Ensi vuoden Chilen MM-ralli on peruttu. Järjestäjät joutuivat perumaan kilpailun maassa vallitsevien levottomuuksien takia. Ralli oli tarkoitus ajaa 16.–19. huhtikuuta. Tuona ajankohtana Chilessä on myös tarkoitus järjestää kansanäänestys perustuslaista.
Kisajärjestäjien mukaan kilpailu palaa MM-kisakalenteriin taas kaudella 2021. Chilen osakilpailu oli ensimmäistä kertaa MM-kisakalenterissa päättyneellä kaudella.
Mielenosoitukset alkoivat Chilessä lokakuun lopulla, kun maassa päätettiin korottaa joukkoliikenteen lippujen hintaa jo toiseen otteeseen tämän vuoden aikana. Myöhemmin korotus peruttiin, mutta mielenosoitukset muun muassa suurista tuloeroista jatkuivat. Uutistoimisto Reutersin mukaan mellakoissa on tähän mennessä kuollut 26 ihmistä. Loukkaantuneita on tuhansia.
Yksi mahdollinen Chilen kisan korvaaja voisi olla Katalonian MM-ralli, joka putosi kisakalenterista pois päättyneen kauden jälkeen. Yhteensä MM-sarjassa ajetaan 14 kilpailua. Kausi alkaa tammikuun 23. päivänä Monte Carlosta. Yle Urheilu näyttää rallin MM-sarjaa myös ensi kaudella.
Valtioneuvosto on päättänyt kumota liikuntajärjestöjen avustuksiin kohdistuvan leikkauksen, joka olisi vähentänyt järjestöjen ensi vuoden avustuksia 2,4 miljoonalla eurolla. Leikkaus peruuntui opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin tehdyllä täydennyksellä.
– Leikkausuhka aiheutti ymmärrettävää huolta liikuntajärjestöissä. Hienoa, että tämä akuutti leikkaus saatiin väistettyä, Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoi tiedotteessa.
Ensi vuoden budjetti ratkeaa lopullisesti joulukuussa eduskunnan täysistunnossa.
Salonen kaipaa liikunnan rahoituksen turvaamista pitkällä tähtäimellä. Liikunta saa ison osan rahoituksestaan veikkausvoittovaroista, ja rahapeliautomaattien vähentäminen voi pudottaa Veikkauksen tuloutusta valtiolle.
Jääkiekon SM-liigan Turun Palloseura tiedotti perjantaina, että Raimo Helminen ottaa ensi kaudella valmennusvastuun turkulaisseurasta. Helminen siirtyy vuoden mittaisella sopimuksella TPS:n peräsimeen Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueesta, jonka päävalmentajana hän on joulukuussa käynnistyvissä MM-kilpailuissa.
– Kun TPS otti yhteyttä ja tiedusteli halukkuuttani päävalmentajan pestiin, niin mielenkiintoni heräsi heti. Ei noussut todellakaan karvat pystyyn. Vuoden mittainen sopimus oli minulle mieluisa vaihtoehto, jonka puitteissa hahmottuu varmasti, miten minusta voi olla TPS:lle suurin apu, Helminen totesi TPS:n tiedotteessa.
Komean pelaajauran tehnyt 55-vuotias Helminen kuuluu suomalaisen jääkiekkoilun ikoneihin. Valmentajana Helmisen ura alkoi Tampereen Ilveksen SM-liigajoukkueen apuvalmentajana kaudella 2009–2010. Tämän jälkeen Helminen on toiminut päävalmentajana Ilveksessä sekä Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa pää- ja apuvalmentajan rooleissa.
Apuvalmentajana Helminen on vaikuttanut myös Barys Astanan ja Dinamo Riikan sekä Helsingin Jokerien KHL-joukkueissa. Lisäksi Helminen oli Kazakstanin maajoukkueen apuvalmentaja kevään 2014 MM-kilpailuissa.
HC TPS:n toimitusjohtajan Santtu Jokisen mukaan Helmisen kiinnitys ensi kauden päävalmentajan pestiin on ideaalitilanne molemmille osapuolille.
– Vuoden sopimus sopii täydellisesti uuden TPS:n rakennusvaiheeseen. "Raipe" on tehnyt myös nuorten pelaajien kanssa paljon töitä, mikä tuo TPS:n arkeenkin lisäarvoa. Oman vahvan ja mittavan pelaajauransa myötä uskomme hänellä olevan työkaluja myös meidän kokeneimmille pelaajille, Jokinen selvitti.
Suomi voitti Kanadan ringeten ensimmäisessä MM-finaalissa torstaina Kanadan Burnabyssa maalein 11–4 (4–0, 2–2, 4–1, 1–1). Mestaruuteen vaaditaan kaksi finaalivoittoa. Suomi näytti Kanadalle kaapin paikan heti ensimmäisessä erässä, jonka Suomi vei 4–0.
Suomen parhaita pelaajia olivat neljä maalia tehneet Anne Pohjola (4+2) ja Susanna Tapani. Maalinteossa Suomen riveistä onnistuivat myös Marjukka Virta (2+1) ja Elina Tahvanainen.
Suomelle voiton takasi 35/39 kertaa torjunut Maria Perkkola. Suomen joukkueen parhaaksi pelaajaksi ottelussa valittiin puolustaja Katariina Kurikko.
– Oli aika tapahtumarikas peli. Saimme todella hyvän alun. Ensimmäinen erä meni vielä hyvin, mutta sen jälkeen tuli todella paljon jäähyjä, mitkä sekoittivat peliä aika lailla. Lukemallisesti oli hyvä peli, mutta pystymme parantamaan vielä todella paljon, Tapani kertoi Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton tiedotteessa.
Susanna Tapani oli tyytyväinen ensimmäisen MM-finaalin jälkeen. AOP
Suomelle tuomittiin ottelussa 26 jäähyminuuttia ja Kanadalle 24 rangaistusminuuttia.
– Puolustimme todella hyvin, varsinkin ne alivoimat. Kanada sai pelata kahdeksan kertaa viidellä kolmea vastaan, eikä ole tehnyt yhtään maalia, Tapani jatkoi.
Toinen finaaliottelu pelataan lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä ja tarvittaessa vielä kolmas sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Suomi on ringeten hallitseva maailmanmestari vuodelta 2017. Ringeten MM-kisoja on pelattu vuodesta 1990 lähtien, 12 maailmanmestaruudesta Suomi on voittanut kahdeksan, joista kuusi on perättäistä.
Arsenalin seurajohdon mitta täyttyi, kun Emeryn johtama Arsenal pelasi jo kuudennen ottelun ilman voittoa. Edellisen kerran lontoolaisjoukkue oli yhtä pitkään ilman voittoa alkuvuodesta 1992.
Emery ehti luotsata Arsenalia 18 kuukauden ajan.
– Olemme pyytäneet Freddie Ljungbergiä ottamaan väliaikaisen valmentajan tehtävät. Luotamme siihen, että hän pystyy viemään meitä eteenpäin, Arsenal tiedotti.
Entinen Arsenalin pelaaja Ljungberg on toiminut joukkueen apuvalmentajana.
– Uuden valmentajan etsintä on käynnissä. Tiedotamme siitä, kun päätös on tehty, Arsenalin tiedotteessa todettiin.
BBC kertoi keskiviikkona, että Wolverhamptonin valmentaja Nuno Espirito Santo olisi mahdollinen Emeryn korvaaja. Muita esillä olleita nimiä ovat Tottenhamista potkut saanut Mauricio Pochettino, Manchester Cityn apuvalmentaja Mikel Arteta, Juventuksen entinen valmentaja Massimiliano Allegri ja Bournemouthin manageri Eddie Howe.
Arsenal kohtaa sunnuntaina vieraskentällä Teemu Pukin edustaman Norwichin.
Jalkapalloliigassa hyvän vastaanoton päättyneellä kaudella saanut sarjajärjestelmä on käytössä myös ensi kaudella. Huolimatta Suomen maajoukkueen selviytymisestä EM-turnaukseen, liigassa ei pidetä kesätaukoa.
