainapesti mennyt täysin pieleen – haluaa päästä pois: "Mitä tässä nyt voi sanoa?"

Viime kesänä Timo Stavitski ilmoitti äidilleen, että lopettaa jalkapallon – sitten kiinnostui Barcelona ja unelmat alkoivat toteutua

Osa miessyöksylaskijoista jumittui matkallaan MM-paikkakunnalle, ja tiistaille suunniteltu miesten syöksyharjoitus jouduttiin peruuttamaan.

Vaikeuksia oli esimerkiksi Saksan miehistöllä, joka teki matkaa Åreen noin 24 tuntia. Porukka vietti maanantain vastaista yötä Arlandan lentokentällä seuraten amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan finaalia Super Bowlia.

Lopulta saksalaiset pääsivät aamuneljältä junalla kohti Årea. Matkatavarat jäivät kaiken lisäksi vielä pitkän reissun viimeisen etapin kyydistä.

Vajaa kaksi viikkoa kestävä alppiriemu alkaa tiistaina naisten supersuurpujottelun MM-kisalla.

Janis Kalnins muurasi maalinsa suun kiinni, ja Jesse Joensuun viime minuuttien ratkaisumaali ajassa 56.38 oli lopulta liikaa Tsheljabinskin Traktorille, jonka Jokerit murjoi syyskuussa Helsingissä peräti 8–0.

Kalninsille nollapeli oli kauden neljäs. Joensuu iski maalinsa takatolpalta ja ilmasta. Komean täysosuman alustivat Sami Lepistö ja Brian O'Neill.

Helsinkiläiset palasivat Baris Astanalle kärsityn 2–8-murskatappion jälkeen takaisin voittokantaan ja kaivoivat väkisin ansaitun työvoiton. Jokerit voitti laukaukset maalia kohti 47-17 ja päätöserässä kudit kirjattiin vieraille peräti 20-1.

Traktor, joka pitää hallussaan idän viimeistä pudotuspelipaikkaa niukasti ennen Sibiriä, oli yllättävän hampaaton. Joukkueen selvä ykkönen oli maalivahti Vasili Demtshenko, joka esitti tukun komeita torjuntoja pysäyttäen kamppailussa kaikkiaan 46 laukausta.

Jokerit voitti kolmannen ottelunsa vieraskiertueella ja pääsi hymyssä suin maaottelutauolle.

– Lähdimme isoin tavoittein kiertueelle ja halusimme satsata tiettyihin juttuihin. Jänne katkesi tällä reissulla yhden erän ajaksi. Kun kokonaisuutta katsotaan, niin annan tälle reissulle arvosanaksi yhdeksän miinus, Joensuu niputti pelireissun yhteen.

Seuraavaksi suomalaisjoukkue kohtaa vieraissa Dinamo Riian ensi viikon maanantaina 11. päivä helmikuuta.

Yleisurheilun pohjoismainen hallimaaottelu kilpaillaan Oslon kupeessa Bärumin hallissa. Maaottelussa kohtaavat Ruotsi, Suomi, Norja sekä yhdistetty Tanskan ja Islannin joukkue. Viime talven tapaan ohjelmassa ei ole viestijuoksuja.

Osalla yleisurheilun kotimaisista kärkinimistä on kuluvalla viikolla kilpailuja Keski-Euroopassa, eikä Norjaan lähde aivan paras mahdollinen ryhmä.

– Meillä on joukkueessa paljon nuoria, joille hallimaaottelu on erinomainen paikka hankkia kansainvälistä kilpailukokemusta ja tavoitella omaa ennätystä. Kyse on tasokkaasta, nopeatempoisesta kilpailusta, johon maaottelustatus tuo oman mausteensa, sanoo Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola.

Hurskeen ohella joukkueen kärkinimiä ovat muiden muassa seiväshyppääjä Wilma Murto, joka ylitti tammikuussa Australiassa 451, EM-hallien tulosrajaa 565 talven kisoissa hätyytellyt seiväshyppääjä Urho Kujanpää, kautensa 60 metrin aidoissa mainiolla ajalla 7,78 avannut Elmo Lakka sekä 645 viikonvaihteessa ponnistanut pituushyppääjä Taika Koilahti.

Joukkueen urakoitsijat ovat Porvoon Akilleksen Sara Kuivisto, joka juoksee 800 ja 1500 metriä sekä Turun Toverien Milja Thureson, jonka ohjelmassa ovat 60 ja 200 metriä. Viime talven maaottelussa Ruotsin Uppsalassa Suomen miehet ja naiset sijoittuivat toiseksi. Voitot vei Ruotsi.

Suomen joukkue/hallimaaottelu

Miehet:

60 m: Santeri Kuusiniemi LempKiYU kauden paras 6,84, Samuel Purola OulPy -/ennätys 6,75

200 m: Roope Saarinen EsboIF 21,66, Tuukka Huuskola EsboIF 21,76.

400 m: Erik Back HIFK 48,58, Christoffer Enval IK Falken 49,07.

800 m: Simon Haglund HIFK 1.53,97, Markus Teijula NaantLöy 1.52,48.

1500 m: Samu Mikkonen JoensKa -/halliennätys 3.51,04, Joonas Rinne SaPu -/halliennätys 3.51,81.

3000 m: Ossi Kekki LahdA 8.34,12, Hannu Granberg LahdA 8.21,43.

60 m aj: Ilari Manninen JyväskKU 7,94, Elmo Lakka JyväskKU 7,78.

Korkeus: Daniel Kosonen TampPy 212, Matias Mustonen LempKiYU 205.

Seiväs: Urho Kujanpää TamPy 556 Tommi Holttinen SomE 542.

Pituus: Kalle Salminen JoensKa 750, Roni Ollikainen HKV 730.

Kolmiloikka: Arttu Tyystjärvi LappUM 15,24, Topias Koukkula KangU 15,50.

Kuula: Tomas Söderlund IFRaseb 18,30, Timo Kööpikkä SeinäjsU 18,80.

Naiset:

60 m: Anniina Kortetmaa JyväskKU kauden paras 7,50, Milja Thureson TuTo 7,45.

200 m: Aino Pulkkinen JyväskKU 24,13, Milja Thureson TuTo 24,15.

400 m: Eveliina Määttänen KeskiUYU 55,09, Kristiina Halonen LappUM 55,95.

