Pikaluistelumaajoukkue harjoitteli joulukuisena lauantaiaamuna poikkeuksellisesti Nurmijärvellä, sillä Oulunkylään suunniteltu harjoitus jouduttiin siirtämään jääpalloturnauksen takia. Samalla harjoitusrata lyheni täysimittaisesta ovaalikierroksesta melkeinpä vain laajaksi ympyräksi. Se ei kuitenkaan, ainakaan ilmeestä päätellen, näyttänyt harjoitusta seuraavaa Peter Muelleria haittaavan.
– Ottakaa kaarteet kuin leikitellen, tanssikaa! Mueller ohjeistaa ohi kaartavaa luistelijaletkaa.
– Pääasia on, että olemme jäällä. Lyhyessä radassa on myös se hyvä puoli, että kaarreluistelua tulee normaalia enemmän. Tällaista harjoitusta voisi itse asiassa käyttää kerran viikossa silloinkin, vaikka käytössämme olisi kunnon hallikin, Mueller sanoo.
Tosiasia kuitenkin on, että pikaluistelu on Suomessa vuosi vuodelta enemmän säiden armoilla. Yhdysvaltalaisluotsi huomauttaa Suomen olevan ainoa perinteikäs pikaluistelumaa, josta ei löydy pikaluisteluhallia. Muellerin mukaan olosuhteiden haastavuus tuli konkreettisesti esiin juuri kilpailukauden kynnyksellä, kun luistelijat palasivat Inzellin leiriltä takaisin kotimaahan.
– Olimme lähes kolme viikkoa ilman jäätä. On vaikea yrittää harjoitella ammattimaisesti, jos puitteet eivät ole kunnossa. Nuorten luistelijoidemme on päästävä jäälle päivittäin. Joku Sven Kramer voi olla viikon pois jäältä ja vaikka pyöräillä. Sitten jäälle palatessaan hän luistelee heti maailmanennätyksen. Meidän nuoret luistelijamme ovat kuitenkin ihan eri tilanteessa. He tarvitsevat nimenomaan jääaikaa.
Osittain juuri olosuhteista johtuen Mueller on lisännyt rullaluistelun määrän suomalaisten harjoittelussa aiempaan nähden lähes viisinkertaiseksi.
– Jos aiemmin teimme sitä Suomessa harjoitellessamme kerran viikossa, niin nyt sitä on voinut olla viisi kertaa viikossa. Rullaluistelussa potkun loppuosa poikkeaa luistinpotkun tekniikasta ja siksi emme aiemmin ole pitäneet rullaluistelua niin hyvänä harjoituksena. Mueller ei kuitenkaan näe tätä teknistä eroa niin merkittävänä, etteikö rullaluistelu sopisi harjoitteluun. Vaikka olen itse ollut asiasta eri mieltä, niin ehkä on paras uskoa Muelleria, koska hänellä on kuitenkin valmentajana jonkin verran meriittejä, naurahtaa luisteluliiton urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen.
Hyvä ilmapiiri tuo rentoutta myös harjoitteluun
Muellerin valmentamat luistelijat ovat takavuosina voittaneet muun muassa viisi olympiakultaa ja useita maailmanmestaruuksia. Suomessa haaste on tyystin erilainen Mika Poutalan ja Pekka Koskelan lopetettua viime kauden jälkeen.
– Vihaan häviämistä. Tämä työ on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että tappioita kertyy useammin kuin voittoja. En olisi kuitenkaan tullut tänne, ellen uskoisi vahvasti, että meillä on mahdollisuus luoda uuttaa menestystarinaa. Olen valmentanut sekä suurissa että pienissä luistelumaissa. Nämä nuoret luistelijat ovat yksi lahjakkaimmista ryhmistä, joita olen nähnyt.
– On hassua, että lahjakkaimmat urheilijat voivat olla hyvin erilaisia luonteiltaan, mutta heidän silmistään näkee sisäisen palon, jota menestykseen vaaditaan. Meillä on ryhmässämme tällä hetkellä neljästä viiteen sellaista luistelijaa.
Yksi tulevaisuuden nimistä on pitkille matkoille tähtäävä Nils Vähä-Vahe, 17, joka aloitti uransa short trackin, eli kaukalopikaluistelun puolella. Kestävyysmatkat kuulostavat hänen kohdallaan luontevalta tähtäimeltä, sillä molemmilla vanhemmilla on maratontausta.
Vähä-Vahe näkee erittäin positiivisena sen, että Mueller on nostanut nuoria luistelijoita mukaan maajoukkueen harjoitusrinkiin. Ainakin sivusta seurattuna vaikuttaa siltä, että meritoitunut ja kokenut valmentaja ja luistelijat ovat samalla aaltopituudella. Kun harjoitukset Nurmijärven tekojääradalla päättyvät, päävalmentaja kaappaa Vähä-Vaheen leikilliseen pystypainiotteeseen.
– Se tekee treenaamisesta aika paljon mukavampaa, kun läppä luistaa koko ajan. Ei tunnu niin pahalta silloinkaan, kun vedetään kovaa, Vähä-Vahe sanoo.
Kovien harjoitusten määrä on Muellerin kaudella lisääntynyt selvästi. Lyhyellä aikavälillä tehoja aletaan ulosmitata harjoituksia keventämällä. Pidemmän aikavälin suunnitelmana on valmistaa suomalaislupauksia kestämään tulevina vuosina vielä entistä kovempaa harjoitustahtia. Aika näyttää, onko tie oikea.