Liigahallituksen päätöksen mukaisesti pelejä pyritään pelaamaan lähinnä EM-kisojen välipäivinä. Liigaa ei pelata samanaikaisesti Huuhkajien ottelujen kanssa.
Keskustelua käytiin, pitäisikö liigaseurojen pelata pelinsä samoina päivinä.
– Hallitus katsoi, että kotipelien merkitys seuroille on niin suuri, että tietty liikkumavara on säilytettävä, liigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoi tiedotteessa.
Liigassa pelaa 2020 viime kauden tapaan 12 joukkuetta 22 ottelun runkosarjan. Runkosarjan kuusi parasta jatkavat mestaruussarjassa ja sijoille 7.-12. päätyneet joukkueet haastajasarjassa.
Kaisa Mäkäräinen sytyttää tulen kotipihansa ulkotulisijaan. Mäkäräinen ja hänen avomiehensä Jarkko Siltakorpi ovat asuneet omakotitalossaan pari vuotta, mutta tulisijaan riittää yhä rakennusaikaisia puita.
Mäkäräinen ei omien sanojensa mukaan ole mikään super-eränkävijä, mutta kaasugrillin käyttö loppui kuin seinään tulisijan rakentamisen jälkeen. Loimulohitelineillä kun pystyy loihtimaan herkullista ruokaa ilman kokin taitojakin.
36-vuotiaasta Mäkäräisestä tuli joensuulainen 16 vuotta sitten, ja hän tuntee olevansa pohjoiskarjalainen. Mutta hänen juurensa ovat Kainuussa, sillä hänen syntymäpitäjänsä on Kainuun maakunnan pienin kunta Ristijärvi.
– Haluan tuoda esiin kainuulaiset juureni. Ne eivät minusta koskaan lähde pois. Tietyt mallit ajatella tai puhua juontavat Kainuun vuosista, Mäkäräinen kertoo Yle Urheilulle.
Vaikka pohjoiskarjalaisuus on tarttunut Mäkäräiseen hyvin, eikä hän ole omasta mielestään niin sulkeutunut kuin kainuulaiset, on yksi ajattelumalleista jäänyt: tietyissä asioissa vähättelevä tyyli.
Mäkäräinen myöntääkin olevansa luonteeltaan hyvin itsekriittinen. Hän ei ole koskaan tyytyväinen omaan tekemiseensä ja näkee muut parempana kuin mitä itse on.
– Itsevarmuus ei todellakaan ole mikään vahvuuteni. Mutta olen ehkä piilo-optimisti joissain asioissa. En myönnä sitä ääneen. Haluaisin uskoa, että kaikki järjestyy, mutta useimmiten ajattelen, että ei tästä tule yhtään mitään, hän naurahtaa.
Tätä piilo-optimistisuutta Mäkäräinen käyttää hyväkseen ennen kilpailuja, jolloin hänestä tuntuu, että kaikki muut ovat paljon parempia. Ajatus siitä, että hän on pystynyt siihen aikaisemminkin ja se voi onnistua nytkin, vie häntä eteenpäin.
– Samanlaisia ristiriitaisia ajatuksia minulla on ollut jo kouluaikoina. Vaikka kuinka hyvin olin lukenut kokeisiin ja tiesin, että osaan, niin ennen kokeita mietin, pääsenkö kokeesta edes läpi.
Itsekriittisyys on tehnyt Mäkäräisestä myös hyvin tarkan. Hän haluaa tehdä asiat huolellisesti ja keskittyneesti. Hän uskoo siihen, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Jos Mäkäräisen lähipiiriltä kysyy, onko hän jo liian tiukka itselleen, olisi vastaus todennäköisesti ‘välillä’. Mäkäräisen itsensä mielestä huippu-urheilijan pitääkin olla.
– Siviiliminä on armollisempi virheille. Jos teen ruokaa tai käsitöitä, en ikinä jaksa katsoa mitään ohjeita. Jos siitä ei tule mitään priimaa, olen siitä itselleni armollisempi.
Ruusuinen mielikuva huippu-urheilusta on karissut
Mäkäräisen kotipihalta Kontiolahden stadionille on matkaa parisenkymmentä kilometriä. Ampumahiihtokeskus on Mäkäräiselle kotityöpaikka, jossa hän harjoittelee vuoden aikana eniten. Tuolta stadionilta on alkanut myös Mäkäräisen ampumahiihtoura.
Mäkäräinen on kiitollinen seuralleen Kontiolahden Urheilijoille, joka auttoi häntä siinä vaiheessa, kun hän parikymppisenä päätti vaihtaa maastohiihdon ampumahiihtoon. Mäkäräinen sai kilpailla ensimmäisen vuotensa seuran aseella ja seurasta löytyi valmentajia, jotka opettivat kärsivällisesti aloittelijalle ampumista. Lisäksi hän sai seurasta kesätöitä, ja pystyi näin yhdistämään työnteon ja harjoittelun.
Kontiolahden maasto ja rata ovat Mäkäräiselle tärkeitä. “Kontsalla” on tyypillinen pohjoiskarjalainen maasto ja radan jokainen mutka, nousu ja lasku ovat Mäkäräiselle tuttuja. Sinne mahtuu paljon muistoja, joista parhaat liittyvät onnistuneimpiin kisoihin, kuten maailmancupin osakilpailuvoittoihin.
– Paljon on myös onnistuneita harjoituksia. Kuumia kesäpäiviä, jolloin tuntuu, että sitä sulaa penkalle. Mutta kuuman harjoituspäivän jälkeen on sitten voinut laskea suoraan alas järveen uimaan.
Kun Mäkäräinen nuorempana haaveili huippu-urheilijan ammatista, ei hän voinut kuvitellakaan, miten rankkaa se oikeasti on. Hän oli rakentanut mielessään ruusuisen kuvan siitä, että hän käy vain pokkaamassa palkintoja, mutta arki on ollut jotain ihan muuta. Se on vaatinut paljon ja sitouttanut joka hetkeksi.
– Ei sitä nuorempana ymmärrä, miten kaikilla valinnoilla on merkitystä. Ainakin siihen pitää uskoa, että pienillä valinnoilla on merkitystä. Koska jos ei usko, sitä alkaa lipsua niistä pienistä asioista, ja se laajenee isompiin asioihin. Sitten se onkin yhtäkkiä iso kokonaisuus.
Mäkäräinen myöntää, että joitain pienempiä asioita tai yksityiskohtia olisi pitänyt valita toisin, mutta hänen mielestään pitää myös luottaa sen hetken tunteeseen ja tietoon. Aina ei kuitenkaan ole kaikkea tietoa käytettävissä.
– Jälkeenpäin jossittelu on kuitenkin turhaa, kun se ei muuta mitään. Mutta virheistä pitää oppia.
Kaisa Mäkäräinen on harjoittelijana ahkera, joka tekee mieluummin liikaa kuin liian vähän.AOP / imago sportfotodienst
Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen harjoitus
Kaisa Mäkäräisen ja hänen valmentajansa Jarmo Punkkisen yhteistyö on kestänyt yli kymmenen vuotta. Tuona aikana kaksikko on oppinut tuntemaan toisensa paremmin kuin hyvin ja se on tuonut tulosta.
Harjoittelijana Mäkäräinen on ahkera, joka tekee mieluummin liikaa kuin liian vähän. Mutta hän on samalla säntillinen ja on oppinut vuosien aikana, ettei valmentajan ohjeita kannata lähteä venyttämään.
– Jarmo on opettanut sen, että kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen harjoitus. Määrä ei korvaa laatua ja tässä ollaan urakkatöissä, ei tuntipalkalla.
Mäkäräiselle tulee kuitenkin helposti “morkkis”, jos hän joutuu jättämään harjoituksen väliin, myös silloin kun syy on terveyteen liittyvä tai väsymys. Mäkäräisen mielestä urheilijan tärkein ominaisuus on kuitenkin oman kehon kuunteleminen, ymmärtäminen ja sanoittaminen, jotta osaa kertoa siitä valmentajalleen.