800 m: Sara Kuivisto BorgåAk -/halliennätys 2.04,80, Jonna Julin IFNykn 2.10,33.

1500 m: Sara Kuivisto BorgåAk 4.18,37, Nathalie Blomqvist IFNykn -/ halliennätys 4.27.46.

3000 m: Kaisa Tyni PyhtY 9.38,50, Janica Rauma ForssSa 9.39,65.

60 m aj: Reetta Hurske TampPy 7,99, Matilda Bogdanoff HIFK 8,13.

Korkeus: Elina Kakko PerttPei 184, Linda Sandblom HIK 180.

Seiväs: Minna Nikkanen SomE 432, Wilma Murto SalVil 451 (ulkoradoilla).

Pituus: Taika Koilahti TurWei 645, Jessica Kähärä MikkKV 632.

Kolmiloikka: Kira Kytölä EsboIF 13,05, Saara Hakanen HKV 12,76.

Kuula: Kaisa Kymäläinen OrivPo 15,85, Eveliina Rouvali KuopRei 14,87.

Lue lisää:

Purola pinkoi 19-vuotiaiden halli-SE:n ja alitti EM-rajan

Samuel Purola oli kisan toinen 19-vuotiaiden halli-SE-ajalla 6,67, ja aika alittaa kirkkaasti maaliskuisten Glasgow'n EM-hallien tulosrajan. Aika on myös miesten kaikkien aikojen kotimaan hallitilaston viidenneksi paras.

Aiempi 19-vuotiaiden halli-SE oli 6,71 ja Juha Olavan nimissä vuodelta 1989. Tukholman finaalin voitti britti Confidence Lawson ajalla 6,64.

Naisten 800 metrillä Sara Kuivisto juoksi kolmanneksi kauden kotimaisella kärkiajalla 2.06,19. Purola ja Kuivisto kisaavat kumpikin seuraavaksi sunnuntaina Oslossa pohjoismaisessa hallimaaottelussa.

Lue lisää:

Suomen joukkue yleisurheilun hallimaaotteluun julkistettu – Hurske kärkinimenä

Simo Lipsanen ylitti EM-hallirajan – suomalaisen taakse jäi kaksi kolmiloikan maailmanmestaria

Suomella lähes 20 vuoden mitaliton putki yleisurheilun EM-halleissa – "On ollut vähän kuiva kausi"

Mari Eder sijoittui Imatran SM-kisojen sprintissä yhdeksänneksi, eikä häntä nimetty maanantaina julkistettuun joukkueeseen Salpausselälle.

Valmennusjohdon mukaan Eder luopui Seefeldin MM-kisojen viimeisestä näyttöpaikasta omasta tahdostaan. Näin ollen hiihtäjää ei nähdä MM-kisajoukkueessa.

Salpausselän kisoissa hiihdetään lauantaina vapaan hiihtotavan sprintti ja sunnuntaina parisprintti perinteisellä hiihtotavalla.

Lue myös:

Mari Ederin meno ei vakuuttanut asiantuntijoita – "Vaikea uskoa, että viikossa löytyy sellaista kuntoa, jolla hän pääsisi kansainvälisessä kisassa edes jatkoon"

Mysteerinen Mari Eder palaa kisaladuille: "Sen verran pitää olla sepporätymeininkiä, että hiihdetään nyt ja jutellaan sitten joskus kännipäissään keväällä"

Liverpool sai tuomareilta vetoapua ensimmäisellä puoliajalla, kun Adam Lallanan syöttäessä James Milner oli ehtinyt selvään paitsioasemaan. Lippu ei kuitenkaan koskaan noussut ylös ja seuranneesta tilanteesta Milner syötti tekopaikan Sadio Manelle, joka ei erehtynyt 22. peliminuutilla.

Ensi kaudella tällaista virhettä ei onneksi enää nähdä, koska Valioliiga ottaa silloin käyttöön VAR-systeemin, jolla voidaan selvittää epäselvyydet ja tuomarien isoimmat virheet.

Vieraiden iloa ei kuitenkaan kestänyt kauan. Felipe Anderson pelasi vapaapotkun ovelasti eteenpäin ohi Liverpoolin takalinjan. Michail Antonio täräytti jatkopallon tarkasti takanurkkaan nostaen West Hamin 1–1-tasapeliin.

Toisella puoliajalla ei nähty osumia, vaikka Liverpoolin Divock Origi oli kamppailun viime hetkillä, ajassa 90+3 nokikkain West Hamin maalivahti Lukasz Fabianskin kanssa. Origin kehno veto suuntautui päin veskaria, ja voitto jäi Liverpoolilta haaveeksi. West Hamilla oli kuitenkin ennen tätä paremmat paikat napata kolme pistettä, mutta sen harmiksi sekä Declan Rice että Mark Noble epäonnistuivat maalipaikoissa.

Liverpool nousi tasapelillä kolmeen pisteen karkumatkalle sarjakakkosesta Manchester Citystä, joka voi kuitenkin nousta keskiviikkona ainakin hetkellisesti Valioliigan johtoon, mikäli voittaa vieraissa Evertonin. West Ham on sarjassa 12:ntena, mutta tasaisessa keskikastissa kahdeksannesta sijasta ainoastaan kaksi pistettä jääneenä.

Vielä sunnuntaina Imatran SM-kisoissa Mari Eder vakuutti Ylen haastattelussa, että aikoo kisata viikonloppuna Salpausselän maailmancupin sprinttikisassa tapahtui mitä tahansa. Maanantaina mieli oli muuttunut. Eder ei ole mukana ja se myös tarkoitti MM-hiihtounelmasta luopumisesta.

– Valmistautuminen Imatralle meni tiukoille. Ajattelin ennalta lähteä Lahteen riippumatta siitä, miten siellä onnistun, mutta aika Seefeldin kisoihin loppuu kesken. En ehdi kuntoon, josta olen haaveillut ja jota taistelu kärkipaikoista vaatii, Eder totesi STT:lle.

Eder lähti kauteen tavoitteenaan menestyä sekä ampumahiihdon että maastohiihdon MM-kisoissa. Sen jälkeen on tullut paljon terveysongelmia.

Nyt tähtäin on pelkästään ampumahiihdossa ja maaliskuussa Östersundissa. Valmistavaksi kilpailuksi Eder on ajatellut EM-kisoja Valko-Venäjällä 20–24. helmikuuta. Ampumahiihdon MM-kisat alkavat 7. maaliskuuta.