– Olen aika hyvä kehon kuuntelussa. Meillä on usein vääntöjä siitä, kun valmentaja sanoo, että näyttää hyvältä, mutta minä sanon, että tuntuu huonolta, hän naurahtaa.
Kehon kuuntelu onkin ollut todennäköisesti yksi syy siihen, miksi Mäkäräinen ei ole kärsinyt ylikunnosta tai fysiikan puolesta “katastrofimontuista”. Hänen harjoitusohjelmansa elää myös jatkuvasti, eikä talvella tehdä suunnitelmia kuin seuraavalle päivälle.
– Minulla ei ole viikkosuunnitelmaa, vaan menemme hetkessä. Sitten sitä elää itsekin siinä olotilassa, että kuulostelee, onko reisi palautunut, Mäkäräinen virnistää.
Käsityöt vievät ajatukset muualle
Mäkäräinen seisoo valoa tulvillaan olevan olohuoneensa keskellä ja valitsee juuri ostamistaan langoista valkoisen lankakerän. Hän leikkaa reilun kolmen metrin pätkiä, pujottaa 12 paksua lankaa tottuneesti puurenkaasta läpi ja aloittaa kukka-amppelin teon.
Käsityöt ovat Mäkäräiselle rakas harrastus. Ampumahiihdossa tarvitaan aggressiivista hiihtoa ja täydellistä keskittymistä ampumapenkalla, mutta käsitöiden parissa Mäkäräisen voi rentoutua.
Käsityöinnostus alkoi jo peruskoulussa, mutta välissä on ollut monia vuosia, jolloin Mäkäräinen ei tehnyt niitä lainkaan. Nyt hänen sormensa solmivat solmuja tottuneesti ja amppeli muodostuu hetkessä. Syksyn ja talven aikoihin Mäkäräinen tekee usein kaulahuiveja ja pipoja.
Käsityöt tai elokuvan katsominen toimivat Mäkäräisen mielestä parhaiten myös kauden aikana, kun hän yrittää päästä eroon ampumahiihdossa pyörivistä ajatuksista kisahotellissa.
– Silloin sitä yrittää vain uppoutua johonkin muuhun maailmaan ja keskittyä siihen, eikä ajattele mennyttä eikä tulevaa.
Siinä missä Mäkäräinen pystyy muuttamaan kesällä omia aikataulujaan omien tuntemuksiensa mukaan, ei se talvella ole enää mahdollista. Silloin aikaa ei enää ole.
– Silloin kisat pukkaavat päälle ja pitää elää jonkun muun asettamassa kalenterissa. Sitä katsoo vain kalenteria, että tuolloin pitäisi sitten kulkea.
Kaisa Mäkäräinen ei halua jättää kilpaurheilua, vaikka oma ura ampumahiihdon huipulla joku päivä loppuukin.AOP / Alamy
“Loppu tulee väistämättä”
Koska Kaisa Mäkäräisen ura loppuu? Kysymys, joka on esitetty urheilijalle kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja.
Mäkäräinen istuu kotisohvallaan ja kuuntelee kysymyksen tyynenä jälleen kerran.
Vastaus on yksinkertainen, sillä hän ei ajattele siitä tällä hetkellä yhtään mitään. Hän on päättänyt kilpailla vielä ainakin tämän kauden ja keskittyy siihen ensin täysillä. Olisi energian hukkaamista miettiä uran loppua nyt.
– Loppu tulee väistämättä. Se on koko ajan lähempänä, ja takana on enemmän vuosia kuin edessä. Olympialaisten jälkeen keväällä pääsin lopettamisen kanssa sinuiksi, eikä se ole ollut enää pelottava asia, hän myöntää.
Viime kesänä Mäkäräisellä oli paloa jatkamiseen enemmän kuin olympiavuoden jälkeen, eikä hänen tarvinnut edes miettiä asiaa siltä kantilta. Hänen täytyi kuitenkin käydä kaikki muut syyt läpi, ennen kuin teki päätöksensä.
Kun ura sitten joskus päättyy, Mäkäräinen uskoo olevansa edelleen urheilun kanssa hyvin tiiviisti tekemisissä. Hän ei myöskään usko, että kilpaurheilu loppuisi kokonaan.
– Kilpaileminen maailmancupissa ja maailman huipulla loppuu, mutta haluan kilpailla jollain tasolla. Haastaa itseni uusissa lajeissa, joihin minulla ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta.
Mäkäräistä kiehtoo ajatus Keski-Euroopassa käytävistä maastohiihto- tai juoksukisoista, joissa olisi hauska käydä fiilistelemässä tunnelmaa ja testata, kuinka raskaassa maastossa oikein pystyisi juoksemaan.
– Johonkin maantiepyöräkisaan haluan vielä osallistua, Mäkäräinen paljastaa ja nauraa:
– Mutta siihen pitää kerätä rohkeutta ja treenata ryhmässä ajoa. Joudun käymään lenkillä vielä jatkossakin!
Taustalla on alkuviikosta alkanut kohu, jossa Bill Petersin valmennuksessa vuosikymmen sitten AHL-liigassa ollut nigerialaissyntyinen pelaaja syytti häntä toistuvasta rasismista.
Peters, 54, valmensi Calgarya toista kauttaan. Aiemmin hän työskenteli Carolina Hurricanesissa. Carolinassa Petersin alaisuudessa pelanneista yksi kertoi Petersin potkineen häntä ja lyöneen toista.
Calgary Flames otti Petersiin etäisyyttä heti kohun alettua ja aloitti tapauksesta sisäisen tutkinnan. Myös NHL tutkii tapausta.
Mercedeksen Valtteri Bottas on ajanut nopeimman kierrosajan formula ykkösten MM-sarjan päätöskilpailun kahdessa ensimmäisessä harjoituksessa Abu Dhabissa. Toisen jakson lopussa Bottas kolaroi mutkassa Haas-tallin Romain Grosjeanin kanssa. Bottas yritti sisäkautta ohi ja törmäsi Haas-auton kylkeen. Harjoitus keskeytettiin toviksi.
Tuomaristo tutkii kolaria, mutta Bottaksen lähtöpaikkaan mahdollisella rangaistuksella ei ole vaikutusta. Hän joutuu moottorin vaihtamisen takia joka tapauksessa lähtöjärjestyksen takariviin sunnuntain kisassa.
Toisen jakson toiseksi nopein oli Bottaksen tallikaveri Lewis Hamilton. Kärkikaksikon erotti 0,31 sekuntia.
Ferrarillakin oli vaikeuksia, mutta lopulta toisesta sessiosta irtosi sijat Mercedes-kärkikaksikon takaa. Sebastian Vettel spinnasi avaussessiossa, kolhi kilpurinsa perää ja kiroili - suomeksi.
Vettel oli ensimmäisen harjoituksen viides ja toisen neljäs.
Toinen Ferrari-kuski Charles Leclerc hipaisi ratavallia toisella jaksolla ja kurvasi varikolle tarkistuttamaan mahdolliset vauriot. Pian sen jälkeen hän kiilasi aikavertailussa kolmanneksi.
Avausjaksolla toiseksi kiirehtinyt Red Bullin Max Verstappen putosi toisella jaksolla viidenneksi.
Alfa Romeon Kimi Räikkönen oli avausharjoitusten 13:s ja toisen session 17:s.
Aika-ajo ajetaan lauantaina ja kauden päätöskilpailu sunnuntaina. Hamilton on jo varmistanut kuljettajien mestaruuden ja Bottas toisen sijan.
Valtteri Bottas ajoi nopeimman kierrosajan formula ykkösten MM-sarjan päätöskilpailun ensimmäisissä harjoituksissa Abu Dhabissa. Bottaksen lupaavaa vauhtia varjostaa se, että hän joutuu moottorin vaihtamisen takia joka tapauksessa lähtöjärjestyksen takariviin sunnuntain kisassa.
– Meidän on keskityttävä nyt enemmän kisasuoritukseen, kisavauhtiin, siihen mitä voimme tehdä autolla. Eli ajattelemme jo strategiaa, jolla pystymme nousemaan joukon hänniltä. Odotan sitä innolla, Bottas kommentoi kisan aattona torstaina.
Ferrarin Sebastian Vettel jäi lähes kahden sekunnin päähän suomalaisesta.
Suurta eroa selittää se, että Vettel pyörähti harjoitusten lopulla ja ajautui päin seinää. Hän menetti tilanteessa autonsa takapään hallinnan.
Vettel kertoi ensin tiimiradion välityksellä varikolle olevansa kunnossa. Tämän jälkeen hän päästeli tuntemuksensa ilmoille suomeksi kiroillen.
Vettelin kielitaitoa selittää se, että hän on käynyt Suomessa useita kertoja. Saksalainen on jopa ostanut oman loma-asunnon Suomesta. Lisäksi Vettelin kuntovalmentajana on toiminut Tommi Pärmäkoski. Nykyisin Vettelin kuntovalmentajana työskentelee Antti Kontsas.
Mercedes-kuljettaja Bottas ajoi Abu Dhabin radan nopeimmillaan ajassa 1.36,957. Lähimmäksi hänen vauhtiaan pääsi Red Bullin Max Verstappen, joka hävisi yli puoli sekuntia. Harjoituksen kolmanneksi nopein oli Bottaksen tallikaveri Lewis Hamilton 0,634 sekuntia Bottakselle hävinneenä.
Alfa Romeon Kimi Räikkönen oli harjoitusten 13:s. Hän jäi Bottaksen vauhdista 2,931 sekuntia.
Harjoitusta väritti Renaultin Daniel Ricciardo, jonka autosta levisi harjoitukset keskeyttänyt öljyvana radalle. Ricciardon takana ajanut Toro Rosson Pierre Gasly sai osan öljystä päälleen, ja kypärän visiiri piti puhdistaa huolella.
Kauden päätöskilpailu ajetaan sunnuntaina. Hamilton on jo varmistanut mestaruutensa ja Bottas kakkossijansa.
Hiihdon kuninkuussarja Ski Classics näkyy jatkossakin Ylen kanavilla. Yle on solminut hiihtosarjan näyttämisestä kaksivuotisen sopimuksen. Lisäksi Ylellä on optio kahdesta lisävuodesta.
– Sopimus Ski Classicsin kanssa vahvistaa vankkaa hiihtotarjontaamme tulevaisuuttakin ajatellen. Sarjaan kuuluu Vasaloppetin kaltaisia klassikkokilpailuja ja suomalaisittain mielenkiintoinen Ylläs-Levi. On kiinnostavaa nähdä, miten suosio suomalaisten urheilijoiden ja hiihtoyleisön silmissä kehittyy, kun maailmancupissa sprinttien osuus korostuu, sanoo Yle Urheilun päällikkö Joose Palonen.
Kausi alkaa tänään Italian Livignosta 15 kilometrin joukkueaika-ajolla, eli kilpailusarjan mukaan pääsee heti. Tuota lähetystä voi seurata jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Tälle kaudelle sarjan kiinnostavuutta on lisännyt entisestään maajoukkueuransa päättäneen norjalaisen Petter Northugin osallistuminen osakilpailuihin. Northug on lajin 13-kertainen maailmanmestari ja kaksinkertainen olympiavoittaja. Northug ei ole kuitenkaan mukana vielä Livignossa.
Suomalaisista tähdistä muiden muassa Iivo Niskanen on osallistunut muutamia kertoja Ylläs-Levin osakilpailuun, joka päättää sarjan huhtikuun alussa.
Kun viikko sitten numerolla 34 startannut Joni Mäki ylitti Rukan sprinttikarsinnassa maaliviivan ja kiilasi itsensä tuloksissa viidenneksi, hieraisi moni silmiään. Joni Mäen nimi on tullut tutuksi monelle maastohiihtoa seuraavalle, mutta ei suurelle yleisölle.
Mäki on kuulunut viime vuosina ikäluokkansa parhaimmistoon Suomessa. Hän on niittänyt menestystä nuorten SM-kisoissa ja viime vuonnakin hän voitti ylivoimaisesti 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa kultaa, 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa pronssia.
Maailmancupissa 23-vuotias hiihtolupaus oli ennen Rukaa ollut parhaimmillaan 15:s viime vuoden Falunin sprinttikarsinnassa ja ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän oli napannut kahta vuotta aiemmin Planicassa.
Tomi Hänninen
Siitä hetkestä kun Mäki saavutti junioreiden MM-kisoissa Val di Fiemmessä pronssia vapaan hiihtotavan sprintissä on kulunut jo yli neljä vuotta. Mäen nousua aikuisten sarjassa kärkikahinoihin on odotettu jo parin kauden ajan ja kehitys on polkenut paikoillaan.
Nyt Mäki on vakuuttunut siitä, että tällä kaudella hän murtautuu kansainväliseen kärkeen.
– Pelimerkit ovat sillä mallilla, että se on mahdollista. Olen pysynyt terveenä ja pystynyt tekemään asioita ohjelman mukaan. Testien mukaan asiat ovat menneet eteenpäin, Mäki kertoi Yle Urheilulle.
Mutta mikä nyt on muuttunut edellisvuosista? Miksi juuri nyt tulisi tuloksia? Mäki on kuulunut edelliskaudet haastajaryhmään, mutta viime keväänä uusi päävalmentaja Matti Haavisto nosti hänet A-maajoukkueeseen.
Aikaisemmin Mäki oli usein syyllistynyt liian kovaan harjoitteluun ja sen takia sairastellut paljon etenkin juuri tärkeimmillä hetkillä. Maajoukkueessa asioita ei tehdä sinne päin, vaan kuormituksen seuraaminen on ollut tarkkaa, ja se on edesauttanut terveenä pysymistä ja hyvää harjoittelua. Myös koventunut harjoitusseura on nostanut Mäen tasoa.
– Olen monta vuotta ollut samassa ryhmässä, eikä siinä ole ollut paljoa vaihtelua. Samat naamat koko ajan. Nyt on tullut vaihtelua. Ja tasoerokin on selvä. Olen päässyt harjoittelemaan kovempien kanssa ja kovempien seurassa kehittyy paremmin, Mäki sanoi.
Joni Mäki.Tomi Hänninen
Kun harjoittelukavereina on arvokisavoittajia ja maailmancupissa menestyjiä, täytyisi kulkea täysin laput silmillä, jos heiltä ei oppisi mitään. Mäki myöntää, että koventuneessa vauhdissa harjoittelu saattaa helposti lähteä laukalle, ja se vaatii itsehillintää.
– Olen oppinut, että pärjätäkseen pitää treenata kovaa, mutta fiksusti. Kun on pitänyt mennä lujaa, niin sitten on menty sata lasissa.
Omien esikuvien kanssa harjoitteleminen on ollut Mäen mukaan kieltämättä mielenkiintoista. Hän katseli aikoinaan Matti Heikkisen voittavan maailmanmestaruuden Oslon MM-kisoissa, ja nyt hän on samalla viivalla mestarin kanssa.
– Sitä yrittää itse pysyä perässä ja vähän mallintaa, miten he tekevät asioita ja kehittää vähän omaakin juttua, Mäki sanoi, mutta vakuutti, ettei kuitenkaan turhia kumartele kilpakumppaneitaan, olivat he sitten esikuvia tai ei.
– Kun laitan lapun rintaan, niin en anna armoa kenellekään. Mennään vaikka vastatuuleen!
Tomi Hänninen
Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevaa Vaasan kaupunkia ei välttämättä yhdistä ensimmäisenä maastohiihtoon. Kaupungin leuto ilmasto ei tarjoa talvisin runsaslumisuutta eikä maastosta löydy suurta mäkisyyttä.
Tästä huolimatta Vaasasta on löytynyt kovia hiihtäjiä. Viime kauteen maajoukkueuransa päättivät Matias Strandvall ja Toni Ketelä, nyt vaasalaisten perinnettä maajoukkueessa jatkaa Joni Mäki.
– Olen kotoisin Vaasasta, mäkien keskeltä, hän naurahti itsekin.