– Hiihdän todennäköisesti joitakin kisoja Minskissä, jos sitä ennen ei tule mitään uusia ongelmia, Eder kertoi.

Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi sanoo, että urheilija tietää oman tilanteensa parhaiten.

– MM-edustuspaikka olisi luultavasti ollut otettavissa Lahdessa vielä, jos olisi ollut terveenä tällä viikolla, Jauhojärvi arvioi.

– Mari Eder on kuitenkin kokenut urheilija. Siellä on myös taustalla kokenut valmentaja Heikki Pusa. Jossakin vaiheessa pitää vain palata perustekemisen pariin, jos ei tapahdu mitään. Sitä kautta lähtee sitten rakentamaan kuntoa uudelleen.

Eder oli maastohiihdon puolella paras suomalainen sprintissä Lahden MM-kisoissa kaksi vuotta sitten. Seefeldin MM-kisat olivat hänelle tavoite siitä lähtien. Viime vuonna Pyeongchangin talviolympialaisissa Eder oli parisprintissä Krista Pärmäkosken kanssa viides. Nyt terveysongelmat ovat vieneet parasta terää. Sunnuntaina Eder totesi, että kaikki vahvuudet hiihtämisestä ovat tällä hetkellä kadoksissa.

– On vaikea arvioida urheilijan omaa pettymystä. Mutta tämä on tietynlainen kolaus Suomen menestysmahdollisuuksille. Huippukunnossaan Mari olisi taistellut mitaleista tai vähintään finaalipaikasta Seefeldin vapaan sprintissä. Sen puolesta tämä on suomalaiselle hiihdolle suuri kolaus, Jauhojärvi sanoo.

Lue lisää:

Ampumahiihtäjä Mari Eder luopui Salpausselän sprintistä – Seefeldin MM-kisat jäävät väliin

Mari Ederin meno ei vakuuttanut asiantuntijoita – "Vaikea uskoa, että viikossa löytyy sellaista kuntoa, jolla hän pääsisi kansainvälisessä kisassa edes jatkoon"

Mysteerinen Mari Eder palaa kisaladuille: "Sen verran pitää olla sepporätymeininkiä, että hiihdetään nyt ja jutellaan sitten joskus kännipäissään keväällä"

Lue myös:

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Matti Nykänen oli yksi syy siihen, että Janne Ahonen aloitti mäkihyppyuransa – ”Hän oli eniten ihailtu tähti niin minun pienessä mielessäni kuin mäkihyppymaailmassa”

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Entinen maajoukkuevalmentaja Hannu Lepistö muistelee lämmöllä entistä valmennettavaansa Matti Nykästä ja viimeistä tapaamista elokuussa 2018 Asikkalassa.

– Järkytyin uutisesta. Tapasin hänet viimeksi Anianpellon markkinoilla. Se oli mukava tapaaminen. Osallistuimme molemmat klapikilpailuun, jossa Matin kilpailullinen luonne tuli esiin. Sanoin, että tässä lajissa et minulle pärjää, mutta Matti vastasi: pilkotaan nyt ensin.

Lepistö toimi Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentajana 1980-luvulla, kun Nykänen ja muut mäkimiehet kahmivat mitaleja.

– Hyvin meillä meni tuloksellisesti. Minulla ei ollut mitään ongelmia Matin kanssa, kun leireiltiin tai harjoiteltiin.

Luontaista lahjakkuutta

Matti Nykänen nousi huipulle hyvin nuorena.

– Olin ensin nuorten MM-ryhmän valmentajana. Otin Matin mukaan joukkueeseen ilman näyttöä. Sain siitä jopa kritiikkiä, mutta olin nähnyt hänet hyppäämässä ja tiesin, että hän on tekijä. Mutta kriitikot hiljenivät pian.

Lepistö mukaan Nykäsellä oli luontaista lahjakkuutta mäkihyppyyn, mikä paljastui vaikeissa olosuhteissa.

– Hän ei koskaan hätkähtänyt ja hallitsi aina kilpailutilanteet. Ja olihan hän äärettömän kova harjoittelija: kovin moni ei ole päässyt lähellekään hänen harjoittelumääriään.

Lepistö näkee, että siirtyminen viihdeuralle oli Nykäsen tapa selviytyä.

– Viihdebisneksessäkin Matin luonne tuli esiin. Hän ei jäänyt itkemään, kun taskut olivat tyhjät. Hän keksi sen homman ja pärjäsi siinäkin. Mattihan ei koskaan syyttänyt ketään muuta tilanteestaan.

Toni Niemiselle Matti oli opettaja ja esikuva

Albertvillen olympiasankari Toni Nieminen muistelee sankariaan Matti Nykästä lämmöllä ja edelleen ihaillen.

– Minulle Matti Nykänen oli kaikkien aikojen sankari. Minuun hän suhtautui aina äärimmäisen herkästi ja sydämellisesti. Matti oli vastoinkäymisissäni aina ensimmäisiä ihmisiä, jotka soittivat ja tarjosivat apua. Se kertoo Matin pohjimmaisesta luonteesta, joka oli herkkä ja sydämellinen, Nieminen kertoo.

Lähipiiristään ja kavereistaan Matti Nykänen piti Niemisen mukaan aina huolta.

– Jos kaveri oli pulassa, Matti antoi vaikka kalsarit jalastaan auttaakseen, Nieminen sanoo.

– Albertvillessäkin Matti oli ensimmäisiä, jotka saapuivat onnittelemaan minua voitoista. Se oli minulle iso hetki, kun suurin sankarini tuli siihen ja paiskattiin kättä.

Toni Niemisen mielestä Matti Nykänen oli kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä.

– Siitä ei ole kahta kysymystä. Parempaa ei ole maailmaan syntynyt eikä vähään aikaan varmasti tulekaan.

– Hän hallitsi mäkihypyn. Ja oli jopa edelläkävijä. Hän nosti mäkihypyn arvostusta maailmalla ja kehitti lajia omalla tekemisellään. Miehen tarina sai vaan liian aikaisen lopun, Nieminen toteaa surullisena.

Juha Mieto: "Kyllähän kintaat lukkoon meni"

Matti Nykäsen kanssa urheiluareenoilla nähty hiihtäjä Juha Mieto järkyttyi kuullessaan Nykäsen kuolemasta.