– Maastoa ei ole välttä paljoa, mutta olen aika pienestä pitäen liikkunut monipuolisesti. Kodista oli sata metriä jääkiekkokaukalolle ja kaksisataa metriä jalkapallokentälle. Siellä tuli vietettyä paljon aikaa.
Jalkapallo olikin Mäelle rakas laji, jossain vaiheessa jopa hiihtoa tärkeämpi. Pienempänä hänet pantiin pelaamaan keskikentälle, koska hän jaksoi juosta niin hyvin, loppuvaiheessa pelipaikaksi muotoutui laitapakin paikka. Mäki pelasi VPS:n junioreissa aina 18-vuotiaaksi, ja teini-ikäisenä hän pääsi pelaamaan Vaasan piirijoukkueessakin.
Kun Mäki siirtyi Hopeasompa-sarjasta nuorten sarjaan, alkoi hiihdossa tulla menestystäkin. Uusi valmentaja toi valmennukseen uusia juttuja ja kehitystä tuli aimo harppauksin. Kaikki tämä vain lisäsi kilpailuhenkisen nuorukaisen kiinnostusta hiihtoon. Myös se, että hiihto oli yksilölaji, jossa menestys ei olisi välttämättä muista kiinni, kiehtoi Mäkeä.
– Kyllä olen aika monta kertaa miettinyt, olisiko sitä pitänyt jalkapalloa jatkaa. Mutta nyt kun olen maajoukkueessa ja asiat etenevät, niin olen tyytyväinen. Sitten kun hiihdot on hiihdetty, niin aloitan taas pelaamaan jossain joukkueessa, isoa divaria.
Tomi Hänninen
Hiihdosta tuli vakavaa Joni Mäelle, kun hän siirtyi nuorten sarjaan. Tuolloin hän sai valmentajakseen Vuokatti-Ruka-akatemiassa hiihtovalmentajana sekä Suomen alle 18-vuotiaiden valmennusryhmän valmentajana toimivan Juho Halosen, joka on Mäen valmentaja tänä päivänäkin.
– Aikaisemmin soitin aina koulusta tultuani isälle, että mitä teen tänään. Uuden valmentajan myötä tuli viikko-ohjelmia ja asioita alettiin tehdä systemaattisesti. Kun asioita tehtiin tarkemmin, tuli kehitystä.
Mäki kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseon lukiosta, mutta lähti lukion kolmannella vaihtoon Vuokattiin ja jäi Kajaaniin armeijaan. Nyt hän on asunut Vuokatissa jo nelisen vuotta ja viihtyy hyvin, vaikka paikkakunta onkin paljon pienempi kuin Vaasa.
– Juho asuu myös Vuokatissa. Siellä on hyvät puitteet ympäri vuoden, on hiihtoputkea, ja ensilumen latua. Mikäs siellä hiihtäjän olla.
Joni MäkiTomi Hänninen
Siinä missä yleensä urheilijat asettavat itselleen jo nuorena päätavoitteekseen olympiamitalin tai MM-menestyksen, ei Mäki ole tällaisesta haaveillut. Häntä on kiehtonut ajatus siitä, että pääsisi hiihtämään maailmancupia aivan kärkisijoille. Nyt tämä tavoite on jälleen askeleen lähempänä.
– Kymmenen parhaan joukkoon pääseminen olisi aika kova suoritus. Sprintissä tavoitteenani on, että vapaalla pääsisin välieriin eli se olisi sitten 12 joukossa, ja tietenkin useaan otteeseen, Lillehammerissa ensimmäiseen tavoitteeseensa päässyt Mäki pohti.
Mäen harjoitustunteja on nostettu tasaisesti 30–50 tuntia kautta kohti ja viime vuonna niitä kertyi 750 tuntia. Tälle kaudelle Mäki uskoo tunteja kertyvän yli 800 – 850 tuntia, jos kaikki sujuu yhtä hyvin kuin tähän asti.
– Olen aina ajatellut, että lähdetään asioita rakentamaan pikkuhiljaa. Ei innostuta liikaa, vaan lisätään systemaattisesti harjoitustunteja ja pyritään jatkuvuuteen, hän totesi.
Mäen vahvuuksia ovat luontainen nopeus ja kimmoisuus, jotka sopivat hyvin sprinttiin. Hän on saanut hyviä tuloksia etenkin vapaalla hiihtotavalla, mutta yhtä lailla kapasiteettia löytyisi myös normaalimatkoille.
– Olemme kehittäneet vuosien aikana ominaisuuksiani normaalimatkallekin ja nyt kun minulla kaksi aika ehjää harjoituskautta takana, uskon, että olen kehittynyt silläkin puolella. Ominaisuuksien pitäisi riittää, kun vain pää kestää hiihtää. Toivottavasti tämän tai seuraavan kauden aikana pääsisin silläkin pisteille.
Mäen päätavoitteet löytyvät tälle kaudelle kuitenkin sprintin puolella, ja etenkin helmikuussa kisattavat Seefeldin MM-kisat kiehtovat häntä.
– Ne olisivat ensimmäiset aikuisten arvokisani. Vapaan sprintissä on mukava ratakin, teknisesti ja taktisesti tosi haastava. Olisi tosi mielenkiintoista saada mahdollisuus hiihtää siellä.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on uudistanut maastohiihdon maailmancupin sääntöjä tulevalle kaudelle. Suksihuoltoa ja -testausta on rajoitettu entisestään.
Kisapäivinä saa olla vain 2–4 huoltajaa testaamassa kisaladuilla suksia. Testiaikaa kisaladuilla on matkasta riippuen kaksi tai kaksi ja puoli tuntia. Lisäksi hiihtäjä saa käyttää oman huoltajan kanssa aikaa vain 15 minuuttia. 10 minuutin lisäaikaa voi erikseen anoa.
– Muutoksilla yritetään saada huollon kustannuksia alaspäin. En tiedä, onko siinä loppupeleissä onnistuttu, Suomen huoltopäällikkö Aki Hukka sanoo Yle Urheilulle Rukalla ennen maailmancupin avausviikonloppua.
– Onnistuminen nähdään perjantaina, kun nähdään homman toimiminen ensimmäisenä kisapäivänä.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi pitää uudistuksia erittäin toivottuina. Nyt urheilijat saadaan hänen mukaansa tasa-arvoisemmista lähtökohdista kisaladuille.
– Suunta on erittäin oikea. Lähtölaukaus tähän on tullut pienten maiden aloitteesta. On haluttu tasapuolistaa omien urheilijoiden mahdollisuuksia suurempien maiden urheilijoita vastaan, Jauhojärvi kertoo uudistuksen toisesta syytä.
– On ymmärrettävää, että ei ole mahdollista panostaa niin paljoa huoltoon, jos kisoissa on muutama urheilija ja lajikulttuuri on pientä. Suurimmilla mailla Norjalla, Venäjällä, Ruotsilla ja jopa Suomella on enemmän mahdollisuuksia panostaa huoltoon.
Muutokset suksihuollossa puhuttavat ennen maailmancupin kautta.Tomi Hänninen
Huolestuttavia asioita löytyy
Huoltopäällikkö Hukka ei ole kuitenkaan täysin optimistinen, että rajoitukset toimisivat.
– Testaavien huoltomiesten määrä on nyt kaikilla sama. Se on lähtökohtaisesti hyvä juttu. Mutta monella isolla tiimilllä, kuten Norjalla huoltajien kokonaismäärä on sen verran isompi kuin Suomella. Norjalla voi olla saman verran tai jopa enemmän huoltomiehiä rekalla voitelemassa urheilijoiden suksia. Neljä miestä testaa suksia ladulla, mutta kahdeksan voitelee kopissa, Hukka muistuttaa.
Suomen huollossa on puolestaan yhteensä kahdeksan suksihuoltajaa. Hukka sanoo, että myöhemmin pitäisikin säännöissä vielä rajoittaa suksihuoltajien kokonaismäärää.
– Jos kustannussäästöjä haetaan, huoltomiesten määrä olisi suhteuttava urheilijoiden kokonaismäärään, Hukka painottaa.
– Totta kai isompaan joukkueeseen tarvitaan enemmän huoltajia. Mutta pienten joukkueiden pitäisi pystyä nousta kamppailemaan isojen joukkueiden kanssa. Kaikki tiedämme, kuinka tärkeä osa kisoja on huolto.
Hukkaa huolestuttaa myös uusien sääntöjen valvonta.
– Valvonta on varmasti vaikeaa varsinkin aikarajojen suhteen. Kun porukka levittäytyy kisaladulle, joku voi testata jonkun mäen takana ihan huoletta, jos siellä ei ole valvontaa. En tiedä, kuinka homma toimii. Mutta perjantaina se nähdään, Hukka sanoo.
Myös Jauhojärvi tiedostaa huolet.
– Tiedän, että omaantuntoon ei voi täysin luottaa. Sen tietää, että aina joku on ladulla sallittua aiemmin tai sitten pidempään. Rukalla alkaa näkyä, miten käytännön toteutus onnistuu. Säännöt on helppo kirjoittaa papereille, mutta mikä on käytäntö, Jauhojärvi miettii.
– Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu ennen kuin käytäntö alkaa sanella totuutta.
Sami Jauhojärvi toimii tälläkin kaudella Yle Urheilun hiihtoasiantuntijana.Tomi Hänninen
Tilanne ei ole helppo
Sääntömuutokset on otettu myös nopeasti käyttöön. Jauhojärvi muistuttaa kuitenkin, että asia ei ole ennenkuulumatonta FIS:ltä.
– Ennenkin on tehty nopeita päätöksiä. Esimerkiksi yhdistelmäkisaa testattiin kerran Saksassa jossain nuorten kisassa. Seuraavana vuonna yhdistelmäkisa oli arvokisaohjelmassa, Jauhojärvi toteaa.
Spekulaatiot suuresta sekamelskasta Rukan maailmancupin avauksessa ovatkin olleet tapetilla.
Hukka myöntää, että uusi tilanne sääntömuutosten jälkeen ei ole helppo. Hän uskoo, että säännöt tulevat myös jalostumaan kauden aikana uusien kokemusten myötä. Yksi asia on kuitenkin varma.
– Urheilijan suksikaluston tuntemus nousee entistä suurempaan arvoon. Kisapäivää edeltävä testaus on entistä suuremmassa arvossa. Testausaika on kisapäivänä niin pieni, että enää ei ehditä tehdä suurta määrää testejä, Hukka sanoo selvän seurauksen uusista säännöistä.
Lähetykset Rukan maailmancupista käynnistyvät TV2:ssa ja Yle Puheella kello 11.55 yhdistetyn mäkiosuudella. Perinteisen sprintit alkavat TV2:ssa ja Yle Puheella kello 13.25.
Kaikki Ylen urheilutarjonta löytyy helposti yhdestä paikasta, Urheilu-Areenasta. Areenan laajasta urheilukattauksesta pääset nauttimaan parhaiten osoitteessa yle.fi/urheiluareena tai lataamalla Areena-sovelluksen.
Suomen hiihtomaajoukkue hiihtää Rukan maailmancupin avauksessa perjantain sprinteissä kesällä menehtyneen maajoukkuehiihtäjä Mona-Liisa Nousiaisen muistoksi. Hiihtäjillä on käsivarsissaan surunauhat.
Nousiainen muistetaan etenkin kovana sprinttihiihtäjänä. Hän on edellinen suomalainen naishiihtäjä, joka on voittanut maailmancupissa sprintin. Nousiainen oli Liberecin perinteisen sprintissä ykkönen tammikuussa 2013.
– Sovittiin jo aikaisemmin, että kunnioitetaan täällä Monaa. Ruka on ollut yksi Monan parhaista paikoista. Perinteisen sprintti sopi Monalle loistavasti. Halusimme sitten tänään kunnioittaa ja muistaa Monaa, Kerttu Niskanen kertoi sprinttikarsinnan jälkeen Yle Urheilulle.
Yhteensä neljä suomalaisnaista eteni karsinnasta 30 parhaan erävaiheeseen iltapäivälle.
Krista Pärmäkoski oli parhaana suomalaisena kahdeksas. Kerttu Niskanen oli 20:s, Katri Lylynperä 26:s ja Anne Kyllönen 28:s.
– Lunta tulee. Lähdössä sanottiin, että pitää hiihtää kakkoslatua. Sitä hiihtää kaikki. Viimeisessä nousussa en voinut kuitenkaan ottaa sitä, koska kiinalainen tyttö oli edessä. Piti mennä niin sanotusti umpihangen kautta, Niskanen kuvaili dramaattista hetkeään karsinnassa.
– Ajattelin, että siihen meni jatkopaikka. Onneksi ei kuitenkaan jatkopaikka kaatunut. Olen tyytyväinen, että menin jatkoon.
Suomalaisista jatkosta putosivat viime viikonloppuna Rovaniemellä Suomen cupin sprintin voittanut Johanna Matintalo, Laura Mononen, Andrea Julin ja Anni Alakoski.
Perinteisen sprintin erävaihe alkaa TV2:ssa ja Yle Puheella kello 13.25.
Kaikki Ylen urheilutarjonta löytyy helposti yhdestä paikasta, Urheilu-Areenasta. Areenan laajasta urheilukattauksesta pääset nauttimaan parhaiten osoitteessa yle.fi/urheiluareena tai lataamalla Areena-sovelluksen.
Krista Pärmäkoski joutui pettymään maastohiihdon maailmancupin avauskisassa Rukan perinteisen sprintissä. Hyvän alun jälkeen Pärmäkoski koki takaiskun, kun tiukassa tönimistaistossa hän jäi muiden taakse.
Lopulta Pärmäkoski oli eränsä viimeinen 10,4 sekunnin erolla ykköseen amerikkalaiseen Sadie Maubet Björnseniin.
– Olin nousuun lähdettäessä kolmannella sijalla. Ensiksi ajattelin nousun alussa, että kaksi muuta lähellä ollutta vaihtaisi sisäladulle. Kumpikaan ei vaihtanut. Sitten vaihdoin itse ja ajattelin kiristää. Käännöksen selvisin vielä hyvin, Pärmäkoski selvitti tilannetta Ylen haastattelussa.
Sitten tapahtui ratkaiseva hetki.
– Ilmeisesti Sadien kanssa otettiin vähän käsikynkkää ja taisteltiin liukkaammasta ladusta. Jokainen halusi paremmalle ladulle. Olisi pitänyt olla ehkä puoli sekuntia nopeampi nousussa, niin olisin ehkä saanut liukkaamman ladun. Tämä on sprinttihiihtoa, mutta harmittaa ihan hirveästi, Pärmäkoski totesi.
– Kahden ladun ero oli niin suuri, että ero vaan kasvoi. Vaikka yritin vaihtaa takaisin, vauhti ei enää riittänyt.
Pärmäkoski aloitti siis erävaiheen hyvin ennen tiukkaa vääntöä. Lisäksi hän oli karsintojen paras suomalainen kahdeksannella sijallaan. Suomalaistähden tilanne on herättänyt paljon kysymysmerkkejä, sillä viime viikonloppuna Rovaniemen Suomen cupissa Pärmäkoski hyytyi täysin sprintissä. Hän jäi välieränsä viimeiseksi. Nyt päälle tuli pettymys Rukalla.
– Karsintahan meni paremmin kuin Rovanienellä. Siellä olin kymmenes ja nyt kahdeksas, Pärmäkoski toteaa.
– Mutta oli lupauksia antavaa ja terävää menoa. Hiihtokaan ei ollut huonoa tänään. Lopussa tuli pieni taipuminen, kun ei ollut enää mitään mahdollisuuksia.
Lauantaina Pärmäkoski jatkaa kisojaan 10 kilometrin perinteisellä.
– Tässä on hyvä jatkaa viikonloppua. Taistelen lauantaina hyvistä sijoituksista. Hyvä kisa on tulossa, Pärmäkoski päätti.
Pärmäkosken lisäksi suomalaisnaisista erävaiheeseen selvittivät tiensä Kerttu Niskanen, Katri Lylynperä ja Anne Kyllönen. Kukaan ei heistä selviytynyt välieriin.