– Olin tehnyt aamulla lumitöitä jo puolitoista tuntia, kun kuulin asiasta. Kyllähän kintaat lukkoon meni. Sen verran hyviä kavereita Matin kanssa olimme.

Mieto muistelee, kuinka vuonna 1985 MM-kisoissa he Nykäsen kanssa olivat katsomassa 50 kilometrin hiihtoa ja kannustivat kilpailijoita.

– Toinen mieleen tuleva muisto on sellainen, että Matista tehtiin tv-ohjelmaa Kurikassa. Me siinä hänen kanssaan keskenämme juttelimme eikä toimittajan tarvinnut kysyä ainuttakaan kysymystä. Hän ihmetteli, että noinko hyvin te tunnette toisenne.

Mieto muistaa Nykäsen lämpimänä ja huomaavaisena ihmisenä.

– Hän oli aivan toisenmoinen kuin mitä lehdistä on antanut kuvan. Omat seikkailut totta kai on meillä kaikilla. Matti lukeutuu ylivertaisiin suomalaisiin urheilijoihin.

Seuratoveri Risto Jussilaiselle Nykänen oli esikuva

Entinen mäkihyppääjä ja olympiavoittaja Risto Jussilainen muistaa Matti Nykäsen esikuvana ja johtohahmona. Nykäsen tavoin Jussilainen on Jyväskylästä kotoisin, mutta on häntä 12 vuotta nuorempi.

– Matti oli iso apu Jyväskylän Hiihtoseuralle. Hän toi maailmalta välineitä ja jakoi niitä auliisti meille junioreille. Matti neuvoi ja joskus antoi vinkkejä, kuinka mäestä tulisi hypätä. Kyllä hän seuraihminen oli.

Sekä Jussilainen että Nykänen edustivat Jyväskylän Hiihtoseuraa.

Lue myös:

Matti Nykäsen synnyinkaupungissa Jyväskylässä ihmiset surevat mäkihyppylegendan kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Jyväskylän Kauppakadulla ihmiset olivat yllättyneitä kuultuaan mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemasta. Nykänen syntyi Jyväskylässä 17. heinäkuuta 1963.

– En ollut vielä kuullut, hyvin sanaton olen kaikilla tavoilla, nainen sanoo.

– Juuri äskön kuulin asiasta, äiti laittoi viestin. Tuli jotenkin niin yllättäen, en osaa reagoida mitenkään, ei sitä oikein tajua vielä, toinen Kauppakadun kulkijoista kertoo.

Nykäsen kanssa samanikäinen mies kertoo vaimonsa olleen samalla luokalla mäkihyppääjän kanssa.

– Ja lenkillä käytiin Matin kanssa Laajavuoressa samaan aikaan. Seurasin Matin uraa urheilusuorituksista toilailuihin, aika villi elämä oli hänellä. Kova uutinen oli kyllä tämä aamulla.

Suru-uutinen hiljensi myös entisillä kotikulmilla

Matti Nykänen asui jonkin aikaa Ylöjärvellä Tampereen kupeessa. Läheisellä huoltoasemalla, Teivon ABC:n kahviossa tieto Nykäsen kuolemasta otettiin vastaan hiljaisen hämmentyneenä.

– Heti aamulla kuultiin eräältä asiakkaalta, ja kyllähän se pikkasen jäi päähän pyörimään, sanoo kahviossa työskentelevä lempääläläinen Janica Andersson.

Ylöjärveläinen Jyrki Sihvonen kuuli uutisen radiosta ajellessaan aamukahville.

– Kusetettua miestä on viety niin paljon, harmi kun hän kuoli nyt. Paljon on käytetty väärin hyvää mäkihyppääjää, Sihvonen kommentoi.

– Ihmettelin. Nuori kaveri, 55, ihan pirteä ja alkoholistakin luopunut. Kun ei ollut kuolinsyytä siinä otsikossa, kertoo Joni Keinänen. Hän näki uutisen heti aamulla, kun selasi kännykästä iltapäivälehden uutisia.

Helsinkiläinen Ari Id sai viestin "R.I.P. Matti" kesken aamupalaverin.

– Sääli. Maailmanmestari, olympiavoittaja ja historiallisen hyvä siinä. Oli ajautunut vaikeisiin elämäntilanteisiin, mikä on surullista sinänsä, totta kai.

Matti Nykäsen lentävät lauseet muistettiin Teivossakin. Janica Anderssonin mukaan "elämä on laiffii" -lausahdusta kuulee joka paikassa.

– Fifti-Sixti on ollut aika yleisesti käytössä. Se on hyvä muisto, kommentoi puolestaan Ari Id.

Jyväskylän Hiihtoseuran aktiivit muistelevat Nykästä

Matti Nykäsen kanssa koko 80-luvun treenannut, nykyinen Jyväskylän Hiihtoseuran hallituksen jäsen Jouni Lappalainen kertoo, että surunvalitteluja on tullut tänä aamuna Saksasta saakka.

Lappalainen aloitti mäkihyppytreenit 9-vuotiaana, Nykänen oli silloin 14-vuotias.

– Matti oli mainio tyyppi, joka kuitenkin poltti kynttilää molemmista päistä. Hän oli tunnollinen treenaaja ja luotettava kaveri.

Jyväskylän Hiihtoseuran mäkimestari Anssi Nieminen harjoitteli Nykäsen kanssa pienestä pojasta saakka. He olivat ensimmäisen kerran mäessä noin 40 vuotta sitten Laajavuoressa.

– Turhan aikaiseen Matin tarina loppui. Hänellä oli iso merkitys, hän oli esikuva ja avusti nuorempia. Ensimmäisiä kertoja kun näki Matin hyppäävän, niin kyllä se pisti silmään: hän lensi pidemmälle kuin muut. Se laittoi yrittämään, kun mietti että miten tuo onnistuu ja yritti tehdä samaa perässä.

Nykänen oli myös Niemisen työkaverina hetken aikaa joitakin vuosia sitten, kun mäkihyppääjä suoritti yhdyskuntapalvelua Laajavuoressa.

– Hyvin meni, Matti oli jämptisti paikalla ja hommat hoituivat.

Mäkimestarin tuoreimpia muistoja Nykäsestä on se, kun Nykänen oli pyytänyt Niemistä katsomaan keikkaansa.