Katso Pärmäkosken dramaattinen sprinttierä kuvaa klikkaamalla!
Rukalla perinteisen sprinttikisassa Joni Mäki oli paras suomalainen. Hän eteni välieriin, mutta jäi oman eränsä viimeiseksi, eikä siten edennyt finaaliin.
– Alkuerähiihto oli hyvä. Välierässä tuntui, että eväät jäivät tuon viimeisen mäen päälle. Siitä oli konttaamista maaliin. Maitohappo iski niin kovaa, etten päässyt oikein mihinkään suuntaan, Mäki kommentoi Yle Urheilulle.
Suomen sprintin ykköstykillä Ristomatti Hakolalla oli mainio tilaisuus päästellä omasta erästään jatkoon. Ensimmäisen erän startissa varaslähdön otti ensin Ruotsin Oskar Svensson ja toisella lähtöyrittämällä Venäjän Sergei Ustjugov. Toisesta varaslähdöstä Ustjugov liputettiin ulos koko kisasta. Kun ensimmäinen erä pääsi viimein käyntiin, katkesi vielä norjalaisen Erik Valnesin sauva.
Kaikesta huolimatta Hakola jäi omassa erässään neljänneksi ja vaille jatkopaikkaa. Suomalaisen suksi ei pitänyt kunnolla loppunousussa, mikä ratkaisi kisan hänen osaltaan.
Juho Mikkonen oli oman eränsä neljäs. Lauri Vuorinen jäi Mäen erässä neljänneksi.
Neljännessä erässä hiihtänyt Iivo Niskanen sijoittui eränsä kolmanneksi. Niskasen kanssa samassa erässä hiihtänyt Lauri Lepistö jäi viimeiseksi.
– Olin pikkuisen liian kiltti lähdössä. Ajattelin, että paikat oli jo jaettu ja huutelin Lepistölle, että älä tule eteen. Sija oli ihan ok, mutta harmittaa tietysti. Ei ollut paras onnistuminen, mutta jospa tästä säästyisi huomiselle. Vire oli tänään ihan ok, Niskanen kommentoi.
Maalissa Niskanen oli hyvin tyytymättömän oloinen. Hän nousi erässään viimeiseltä paikalta reilun puolen sekunnin päähän suorasta välieräpaikasta.
– Taktisesti tämä oli äärettömän huono hiihto. Iskun paikkaan minulta pysähtyivät vauhdit. Kun lähtee puskemaan nousuun valmiiksi kyyrystä asennosta, jouduin puskemaan liian aikaisin. Onneksi sain edes muutaman ohituksen tehtyä, joten oli edes hieman nopeampaa menoa kuin Rovaniemellä.
Myös viimeisessä erässä hiihtänyt Juuso Haarala taipui oman eränsä viimeiseksi.
Miesten sprintin ylivoimaiseen voittoon hiihti Norjan Johannes Hösflot Kläbo. Hän löi toiseksi tulleen Norjan Paal Golbergin yli neljällä sekunnilla. Kisan kolmas oli Ranskan Richard Jouve.
– Muut vetää samaa vauhtia kuin aiemmissa erissä. Tämä mies vetää neljä sekuntia pois. Noususta lähdettiin, muut näytti laittaneen pakin päälle, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila hehkutti.
Suomalaisnaiset karsiutuivat välieristä
Kaikki neljä Rukan sprintin karsinnasta jatkoon päässyttä suomalaisnaista putosi jatkosta heti ensimmäisessä erävaiheessa.
Ensimmäisessä erässä hiihtänyt Krista Pärmäkoski oli omassa erässään viimeinen. Viimeisiksi erissään jäivät myös Katri Lylynperä ja Kerttu Niskanen. Anne Kyllönen oli kolmannen erän viides.
Kyllönen kertoi eränsä jälkeen Yle Urheilulle, että hän oli kärsinyt ennen Rukan maailmancupia kurkkukivusta ja hiihtäjä oli eristetty muista. Kyllönen pääsi liittymään muun maajoukkueen mukaan vasta torstaina lääkärin luvalla.
– Positiivisesti olen siihen nähden yllättynyt tulokseeni tänään. Toivotaan, että ei tule mitään takapakkia enää, vaan pääsisin jatkamaan kautta hyvillä mielin ja terveyspuoli olisi nyt voitettu.
Naisten perinteisen sprintin voittoon hiihti Norjan Maiken Caspersen Falla. Toiseksi sijoittui Ruotsin Jonna Sundling ja kolmanneksi Yhdysvaltain Sadie Maubert Bjornsen.
Suomen hiihtäjien menestyssaldo jäi nihkeäksi maailmancupin avauksessa Rukalla sprinteissä. Suomesta parasta vauhtia piti kokonaisuudessaan Joni Mäki 11. sijallaan, mutta tällä kertaa finaalipaikat jäivät saavuttamatta.
Naisissa kovin oli Anne Kyllönen 24. sijallaan. Krista Pärmäkoski putosi kisasta jo ensimmäisen erän jälkeen.
Pärmäkosken tilanne on puhuttanut paljon, sillä väsymystä valitellut suomalaistähti putosi viime viikonloppuna Rovaniemen Suomen Cupissa jo välierissä. Tällä kertaa Pärmäkoski taipui sprintille ominaisessa tiukassa tönimistaistossa. Kisaajat kamppailevat paremmasta liukkaasta ladusta lumisella radalla.
– Naisilla ei ollut sen näköistä hiihtoa, että taisteltaisiin finaalipaikoista. Ei myöskään Kristalla, Jauhojärvi toteaa.
– Pisti silmään, että muilla maajoukkuenaisilla taktinen osaaminen oli kehittynyt. He uskalsivat pitää oman paikkansa. He eivät nostaneet ylös selkäänsä ja antaneet paikkaansa. Kristalla kävi puolestaan peräkurvissa niin, että ei ollut riittävästi röyhkeyttä. Tai oli ehkä riittävän iso vastus. Oli pakko pakitella luistamattomalle kaistalle. Taktisessa puolessa näkyi ehkä, että Pärmäkoski on harjoittelut kesän yksin.
Suomen sprinttitykki Ristomatti Hakola lähti perjantaihin koviin odotuksin. Hän haki uransa ensimmäistä palkintokorokepaikkaa todella monen neljännen sijan jälkeen. Vähintään finaalipaikka oli tähtäimessä. Mutta Hakola kärsi suksien pito-ongelmista.
– Joni Mäeltä oli ihan hyvää hiihtämistä. Harmittavasti Juho Mikkonen ei päässyt aikavertailusta välieriin. On kuitenkin positiivista, että Mikkonen hiihti karsinnoista jatkoon. Se ei ole hänelle arkipäiväistä, Jauhojärvi toteaa.
Ylipäätänsä Jauhojärvi kuvaili Suomen tuloksia niin, että “patarouva jäi omaan pakkaan.” Norjassa juhlittiin, kun miehissä Johannes Hösflot Kläbo ja Pål Golberg veivät Norjaan kaksoisvoiton. Naisissa ykkönen oli myös norjalainen Maiken Caspersen Falla.
– Tämähän ei yllätä. Norjassa on tiukka taistelu kisapaikoista maailmancupiin. On pakko olla hyvässä kunnossa heti avausviikonloppuina, että pääsee kiertämään cupia, Jauhojärvi sanoo.
Norjan Jarl Magnus Riiber hiihti vakuuttavaan voittoon yhdistetyn maailmancupin ensimmäisessä kilpailussa Rukalla. Viime kaudella maailmancupin voittanut Riiber pääsi ladulle puolen minuutin erolla maanmieheensä Espen Björnstadiin ja otti voiton perussuorituksella.
Björnstad sijoittui kisassa toiseksi. Hän jäi voittajasta 53 sekuntia.
Norjalaismenestyksen täydensivät kolmanneksi hiihtänyt Jens Luraas Oftebro ja neljänneksi ladulla noussut Jörgen Braabak.
Ilkka Herolan mahdollisuudet kolmen kärkeen sulivat jo mäkiosuudella. Herola lähti viiden kilometrin hiihto-osuudelle lähes kolme minuuttia kisan voittaneen Riiberin jälkeen sijalta 15.
Herola aloitti ladulla todella pirteästi ja nousi jo kilometrin jälkeen yhdeksänneksi. Lopputuloksissa hän taipui kuitenkin 13:nneksi. Herolan ero kärkeen oli 2 minuuttia ja 41 sekuntia.
Kokonaisuutena Herola oli tyytyväinen tekemiseensä. Viime vuonna hän oli avauskisassa Rukalla 33:s.
– Viime vuoteen verrattuna esimerkiksi tämä oli oikein mukava avaus. Mitään karmeita suorituksia mäki tai hiihto eivät olleet, mutta Rukalla mäessä erot ovat todella isoja. Ladulla kukaan ei putoa, kun matka on noin lyhyt, Herola kommentoi Yle Urheilulle.
Herola on ollut harjoituskaudella hyvässä vedossa ja erityisesti mäessä on kulkenut viime kautta paremmin. Vaikka hän jäi Rukan ensimmäisessä kisassa kärkikahinoista, ei luotto omaan tekemiseen horjunut.
– Hiihto lisäsi luottamusta omaan tekemiseeni. Vitonen ei oikein sovi minulle millään tavalla ja silti oli ihan hyvä hiihto. Hyppäämiseen tulee kymmenen metriä lisää pienillä jutuilla. Nyt pitää saada vain hyviä hyppyjä, eikä tuollaisia keskinkertaisia.
Eero Hirvonen hiihti sijalle 22. Hän nosti sijoitustaan seitsemällä pykälällä epäonnistuneen mäkiosuuden jälkeen. Hirvonen oli ladulla urheilijoista kaikista nopein.
Arttu Mäkiaho oli 38:s, Wille Karhumaa 41:s, ladulla kolmanneksi nopeinta vauhtia hiihtänyt Leevi Mutru 43:s, Otto Niittykoski 45:s ja Atte Kettunen 46:s.
Sibirin sankareina kunnostautuivat maalivahti Harri Säteri 36 torjunnalla sekä kenttäpelaajat Mikael Ruohomaa (2+1), Jukka Peltola (0+2), Juuso Puustinen (1+0) ja Jyrki Jokipakka (0+1).
– Iso voitto. Etenkin henkisesti, kun saatiin katkaistua tämä kahdeksan pelin tappioputki, Puustinen hehkutti.
Sibirin kaikki maalit yhtä lukuun ottamatta syntyivät erikoistilanteista.
– Olemme pelanneet hyvää yv:tä, mutta aikaisemmin maalit ovat jääneet puuttumaan. Toivottavasti ketsuppipullo aukesi nyt, Puustinen kertoi.
Jokerien yhdysvaltalaishyökkääjä Brian O´Neill sai Sibirin kömmähdyksen myötä avopaikan lyöntilaukaukseen, ja hän viimeisteli alivoimalla avausosuman.
Venäläisjoukkueen kuitti koitti pikaisesti, sillä suomalaisduo Ruohomaa ja Peltola alusti 17 sekuntia myöhemmin Puustisen takatolpalta iskemän 1-1-tasoituksen.
Sibir vastasi myös seuraavasta maalista, joka oli Nikita Korotkovin taidonnäyte pitkän läpiajon ja maalivahti Janis Kalninsin kahvituksen myötä. Ruohomaan ylivoimalla pyssyttämä 3–1-osuma päätösjaksolla vahvisti vieraiden otetta pistesaalistukseen.
– Pelillisesti olimme päällä, hallitsimme. Mutta tulos ratkaisee, Jokerien Marko Anttila harmitteli tehottomuutta.
Puolet pelattu
Jokerit on pelannut tismalleen puolet runkosarjan 62 ottelustaan. Se on läntisen konferenssin taulukossa sijalla kahdeksan. Pisteitä sillä on tilillään 37, tehtyjä maaleja 83 ja päästettyjä 82.
– Olemme parantaneet koko ajan. Alku oli huono meiltä, puuttui työnteosta ja taistelusta, Anttila puntaroi.
Jokerien edellä on tasaista, kuusi lähintä jäljitettävää on pienillä eroilla korkeintaan seitsemän pisteen päässä.
Kuluvalla KHL-kaudella voitosta varsinaisella peliajalla saa entisen kolmen sijaan enää kaksi pistettä. Siksi rästiottelut viemällä ja pienelläkin voittokululla helsinkiläisjoukkue pystyisi petraamaan listasijoitustaan useita pykäliä pikaisesti.
- Kyllä meillä on kova halu päästä ylös taulukossa. Tiedämme, että tasaista on. Hieno tilanne, Anttila ennakoi.
Helsingin IFK:n maalivahti Frans Tuohimaa torjui kauden ensimmäisen nollapelinsä ja jätti liigakärki Kärpät vasta ensimmäistä kertaa ilman maaleja. Tuohimaa pysäytti 34 kiekkoa, vastapäädyn Patrik Rybar selvisi 13 torjunnalla.
Ottelun ainoan maalit tekivät Jere Sallinen ja lopussa tyhjään maaliin osunut Otto Paajanen.
Jos Kärpät olisi voittanut HIFK:n, vierasjoukkue olisi sivunnut TPS:n kauden 1993-94 varsinaisen peliajan peräkkäisten voittojen ennätystä, 12:ta voittoa.
Kärppien johto Liigassa toisena olevaan Tapparaan kutistui neljään pisteeseen. Tappara nousi vieraissa 0-2-tappiolta 3-2-voittoon Jukureista. Voittomaalin iski vajaat kaksi minuuttia ennen loppua Patrik Virta.
– Nousujohteinen peli. Eka erä oli meiltä heikko, mutta sen jälkeen peli rullasi ihan kivasti, Liigan tehokkain puolustaja, Tapparan Valtteri Kemiläinen tuumi.
– Kai voidaan sanoa, että pienet marginaalit ratkaisivat, viittasi SaiPan päävalmentaja Tero Lehterä muun muassa lopputulokseen.
– Ottelun voi hävitä monella tavalla. Minun kokemuksen perusteella näin ei kannata hävitä, sillä se harmittaa niin paljon, kertoi Sportin päävalmentaja Risto Dufva.
Ilveksen kynnet täydessä terässä
Liigan tamperelaisjoukkueista Ilves on Tapparaakin kovemmassa vireessä. Ilves kukisti kotikaukalossaan KooKoon 4-1. Arttu Ruotsalainen teki kotijoukkueelle kaksi maalia.
Kehnosti kauden aloittanut Ilves on voittanut kymmenestä viime ottelustaan peräti yhdeksän. Neljäntenä oleva Ilves nousi kahden pisteen päähän kolmossijasta, kun JYP konttasi Kuopiossa häviämällä KalPalle 4-6.
KalPasta Janne Keränen kuritti JYPiä 2+1 pisteellä. KalPa karkasi JYPiltä toisessa erässä, jonka kotijoukkue voitti 3-0. JYPin kaksi ensimmäistä maalia teki Julius Nättinen, joka pistepörssin kärjessä on osunut tolppien väliin 20 kertaa.
KalPan pisteputki venyi viiteen peräkkäiseen otteluun. JYPille tappio oli toinen peräkkäin.
Pelicans kyntää pohjamudassa
Sport kärsi 0-1-kotitappion SaiPalle. Voittomaalin teki ottelun viimeisellä minuutilla SaiPan Topi Piipponen.
Liigan keskiryhmässä HPK otti vieraissa tärkeän 6-1-murskavoiton Pelicansista. HPK:sta Cody Kunyk iski kaksi maalia.
HPK jatkaa sarjataulukossa kahdeksantena. Liigan pohjaa kohti valuva Pelicans on hävinnyt kuudesta viime ottelustaan viisi.
Pelicansin pitkäaikainen kapteeni Erik Kakko valittiin ennen ottelua lahtelaisen jääkiekon kuuluisuuksien galleriaan 22. pelaajana kautta aikojen. Lahtelaisseurojen lisäksi puolustaja Kakko pelasi SM-liigaa myös TPS:ssä ja HPK:ssa.