– Menin sinne, ja Matti lopetti laulamisen, tuli halaamaan ja jatkoi laulamista.

Jyväskylään ei ole vielä saatu patsasta

Kansanedustaja (kok.) ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen Sinuhe Wallinheimo oli piti Nykästä idolina. Hän oli Nykäsen kanssa tekemissä liittyen patsashankkeeseen.

– Matti otti yhteyttä toissa vuonna ja pohti, että josko hän voisi saada patsaan Jyväskylään sen muistoksi, että Calgarysta tulee 30 vuotta täyteen. Lupasin yrittää viedä asiaa eteenpäin ja soitin kaupunginjohtajalle. Hän suhtautui asiaan hyvin, joten vein aloitteen valtuustoon. Ei olla vielä päästy maaliin tämän projektin kanssa.

Calgaryn talviolympialaisista tuli vuonna 2018 30 vuotta. Nykänen voitti siellä kolme kultaa. Patsasta ei siis vielä ainakaan Jyväskylässä ole, mutta Matti Nykäsen nimikkomäki löytyy: Laajavuoren isoin hyppyrimäki on nimetty Matti Nykäsen mukaan. Nykyisin mäki on koko ajan valaistu valtuuston päätöksellä ja sen laelle on tarkoitus pystyttää lipputanko.

Kello 10 Jyväskylän liikuntapaikoilla alkoi suruliputus.

Millaisia muistoja sinulla on Nykäsestä? Voit keskustella aiheesta jutun alla olevassa keskusteluosiossa.

Lue lisää:

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Entinen maajoukkuevalmentaja järkyttyi mäkihyppääjälegendan kuolemasta: "Otin Matin mukaan joukkueeseen ilman näyttöä"

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu kerää muistoja hetki hetkeltä

Nykänen oli showmies, joka otti yleisönsä mäkimontussa ja laulukeikalla

Matti Nykäsen kuolinuutinen herättää huomiota maailmalla – Norjalaishyppääjä Hroar Stjernen: "Hän oli kuin antilooppi"

Katso tästä Ylen arkistojen aarteita Matti Nykäsen uskomattoman uran varrelta – "Tyyliä on, pituutta on ja Matti on mestari"

Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: "Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Matti Nykäsen kuolemasta herkistynyt selostajalegenda muistelee ikonisia kolmen kultamitalin olympialaisia: "Hän halusi kisastudioon voileipiä ja kaksi olutta"

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Ristiriitaista sankaria muistellaan somessa – "Pienenä lupasin mennä Matti Nykäsen kanssa naimisiin"

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan

– En voinut pahimmissa painajaisissakaan kuvitella, että näin käy, saa Pasi Huttunen sanotuksi sankan lumisateen keskellä Puijon mäkimontussa.

Tieto mäkilegenda Matti Nykäsen kuolemasta vain 55-vuotiaana on ollut Huttuselle sokki. Hän oli Nykäsen parhaimpia hyppykavereita, eikä miesten välinen yhteys katkennut kilpailu-uran päättymisen jälkeenkään. Yhteyttä pidettiin puolin ja toisin vähintään joka kuukausi.

– Yritän mennä tunti kerrallaan eteenpäin. Kaikki hyvät muistot Matista ovat nyt mielessä, Huttunen kertoo.

Me laitettiin mäki salaa kuntoon, siellä ei ollut ketään muuta. Pasi Huttunen

Huttunen tunsi Nykäsen siitä asti, kun nuorukaiset kilpailivat mäkihypyn juniorikilpailuissa, tosin eri sarjoissa. Nykäsen lahjat – ja värikäs luonne – tulivat esiin jo tuolloin.

– Oltiin yhtä aikaa Kaipolassa ja Matti oli hirmukunnossa. Hän lähti kymmenen metriä alempaa kuin muut ja veti monttuun. Silloin ajateltiin, että se on kova kaveri – ja niinhän siitä tuli.

Tämä muisto osuu vuoteen 1981. Samana vuonna Nykänen toi nuorten MM-kisoista kultaa ja voitti myös ensimmäisen aikuisten suomenmestaruutensa. Kansallisissa kisoissa Nykäselle ei tahtonut löytyä voittajaa, ja ennen pitkää asetelma oli sama myös maailmalla.

– Kun istuttiin pukukopissa vierekkäin, Matti joskus leikillään kysyi: "Kuka haluaa olla tänään kakkonen?" Monelle meni luu kurkkuun, Matti oli niin kovassa kunnossa silloin 1980-luvulla.

Muistot Nykäsen huippusuorituksista Holmenkollenilla 1982, Sarajevossa 1984 ja Calgaryssä 1988 ovat nyt taas suomalaisten mielessä. Mutta Huttunen lisää listaan vielä yhden Nykäsen mestaruuden, sellaisen, josta ei ole puhuttu yhtä paljon.

Se oli vuonna 2008, kun molempien hyppääjien aktiiviura oli jo kauan sitten päättynyt. Nykänen oli palannut muutaman vuoden jälkeen mäkeen hyppäämään veteraanien MM-kilpailuissa. Huttunen auttoi vanhaa ystäväänsä, jonka hyppykunto ei oikein tahtonut löytyä.

– Sitten Matti sanoi, että nyt lähdetään kakskymppiseen mäkeen treenaamaan ponnistusta ja laskuasentoa. Me laitettiin mäki salaa kuntoon, siellä ei ollut ketään muuta, Huttunen muistelee.

– Seuraavana päivänä Matti voitti pienen mäen kultaa.

Lue lisää:

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Täältä löydät Matti Nykäsen uroteot Oslosta Calgaryyn – palaa mäkilegendan unohtumattoman uran vaiheisiin Ylen arkistojen aarteiden avulla

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu keräsi muistoja hetki hetkeltä

– Piti hetken miettiä, että ai siis meidän Matti, kun kuulin, kommentoi entinen mäkihyppääjä Janne Ahonen järkyttyneenä Matti Nykäsen kuolinuutisesta.

Kun Ahonen 80-luvulla tutustui mäkihyppyyn, Nykänen kulki voitosta voittoon.

– Jos ei Matti yksin, niin oli hän ainakin yksi syyllinen siihen, että olen mäkihyppyurani aloittanut.

Nykäsen urheilusuoritukset ovat vailla vertaa. Hän on voittojen määrässä edelleen monissa tilastoissa kärkipäässä, ottaen huomioon sen, että kilpailuita mahtuu nykypäivänä kauteen huomattavasti enemmän.

Ahonen toteaakin Nykäsen olleen hänen ensimmäisiä esikuviaan. Ahosella onkin mäkihyppylegendasta useita muistoja niin nuoruudesta kuin aikuisiältäkin.

– Nuoruusvuoteni olivat Matin ihannoimista ja myöhemmin opin ja myöhemmin pääsin häneen tutustumaan. Omalla aikuisiälläni olemme olleet jonkin verran tekemisissä.

Kirkkaimpana mielessä Nykäsestä Ahosella on kuitenkin tämän asenne ja oman tien kulkeminen.

– Ehkä se Matin asenne, että vaikka välillä olisi ollut syytä painaa jarrupoljinta ja ulkopuoliset Matin elämää arvostelivat, että hän elää omaa elämäänsä, ja siihen on muiden turha puuttua. Jokainenhan me täällä toivottavasti elämme niin kuin itse haluamme.

Ahonen toteaa Nykäsen olleen esikuvana ainutlaatuinen, maailman paras mäkimies.

– Hän oli eniten ihailtu tähti niin minun pienessä mielessäni kuin mäkihyppymaailmassa.

Lue myös:

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan

Urheiluasiantuntijat muistelivat Matti Nykästä: "Puhutaan sankaruudesta ja sankareista"

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Nykänen oli Tommi Nikuselle lapsuuden sankari ja henkilökohtainen innoittaja – "Matti oli kauhean sydämellinen ihminen"

Juha Mieto: Matti Nykänen ei taiteilijanimiä tarvitse

Matti Nykäsen hyppyaikojen kovin kilpakumppani Jens Weissflog luonnehti Nykäsen kuolinuutista shokiksi.

– Tämä on shokki, huono uutinen. Matti ja minä kiersimme vuosien ajan yhdessä. Hän oli minulle tavallinen kaveri niin mäissä kuin niiden ulkopuolellakin, saksalainen sanoi.

Weissflog oli ainoa mäkimies, joka kukisti Nykäsen olympialaisten henkilökohtaisessa kisassa. 1984 Sarajevossa Nykänen voitti suurmäen mutta jäi hopealle normaalimäessä, jonka voitti tuolloin DDR:ää edustanut Weissflog.

– Meitä yhdistää niin moni tarina. Oli tiettyjä hetkiä, kuten 1984 olympialaisissa, jolloin jaoimme mitalit. 1988 olympialaisissa hän oli ylivoimainen. Oli aikoja, jolloin olimme tiukkoja kilpakumppaneita, Weissflog muisteli.

Weissflog muistaa tavanneensa Nykäsen ensimmäisen kerran nuorten MM-kisoissa 1981 Schonachissa, jossa vuoden vanhempi Nykänen voitti maailmanmestaruuden.

– Viimeisen kerran tapasimme Suomessa kaksi vuotta sitten. Hän vaikutti hyväkuntoiselta, kaikki muutkin olivat sitä mieltä, Weissflog sanoi.

Lue lisää:

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Täältä löydät Matti Nykäsen uroteot Oslosta Calgaryyn – palaa mäkilegendan unohtumattoman uran vaiheisiin Ylen arkistojen aarteiden avulla

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu keräsi muistoja hetki hetkeltä

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä menehtynyt Matti Nykänen muistetaan yhtenä Suomen kaikkien aikojen urheilijana. Mäkilegendan saavutukset hakevat vertaistaan.

Nykänen riemastutti suomalaista urheiluyleisöä etenkin olympialaisissa. Viitteitä tulevasta nähtiin jo Sarajevon vuoden 1984 kisoissa. Normaalimäessä Nykänen saavutti hopeaa, mutta täysosuma nähtiin suurmäessä, kun Nykänen voitti ensimmäisen neljästä olympiakullastaan.

Calgaryn olympialaisissa Nykänen oli täysin pitelemätön. Nykänen oli yhdessä alankomaalaisen pikaluistelijan Yvonne van Gennipin kanssa koko kisojen menestynein urheilija. Jo normaalimäessä Nykänen oli ylivoimainen. Toiseksi hypännyt Pavel Ploc jäi Nykäsestä 17 pisteen päähän. Jyväskyläläisen menestysputki sai jatkoa vielä suurmäen voiton ja ensimmäistä kertaa olympialaisten historiassa hypätyn joukkuemäen kultamitalin muodossa.

Ensimmäisen kultamitalinsa Nykänen voitti jo nuorten MM-kilpailuista vuonna 1981. Jo seuraavana vuonna Nykänen nousi korkeimmalle korokkeelle myös aikuisten tasolla. Vielä normaalimäessä Nykänen jäi niukasti neljänneksi, mutta suurmäen sumuisessa kilpailussa suomalainen hyppäsi ykköseksi. Nykänen leiskautti molempien kilpailukierrosten pisimmän hypyn.

Oslon MM-voiton lisäksi Nykänen juhli maailmanmestaruustasolla henkilökohtaista kultaa myös lentomäessä Planicassa vuonna 1985. Nykänen rikkoi tuolloin silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin leiskautuksellaan. Henkilökohtaisella tasolla Nykänen palasi maailmanmestariksi vielä kaksi kertaa veteraanien puolella, Taivalkoskella 2008 ja Harrachovissa 2011.

Nykänen oli 1980-luvulla Suomen mäkimaajoukkueen menestyksen tukipilari. Suomi voitti Nykäsen hypätessä joukkuekilpailun maailmanmestaruuden kaikkiaan neljä kertaa vuosina 1984, 1985, 1987 ja 1989.

Nykänen ei uransa aikana menestynyt vain arvokisoissa, vaan suomalainen oli aikansa ylivertaisin mäkihyppääjä myös maailmancupissa. Kaiken kaikkiaan Nykänen voitti maailmancupissa ennätykselliset 46 kertaa. Ennätys rikottiin vasta vuonna 2013. Palkintopallille hän kipusi käsittämättömät 76 kertaa – saavutuksen arvoa nostaa se, että Nykänen osallistui urallaan yhteensä 130 maailmancupkisaan.

Menestys siivitti Nykäsen kaikkiaan neljään mäkihypyn maailmancupin kokonaisvoittoon (1983, 1985, 1986, 1988). Keski-Euroopan perinteikkään mäkiviikon valtiaaksi Nykänen kruunattiin vuosina 1983 ja 1988.

Kaiken kaikkiaan Nykänen voitti urallaan 19 arvokisamitalia. Nykänen valittiin Suomessa vuoden urheilijaksi vuosina 1985 ja 1988. Hänen palkittiin elämänurapalkinnolla vuoden 2013 Urheilugaalassa.

Lue lisää:

Matti Nykänen oli yksi syy siihen, että Janne Ahonen aloitti mäkihyppyuransa – ”Hän oli eniten ihailtu tähti niin minun pienessä mielessäni kuin mäkihyppymaailmassa”

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Nykänen oli Tommi Nikuselle lapsuuden sankari ja henkilökohtainen innoittaja – "Matti oli kauhean sydämellinen ihminen"

Pääsihteeri Aino-Kaisa Saarinen: Nykästä muistellaan Salpausselän kisoissa

Juha Mieto: Matti Nykänen ei taiteilijanimiä tarvitse – "Tuli nuori mies sumusta ja hyppäsi voittoon"

Elävä arkisto: Matti Nykäsestä Calgaryn mäkikuningas

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut. Ylen suorassa erikoislähetyksessä muisteltiin Nykäsen uraa ja elämää.

Studiossa asiaa kommentoivat urheiluasiantuntijat Juha Kanerva ja Bror-Erik Wallenius. Studiossa vieraili myös selostajalegenda Seppo Kannas.

Lähetyksessä käytiin myös Lahdessa ja Jyväskylässä. Lahden mäkimontussa valmentajalegenda Hannu Lepistö muisteli Nykästä lämmöllä. Jyväskylässä Nykäsen kuolemaan kommentoivat entiset mäkihyppääjät Risto Jussilainen ja Anssi Nieminen.

Lähetyksen voi katsoa klikkaamalla kuvan nuolta tai Areenassa.

Mäkihyppysuuruus Matti Nykänen on kuollut.

Ylen tietojen mukaan Nykänen kuoli yllättäen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Nykänen oli kuollessaan 55-vuotias.

Nykänen on nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen olympiamitalisti. Hän voitti vuoden 1988 Calgaryn kisoissa kolme kultamitalia, joista yksi joukkuekultaa.

Hän on voittanut myös kuusi mäkihypyn maailmanmestaruutta. Nykänen on voittanut mäkihypyn maailmancupin neljästi.

Nykänen on harvoja suomalaisia urheilijoita, joka on menestynyt myös musiikkimaailmassa. Hänen ensimmäinen levynsä Yllätysten yö myi vuonna 1992 kultalevyn eli 25 000 levyn verran.

Nykäsen kuolemasta uutisoi ensin Seiska-lehti.

Matti Nykänen muutti kevättalvella 2013 asumaan Lappeenrannan Joutsenoon, jossa hän asui vaimonsa Pian kanssa.

Lue ja katso:

Henkilökuva: Matti Nykänen Urheilu-Suomi

Yle Elävä arkisto: Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

Elävä arkisto: Viihdettä V-tyylillä

Täältä löydät Matti Nykäsen uroteot Oslosta Calgaryyn – palaa mäkilegendan unohtumattoman uran vaiheisiin Ylen arkistojen aarteiden avulla

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu keräsi muistoja hetki hetkeltä

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Nykänen oli Tommi Nikuselle lapsuuden sankari ja henkilökohtainen innoittaja – "Matti oli kauhean sydämellinen ihminen"

Matti Nykänen oli yksi syy siihen, että Janne Ahonen aloitti mäkihyppyuransa – ”Hän oli eniten ihailtu tähti niin minun pienessä mielessäni kuin mäkihyppymaailmassa”

Urheiluasiantuntijat muistelivat Matti Nykästä: "Puhutaan sankaruudesta ja sankareista"

Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: "Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Matti Nykäsen kuolinuutinen herättää huomiota maailmalla – Norjalaishyppääjä Hroar Stjernen: "Hän oli kuin antilooppi"

Matti Nykänen nauttii Joutsenon rauhasta: "Tuntuu luontevalta laittaa omaa kotia kuntoon"

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen lensi myös muualla kuin mäessä. Hän oli tunnettu monista nokkelista lentävistä lauseista.

Yle uutisten tietojen mukaan Nykänen kuoli yllättäen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 55-vuotiaana.

Nykänen on nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen olympiamitalisti. Hän voitti vuoden 1988 Calgaryn kisoissa kolme kultamitalia, joista yksi joukkuekultaa.

Nykänen oli hyvä sanankäyttäjä ja monet hänen lausunnoistaan jäävät elämään.

Nykäsen muistoksi koostimme parhaimmat palat Nykäsen elämänviisauksista. Nykäsen lausahduksia on koottu Wikiquoteen ja Matti Nykäsen fanisivuille.

Ehkä kuuluisin Matti Nykäsen lausahdus on "Elämä on laiffii".

Elämä on ihmisen parasta aikaa

Tietäen mäkilegendan elämän vaikeat vaiheet tämä humoristinen suhtautuminen ongelmiin on lohduttanut varmasti monia.

Toinen Nykäsen klassikko on "Elämä on ihmisen parasta aikaa".

Myös nämä elämänviisaudet ovat vakiintuneet kansan kieleen:

– Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!

– Se on ihan fifty-sixty, miten käy.

Myös muilla kielillä

Nykänen yhdisti muutenkin näppärästi suomen ja englannin kieltä. Tarvittaessa myös muita kieliä.

– Kun sä lähdet hyppyyn, sä olet ihan yksin. Sä joudut siinä hyppyrinnokalla tekemään yksinäsi ihan omat ratkaisut. Sä oot siellä ylhäällä ihan up yours, Nykänen kertoi tv-haastattelussa.

– Aina kun mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage.

– Kaikki on allright ainakin minulla. En tiedä, onko muilla.

Itseironiaa

Matti Nykänen oli tunnettu myös itseironiastaan. Hän oli viiden naisen kanssa naimisissa, eikä peitellyt, että alkoholi maistui.

– Meikäläinen on nykyään avioliittoneuvoja. Jos menee hyvin niin meikäläinen paikalle. Se on seittemän sekuntia ja kaikki on päin persettä, Nykänen kuvasi keikallaan.

– Rakkaus on kuin lankakerä - se alkaa ja loppuu, Nykänen vertasi.

– Asiat ovat sekaisin kuin Haminan kaupunki, hän kertoi oikeuskäsittelyn jälkeen.

– Ehkä otin, ehkä en, so not kunhan hyppy kulkee!

Kaikista vaikeuksista huolimatta Nykänen tuntui uskovan tulevaisuuteen.

– Huominen on aina tulevaisuutta, hän kertoi tulevaisuudennäkymistään.

Kun toimittaja kysyi tv-haastattelussa, katuuko mäkimies elämässään mitään, Nykänen vastasi:

– Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi.

Lue lisää:

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Kokenut mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski, 55, oli Matti Nykäsen aikalainen kisoissa 1970-80-luvun taitteessa. SM-hopeaa 1979 yläasteikäisenä ottanut Kojonkoski huomasi pian, että Nykänen kaahasi hyppääjänä vauhdilla takaa ohi.

- Matti tuli nuorten MM-ryhmään 15-vuotiaana, eikä hän vielä silloin ollut mikään tähti. Paria vuotta myöhemmin hän oli ylivoimaisesti paras. Opittiin tietämään, kuka on Matti Nykänen.

Nykäsen ylivoima myöhemmin 1980-luvulla ei ollut sattumaa. Menestyksen taustalla oli tinkimätön työnteko.

- Tämä on Matin viime vuosikymmenten mainingeissa hyvä muistaa. Olosuhteet, osaaminen ja hänen oma sitoutumisensa olivat aikaansa edellä, Kojonkoski tiivistää ja avaa yhtälöä hieman tarkemmin.

- Hän eli ainoassa paikassa maailmassa, jossa saattoi hypätä suurmäestä koko päivän, koska Jyväskylän Laajavuoressa hissit veivät mäkitornin juureen ja sieltä ylös. Ympärillä oli valmentaja Matti Pullin ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan osaaminen professori Paavo Komin johdolla.

- Matti oli huikean sitoutunut hyppäämiseen. Hän jaksoi tehdä töitä aamusta iltaan, Kojonkoski kehuu.

"Huikea asema hyvin nuorena"

Nykänen ei säästellyt mäessä, eikä sen ulkopuolellakaan. Loukkaantumiset päättivät kilpauran jopa ennenaikaisesti 1990-luvun alussa. Mestari kävi viihteellä jo urheilu-urallaan.

- Matti eli aina täysillä. Sillä oli varmaan omat hyvät, jos kohta huonotkin puolensa. Sen takia hänestä kuitenkin tuli mestari.

Vuonna 2006 päihtynyt Nykänen ruoti Norjassa Matti-elokuvan markkinointikiertueella Kojonkoskea kovin sanoin. Tämä ei muistele arvosteluryöppyä katkeruudella.

- Matti saavutti hyvin nuorena huikean aseman urheilijana. Sellaisessa on riskinsä.

Nykäsen rakkaus mäkihyppyyn oli tämän nuoruusvuosina sammumaton.

- Matti voitti nuorten maailmanmestaruuden 1981 Saksan Schonachissa. Kun häntä pyydettiin voiton kunniaksi tuulettamaan, Matti kysyi, että miksi. Hän ei ajatellut tulos edellä, vaan rakasti mäkihyppyä ja halusi tulla koko ajan paremmaksi. Tulokset olivat sitten tämän seurausta.

Nykäsen tasoisia urheilijoita ei Suomen historiaan mahdu monta.

- Tosi surullista. Kaikkien aikojen mäkimies, legenda on poissa.

Lue lisää:

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu keräsi muistoja hetki hetkeltä

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Matti Nykäsen kuolemasta herkistynyt selostajalegenda muistelee ikonisia kolmen kultamitalin olympialaisia: "Hän halusi kisastudioon voileipiä ja kaksi olutta"

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Selostajalegenda Seppo Kannas myönsi, että tippa tuli linssiin, kun hän kuuli Matti Nykäsen kuolemasta. Kannas vieraili Yle Urheilun tunnin mittaisessa erikoislähetyksessä, joka käsitteli Nykästä.

– Matti oli aivan loistava urheilija. Hän kuoli aivan liian aikaisin – hän oli mies parhaassa iässä. Me kaikki tiedämme, että hänellä oli määrätynlaiset elintavat, Kannas kommentoi erikoislähetyksessä.

– Minä en mäkihyppyä selostanut, mutta me tapasimme usein lentokentällä. Hän oli erittäin kohtelias mies. Matti otti hatun pois pääsyä ja tuli tervehtimään, Kannas muisteli.

Kannas muistaa hyvin, kun hän tapasi Nykäsen ja hänen silloisen vaimonsa Yle kisastudiossa Calgaryn olympiakisoissa. Nykänen voitti vuoden 1988 kisoista kolme kultamitalia.

– Tapasin Mattia myös paljon meidän studiolähetyksissä. Matilta kysyttiin ennen Calgaryn ensimmäistä studiolähetystä, onko hänellä vaatimuksia. Hän vastasi, että voileipää ja kaksi olutta, Kannas hymyili.

Kannaksen mukaan Nykänen oli erittäin lahjakas urheilija.

– Hän oli fyysisesti lahjakas. Hänellä oli hyvät valmentajat.

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä tämän linkin kautta.

Lue myös:

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Nykänen oli Tommi Nikuselle lapsuuden sankari ja henkilökohtainen innoittaja – "Matti oli kauhean sydämellinen ihminen"

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: "Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Entinen valmentaja järkyttyi Nykäsen kuolemasta, Toni Niemiselle Nykänen oli opettaja ja esikuva, Juha Mieto muistaa Nykäsen lämpimänä ja huomaavaisena

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Juha Mieto: Matti Nykänen ei taiteilijanimiä tarvitse – "Tuli nuori mies sumusta ja hyppäsi voittoon"

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Matti Nykäsen kuolinuutinen herättää huomiota maailmalla – Norjalaishyppääjä Hroar Stjernen: "Hän oli kuin antilooppi"

Matti Nykänen palkittiin Elämäntyö-palkinnolla vuoden 2013 Urheilugaalassa – katso mäkilegendan reaktiot

Matti Nykänen oli yksi syy siihen, että Janne Ahonen aloitti mäkihyppyuransa – ”Hän oli eniten ihailtu tähti niin minun pienessä mielessäni kuin mäkihyppymaailmassa”

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan