Hollantilainen Jackie Groenen tekee harvemmin maaleja, mutta keskiviikko-iltana hän osui makeaan paikkaan. Keskikentän työmyyrä teki Hollannille voittomaalin MM-välierän jatko-ottelussa Ruotsia vastaan. Groenenin maali sinetöi oranssipaitojen ensimmäisen paikan koskaan naisten MM-finaaliin.

Englannin Superliigaan ensi kaudeksi nousevan Manchester Unitedin riveihin, vieläpä ensimmäisenä ulkomaalaisvahvistuksena, siirtyvä Groenen ei olisi voinut varmasti uskoa tapahtunutta jokunen vuosi takaperin.

Groenen edusti kyllä Hollantia kaksi vuotta sitten EM-kotikisoissa ja oli mukana nappaamassa mestaruutta, mutta ennen sitä pyöri mielessä jopa naapurimaa Belgian edustaminen. Groenen syntyi 24 vuotta sitten Hollannin puolella Tillburgin kaupungissa, mutta perhe asui rajan toisella puolella Poppelin kylässä Belgiassa. Hänen piti myös syntyä Belgiassa, mutta Groenenin äidin raskauskomplikaatioiden takia hän syntyi Tillburgissa.

Groenen kasvoi virallisesti hollantilaiseksi, mutta koki itsensä enemmän belgialaiseksi.

Groenen pääsi kuitenkin Hollannin nuorisomaajoukkueisiin mukaan ja voitti esimerkiksi alle 17-vuotiaisssa EM-pronssia.

Lupaavien juniorivuosien jälkeen maajoukkue-edustukset alkoivat vähentyä. Yhtäkkiä muutama vuosi ennen EM-kultajuhliin päättyneitä kisoja Belgian valmentaja Ives Serneels otti yhteyttä. Belgian luotsi oli nähnyt Groenenin seurajoukkuepelejä Saksassa ja halusi hänet joukkueseensa.

Sekä Belgian että Hollannin passeilla liikkuva Groenen oli otettu asiasta. Hän alkoi selvittää mahdollisuuksiaan.

– Kyse ei ollut siitä, ettenkö olisi halunnut pelata Hollannin riveissä. Mutta unelmoin pelaamisesta korkeimmalla mahdollisella tasolla, EM- ja MM-kisoissa. Sitten Belgia tuli mukaan kuvioihin. Se oli niinkin yksinkertaista, Groenen taustoitti kaksi vuotta sitten ennen EM-kisoja Voetbal Internationalille.

Kova työnteko palkittiin

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa torppasi kuitenkin idean, koska Groenen oli pelannut jo alle 17-vuotiaiden EM-kisoissa Hollannin paidassa. Tämän jälkeen kova-asenteinen keskikenttäpelaaja jatkoi harjoittelua kovaan tahtiin. Groenen siirtyi Duisburgista Chelseaan ja sieltä takaisin Saksaan Frankfurtiin. Valmentajat kehottivat häntä vain tekemään oikeita asioita. Sitä kautta tulisi heidän mukaansa myös kutsu aikuisten maajoukkueeseen.

Tammikuussa 2016 tulikin soitto silloiselta päävalmentajalta Arjan van der Laanilta. Aluksi hänellä oli vaikeuksia sopeutua roolinsa kentällä, mutta sekin muuttui nykyisen päävalmentajan Sarina Wiegmanin tultua ruoriin. Groenen sai uudelta valmentajalta vapaamman roolin. Jo ennen EM-kotikisoja hän tunsi itsensä hollantilaisemmaksi kuin koskaan aiemmin. Legendaarisen Johan Cruyffin pelinumerolla 14 viilettävä Groenen on ottanut Hollannin omakseen.

– Omassa maassa pelaaminen täydellä stadionilla tekee minut erittäin ylpeäksi. Etenkin silloin, kun kansallislaulu soi. Silloin tunnen itseni oikeaksi oranssiksi leijonattareksi, Groenen kuvaili jo kaksi vuotta sitten Voetball Internationalille.

"Pari viikkoa juttelimme, että minun pitää laukoa enemmän"

Kaikki kruunautui viimeistään Lyonin keskiviikkoillassa maajoukkueuran kolmanteen maaliin. Groenen laukoi todella tarkan kaukolaukauksen huippuottelun pelanneen ruotsalaismaalivahdin Hedvig Lindahlin taakse maaliin. Nuorena Groenen saattoi vielä kuljetella palloa niin paljon, että unohti myös treenata laukaustaan. Nyt hän kuitenkin ymmärsi onnistua oikeassa paikassa.

– Näin hyvän kulman. Olemme jutelleet pari viime viikkoa, että minun pitää laukoa enemmän. Pallo tuli minulle todella mukavasti. Ajattelin, että tehdään tästä nyt, kertasi oikeutetusti välierän parhaan pelaajaksi palkittu Groenen heti välierän jälkeen lehdistötilaisuudessa.

Pelin jälkeen Hollannille ei ole kuitenkaan annettu hirveästi mahdollisuuksia sunnuntain finaaliin. Ennakkosuosikki ja hallitseva maailmanmestari Yhdysvallat on saanut yhden lepopäivän enemmän, eikä heidän tarvinnut pelata puolta tuntia ylimääräistä Englantia vastaan finaalipaikasta. Hollannille finaalipaikka on jo kova juttu, sillä ensimmäisissä MM-kisoissaan neljä vuotta sitten se ylsi vain neljännesvälieriin.

– Tämä on uskomatonta, että pystymme pelaamaan finaaleissa. On hienoa pelata joukkueessa, jossa puhkumme itseluottamusta. Olemme siinä hyviä. Levitämme itseluottamusta toisiimme. Se on todella kaunista, Groenen hehkutti.

– Se on todella vahva joukkue. Se on tietysti selvää, kun kyse on Yhdysvalloista. Mutta nyt pelataan yhdestä poikki. Kaikki on mahdollista. Toivottavasti voitamme.

MM-kisat huipentuvat viikonloppuna mitalipeleihin. Pronssiottelu Englanti–Ruotsi la 6.7. kello 18.00. Lähetys TV2:ssa ja Areenassa kello 17.40 alkaen. Finaali Hollanti–Yhdysvallat su 7.7. kello 18.00. ähetys TV2:ssa ja Areenassa kello 17.25 alkaen

Yle Areenasta löytyvät niin suorat lähetykset, kisauutiset, kattava tulospalvelu, parhaimmat videoklipit sekä kisapelit. Kisoja voi seurata kätevästi Areena-sovelluksella tai osoitteessa yle.fi/mmfutis

Lue lisää:

Hollannin maalia saatiin jälleen odottaa – MM-finaalipaikan takuunainen ei yleensä paistattele otsikoissa, asiantuntija ilahtui: "Hienoa, että ratkaisija nousi työmyyrien joukosta"

Hollannin päävalmentaja myönsi, että välierävoiton sulattelemiseen saattaa mennä hetki: "Ehkä puolen vuoden päästä"

Tappion jälkeen Tukholman illassa ei kuultu kiroilua: "Pettymys, mutta ei valtava pettymys"

Murtuneet ruotsalaispelaajat syyttivät tuomaria lukuisista virheistä – konkarivahti Hedvig Lindahl kyynelehti: "Juuri nyt haluan lopettaa jalkapallon"

Keskikentän yllättävä ratkaisija vei Hollannin MM-historian ensimmäiseen loppuotteluun – tolpat kolisivat, ja maaliin tarvittiin lähes 100 minuuttia

SM-uinneissa mitaleja kahminut 16-vuotias Laura Lahtinen avasi mitalitilin nuorten EM-uinneissa Kazanissa. Lahtinen kauhoi ensimmäisen mitalinsa tämän vuoden arvokisoissa 200 metrin perhosuinnista 17-vuotiaiden sarjassa. Huippulahjakkuus tykitti matkan aikaan 2.11,14.

Matkan Suomen ennätystä pitää hallussaan Emilia Bottas (o.s. Pikkarainen), joka on uinut 200 metrin perhosen aikaan 2.10,89 vuonna 2012. Joka tapauksessa Lahtinen murskasi nuorten Suomen ennätyksen, joka sekin oli Bottaksen nimissä, 2.11,77 vuodelta 2009.

– Tämä on aivan mahtavaa, en pystynyt kuvittelemaan, että voisin saada näistä kisoista vielä mitalia, mutta nappiuinnilla se nyt tuli. Ajattelin, että voisin päästä juuri ja juuri 2.12:n ali, Lahtinen hehkutti tiedotteessa.

Lahtinen osoitti matkalla hyvää kestävyyttä ja ohitti kolmella viimeisellä altaanmitalla aina yhden kilpailijan. Lahtinen kertoikim oppineensa uuden taktiikan ja vauhdinjaon 200 metrille.

Kultamitalin matkalta vei Unkarin Blanka Berecz ajalla 2.09,80. Hopealle sijoittui Unkarin Fanni Fabian 17 sadasosaa heikommalla ajalla. Unkarilaiset ovat molemmat Lahtista vuoden vanhempia.

– Kiva se vaan on, että oli itseäni vanhempiakin mukana. Ei juurikaan jännittänyt, call roomissa oli ihan rento olo, ja sinne kuului meteliä hallista, niin tuli itsellekin hyvää tsemppiä ennen starttia. Palkintopallille kiipeäminen oli tosi upea hetki, ja mitali on hieno.

EM-kilpailut jatkuvat sunnuntaihin saakka. Lahtinen hankki finaalipaikan myös 200 rintauintiin, jonka välierät uitiin vain tunti perhosen finaalin jälkeen. Lahtinen kellotti tuossa kuudenneksi nopeimman ja oman ennätysajan 2.28,70. Hän jäi Noora Laukkasen nimissä olevasta nuorten SE:stä 0,4 sekuntia.

Lahtinen jatkaa arvokisarupeamaansa vain kaksi viikkoa tuon jälkeen aikuisten MM-uinneissa Koreassa.

Muokattu klo 20.39: Lisätty Lahtisen kommentit.

Lue myös:

Huippulupaus Lahtinen taas loistavassa vedossa SM-altaassa: löi Hulkon 100 metrin erissä uudella nuorten ennätyksellä, finaalista 16-vuotias nappasi pronssia

Hulkko tykitti Suomen mestaruuteen mielestään huonolla uinnilla – Laukkasen vauhti kateissa: "Näky taululla on ihan järkyttävä"

Naisten sekaviestijoukkue tähyää olympiapaikkaan MM-altaassa – Laukkanen ja superlupaus Lahtinen ratkovat kahden osuuden kohtalon

HJK osoittautui kamppailussa ylivertaiseksi, kun se löi jalkapalloliigan derbyssä HIFK:n 2-0.

Klubi esitti kauden parastaan keskikenttämiesten Sebastian Dahlströmin ja Kaan Kairisen uuden aktiivisemman hyökkäyssuuntapeluutuksen myötä. Kairinen vielä viimeisteli osuvasti yhdeksännellä minuutilla avausosuman 20 metrin alanurkkakudilla.

Klubi-jyräys jatkui, ja HIFK ehti tuskin vikisemään rummutuksesta, joka siivitti HJK:n 2-0-johtoon jo puolessa tunnissa.

– Kaiken olisi pitänyt mennä nappiin, että olisimme pärjänneet HJK:lle. Olimme pelokkaita, sitä emme ole olleet aiemmin, HIFK:n valmentaja Tor Thodesen päivitteli.

HIFK alistui yllättävän helposti. Se ei pystynyt lainkaan kovassa tempossa haastamaan raitapaitoja.

– Meiltä erinomainen suoritus. HIFK paransi toiselle jaksolle, mutta sai vain yhden maalipaikan, HJK:n valmentaja Toni Koskela summasi.

Molempien faniryhmät saapuivat hyvässä järjestyksessä päätyihinsä. HIFK:n fanien jättitifo säväytti jättäen Klubi-päädyn liput varjoonsa, myös desibelein mitaten ennen loppuhoilauksia HJK jäi kakkoseksi. Peliä seurasi liki loppuunmyyty stadion, 10256 katsojaa.

HIFK:lle tappio oli ensimmäinen sitten toukokuun alun. Se on sarjassa kahdeksantena.

Korkeushyppyvalmentaja Jouko Kilpi häkeltyi, kun hänen suojattinsa Ella Junnila ylitti keskiviikkoiltana Tampereella kolmannella yrityksellään Suomen ennätyskorkeuden 195.

Se, että Junnila, 20, hyppää tänä kesänä SE-tuloksia ei yllätä konkarivalmentajaa. Yllättävää on se, että Junnila onnistui siinä juuri keskiviikkoiltana.

Lähtökohdat Tampereen kilpailuun eivät totta puhuen olleet odotuksia herättävät. Juhannuspäivänä Kuortaneella Junnila joutui jättämään kilpailun kesken takareiden kireyden takia. Hyppytaukoa tuli sen jälkeen puolisentoista viikkoa.

Pohdinnan jälkeen Kilpi päätti, että on tärkeää pitää hyppytuntumaa yllä ennen ensi viikolla alkavia 22-vuotiaiden EM-kisoja. Kompromissi oli, että Junnila kilpailee niin sanotulla lentävällä neljän askeleen vauhdilla, ettei reisi rasitu liikaa vauhtijuoksussa. Loppu onkin historiaa.

– Olihan tuo yllätys, kun hän ei ikinä ole treeneissä hypännyt tuollaisia korkeuksia neljällä askeleella, Jouko Kilpi kertoo huvittuneena Yle Urheilulle.

Vaikka viimeinen hyppy merkitään tilastoihin kaikkien aikojen parhaana suomalaishyppääjän tuloksena, ei se ollut parasta Ella Junnilaa. Parempaa nähtiin aikaisemmin samassa kisassa, kun Junnila ylitti ilmavasti korkeuden 190.

– Se 190 oli teknisesti Ellan paras hyppy, jonka olen nähnyt. Voi sanoa, että siinä napsahti kaikki kohdalleen. 195 ei ollut läheskään niin hyvä, vaikka se menikin yli, Kilpi sanoo.

Fyysisesti vielä raakile

Vuosi sitten Junnila ponnisti kertaheitolla Suomen korkeushypyn huipulle, kun hän ylitti Joensuussa korkeuden 192. Tänä vuonna tulos on parantunut kolme senttiä, mikä on ollut Jouko Kilven mukaan odotettavissa.

Harjoituskausi onnistui kokonaisuudessaan suunnitelmien mukaan, ja Junnila kehittyi fyysisesti jokaisella osa-alueella. Huiman tasonnoston salaisuus onkin ollut juuri kokonaisvaltainen kehittyminen.

– Aika "raakile" Ella on fyysisesti ollut. Joka osa-alueella on ollut puutteita fyysisesti. Kaikkea on yritetty kehittää tasaisesti vuoden aikana ja se on tuonut niitä lisäsenttejä, Kilpi sanoo.

Junnila on asettanut uransa pidemmän tähtäimen tavoitteeksi kahden metrin ylityksen. Itsekin mainion korkeushyppytuloksen 224 vuonna 1985 hypännyt valmentaja Kilpi uskoo, että kaksi metriä saattaa mennä rikki nopeastikin muutaman vuoden sisällä.

– Ei se kaksi metriä tunnu ollenkaan utopialta. Se on selkeästi realistista saavuttaa, koska fyysiset ominaisuudet eivät vielä ole sillä tasolla, millä ne tulevaisuudessa ovat. Tämä on niin herkkä ja ihmeellinen laji, että tulosparannuksia voi tulla yks kaks.

Junnilan saavuttamalla tasolla sentit alkavat jo olla tiukassa. Tämän kesän tavoitteena onkin ennen kaikkea saada lisää varmuutta suorittamiseen.

– Huononakin päivänä, kun kaikki ei ole kohdallaan, rima jäisi sinne 185 sentin paikkeille. Hyvinä sitten 190–195 ja ei haittaisi, vaikka menisi vielä vähän enemmänkin tänä vuonna, Kilpi sanoo.

Yhteistyö soljuu Jyväskylän ja Tampereen välillä

Pitkän uran korkeushyppyvalmentajana tehnyt Kilpi asuu Tampereella ja suunnittelee harjoitusohjelmat Jyväskylässä asuvalle Junnilalle. Junnila tekee kaiken, paitsi tekniikkaharjoitukset, kotikaupungissaan. Korkeutta hypätään vain Kilven valvovan silmän alla Tampereella.

Yksinäistä puurtamista eivät Junnilan harjoitukset toki Jyväskylässäkään ole, sillä hänen poikaystävänsä Mikko Rummukainen, 26, seuraa treenejä ja on apuna valmennuksessa.

Rummukaisella ei ole korkeushyppytaustaa, vaan hänen oma lajinsa on pituushyppy. Jouko Kilpi ei pidä sitä lainkaan ongelmallisena, vaan näkee eri hyppylajien harjoittelussa paljon yhtäläisyyksiä.

– Mikko ymmärtää hyvin loikka- ja nopeusharjoitusten perään ja seuraa punttitreenejäkin. On sitten korkeushyppääjä, pituushyppääjä tai kolmiloikkaaja, tiettyjä asioita osaa katsoa, että ne menevät oikein.

Vaikka vasta viime vuonna alkanut yhteistyökuvio vaatii tarkkaa suunnittelua ja työnjakoa, on se jo nyt kantanut hedelmää.

– Päivittäin ollaan Ellan kanssa yhteydessä. Jutellaan, miten on harjoitus mennyt ja tehdään tarvittavia muutoksia, jos hän kokee olevansa väsynyt. Vuoropuhelu meillä on hyvää, Kilpi kertoo etävalmennussuhteesta.

Lue myös:

Kommentti: Ella Junnila teki puolikkaalla vauhdilla suomalaisittain poikkeuksellisen kovan maailmanluokan tuloksen – EM-kulta on realismia, mutta taustalla piilee riski

SE parani sentillä! Ella Junnila ylitti 195 Tampereella

Korkeushypyn SE-nainen hyppää Tampereella viimeisen kerran ennen nuorten EM-kisoja – Kuortaneella piinannut takareisi jo paremmassa kunnossa

Korkeushypyn SE-nainen Ella Junnila jätti Kuortaneella leikin kesken – syynä kiristelevä takareisi: "En halunnut lähteä riskeeraamaan"

Ringa Ropo kyynelehti katsomossa, kun tytär Ella Junnila teki Suomen ennätyksen – melkoisen tunnemyrskyn läpikäynyt äiti antoi heti tyttärelleen myös ankaraa kritiikkiä

Kolmas kerta toden sanoo, vaan ei pika-aitajuoksija Reetta Hurskeelle. Tampereen Pyrinnön 24-vuotias juoksija on yksi kovassa myötätuulessa viilettävän Suomen yleisurheilun valopilkkuja. Tilastot eivät valehtele: Hurske lähti kauteen ennätyksenään 13,11, jonka alle hän on juossut jo yhdeksän kertaa.

Kahdesti MM-kisaraja 12,98:kin on alittunut jo kevyesti, sillä Hurske pysäytti digitaalit 12,86:een ensin Jyväskylässä kesäkuun puolivälissä ja toisti saman viime sunnuntaina Sveitsissä. Molemmissa juoksuissa myötätuulta oli kuitenkin yli sallitun eli kaksi metriä sekunnissa – jälkimmäisessä 3,1 ja ensimmäisessä vaivaiset 2,3 metriä sekunnissa.

Siispä kun Hurske oli voittanut keskiviikkona kotistadionillaan Ratinassa naisten aitafinaalin ajalla 12,92, varmasti jokainen katsomossa istunut ja kisaa television välityksellä seurannut katsoja jännitti, olisiko tuuli vihdoin sallituissa rajoissa. Poikkeuksellinen prosessi päättyi kuitenkin samaan lopputulokseen kuin kaksi aiempaa rajan alitusta: Hurskeen selän takana puhalteli henkäys, joka oli tällä kertaa 0,2 metriä sekunnissa yli sallitun raja-arvon.

Poikkeuksellisen keskiviikon tuulisaagasta tekee se, että tuulilukemaa jouduttiin odottamaan minuutti vielä maaliintulon jälkeen.

Tuulen voimakkuutta mittaa laite, jota kutsutaan niin sanotuksi viiksimittariksi ja joka normaalisti ilmoittaa tuulilukeman jo silloin, kun kilpailu on vasta puolivälissä. Tuulilukema on nähtävissä yleensä etusuoran puolivälissä sijaitsevalta valonäytöltä. Se on selvillä myös tv-kuvissa välittömästi kilpailun päätyttyä. Keskiviikkona kisa käytiin takasuoralla, eikä proseduuri noudattanut perinteistä kaavaa.

Mitä mahtoi Hurskeen päässä liikkua 60 sekunnin aikana, joka ehti kulua maaliintulosta tuulilukeman selviämiseen?

Ainakin allekirjoittaneen mielessä välähtivät 31 vuoden takaa numerot 0,0. Tuolloin Florence Griffith-Joyner juoksi USA:n olympiakarsinnoissa 100 metrin sileän edelleen voimassa olevan maailmanennnätyksen 10,49. Kuten Hurskeen juoksun jälkeen, myös tuolloin Indianapolisin kentän katsomossa katseet olivat nauliintuneina tuulilaitteisiin. Lopputuloksena oli häkellys, kun "Flo-Jo" vastaanotti tukka hulmuten tiedon, että juoksu olisi käyty täysin tyvenessä. Hämmästystä ei ainakaan vähentänyt se, että viereisellä kolmiloikkapaikalla mitattiin samanaikaisesti 4–5 metrin myötäisiä lukemia.

Ei ole myöskään salaisuus, että pikajuoksijoistaan kuuluisassa Yhdysvalloissa on sittemmin kerran jos toisenkin pyöristelty tuulikymmenyksiä ja jopa -metrejä urheilijoita suosiviksi – muista maista puhumattakaan.

Jos olympia- ja MM-vuosina jossain lajissa tulosten todenmukaisuuden pyörittely on arkipäivää, niin yleisurheilussa. Sanottakoon vaikka näin: vaikka nykyisillä tuulimittareilla tulosten muunteleminen on aiempaa huomattavasti hankalampaa, jossain Suomen rajojen ulkopuolella Hurske olisi jo tässä kohtaa kautta virallisesti MM-rajan tehnyt urheilija.

Nyt Hurske saa kuitenkin maistaa suomalaista rehellisyyttä koko mahan täydeltä.

Hurske on viime viikkoina antamissaan haastatteluissa myöntänyt, että hän stressaa MM-rajan jahtia. Todellisuudessa hänen tilanteensa on kaikkea muuta kuin ahdistava. Pika-aitojen historiassa Hurskeen nykyinen ennätys 12,99 on aina riittänyt arvokisoihin, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Toistaiseksi Hurske löytyy Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n rankingista sijalta 27, kun kultakin maalta huomioidaan vain kolme juoksijaa. Pika-aidoissa Dohan MM-kisoihin kelpuutetaan 40 urheilijaa, ja 40. sijalla olevan juoksijan tilastoaika on tällä hetkellä 13,11.

Vaikka rajoja voi yrittää 6. syyskuuta asti, on äärimmäisen epätodennäköistä, että 14 urheilijaa ohittaisi Hurskeen. Ainoa jännityksen aihe on pikemminkin, pystyykö Maria Huntington tai Matilda Bogdanoff juoksemaan Hursketta nopeammin – siis sallituissa oloissa. Molempien tänä kesänä juoksema ennätys on 13,11.

Veikkaustermein pienimmän kertoimen saa kuitenkin se, että Hurske itse juoksee MM-rajan – ja todennäköisesti kertalaakista alle 12,90:n.

Lue myös:

Ei ole todellista! Hurskeen huippujuoksussa jälleen liikaa myötätuulta – "Nyt ketuttaa"

Hurske jälleen sadasosien päässä MM-kisarajasta – toinen startti vielä myöhemmin illalla

Reetta Hurske reagoi kylmänviileästi apurahapäätökseen – toivoo tulosten puhuvan puolestaan, kun ministeriö seuraavan kerran jakaa rahaa: "En viitsi mitään terveisiä lähettää"

Ministeriö torppasi pika-aituri Reetta Hurskeen apurahan – Olympiakomitean pomo harmittelee päätöstä

Ennätyksensä aitonut Hurske ei ollut uskoa tulostaulua – tuulitulokset ja MM-rajan tavoittelu ovat saaneet jo koomisia piirteitä

Aituritähti Reetta Hurske mukaan Suomen universiadien joukkueeseen – kertoo henkisesti raskaasta alkukaudestaan: "Välillä on ollut huonompia päiviä"

Perinteikäs pesäpallokaupunki Seinäjoki isännöi viikonloppuna pesäpallon vuotuista Itä–Länsi -tapahtumaa. Kyseessä on kahdeksas kerta, kun maamme huippupesäpalloilijat kokoontuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskukseen mittelemään paremmuudesta.

Ensimmäisen kerran Seinäjoella pelattiin vuonna 1943. Se oli ainoa sota-aikana pelattu Itä–Länsi, ja se oli myös ensimmäinen peli Helsingin ulkopuolella. Pelituomarina toimineen kapteeni Jaakko Kilven ja syöttötuomarin, vääpeli Luhtalan silmien alla Itä voitti 5–2.

Miesten puolella pelataan kaikkiaan 85. tähdistöottelu. Kaikkien aikojen tilastossa Itä on siirtynyt johtoon kahden voiton erolla 38–36, sillä se oli parempi sekä Imatralla 2017 että viime vuonna Joensuussa. Tasapeliin joukkueet ovat päätyneet vanhan pelisysteemin aikaan 10 kertaa.

Naisten ensimmäinen Itä-Länsi pelattiin Kuopiossa 1961, ja nyt on vuorossa 58. naisten ottelu kansallispelin parhaille taitajille. Länsi johtaa kaikkien aikojen tilastoa 29–25, tasapelejä on tullut kolme. Idällä on pitkä tappioputki katkaistavanaan, sillä viimeksi idän naiset ovat juhlineet voittoa vuonna 2010 Helsingissä.

Kärkijoukkueet vahvasti edustettuina

Helpolla Itä ei voittoa vie tälläkään kertaa, sillä vuoden pesäpalloilijaksi 2014 valittu entinen Lapuan Virkiän tähtipelaaja Saija-Maria Saari on koonnut vahvan joukkueen.

Runko muodostuu odotetusti ilman tappioita naisten Superpesiksessä koko alkukauden pelanneen Virkiän sekä Porin Pesäkarhujen pelaajista. Lautasen äärellä Jenna Kammi-Rahnasto tarjoilee vaikeita syöttöjä, ja kotiutuspuolella Lännellä on kaksi todella kovaa lyöjäjokeria - neljä edellistä naisten lyöjäkuningattaren titteliä vienyt Virkiän Janette Lepistö sekä Pesäkarhujen Susanna Puisto.

Ensikertalaisia Saari valitsi mukaan kaksi. Tähdistöpelin tunnelmaa pääsevät maistamaan ensimmäistä kertaa Pesäkarhujen luottopelaaja Milla Oksa sekä Virkiän nopeajalkainen Kaisaleena Rautakorpi.

Lännen peliä johtaa toista kauttaan Virkiää luotsaava Tomi Niskanen apunaan Pesäkarhujen kakkospelinjohtaja Seppo Arbelius.

Itä yrittää katkaista tappioputkea vahvasti hallitsevaan mestariin Kirittäriin nojaavalla joukkueella. Peliä johtavat jyväskyläläiset Nalle Viljanen ja Petri Kaijansinkko, ja kokoonpanossa on mukana kuusi Kirittärien pelaajaa.

Viime vuonna vuoden pesäpalloilijan tittelin saanut Virpi Hukka johtaa jälleen etenijätilastoa, ja hänelle vahvaa taustatukea tarjoilee muun muassa monipuolinen taituri Emma Körkkö.

Kirittäriin täksi kaudeksi siirtynyt Siri Eskola on pelannut loistavan alkukauden, ja hänen lisäkseen ensikertalaisia entisen etenijäkuningattaren Terhi Metsin valitsemassa joukkueessa ovat Kempeleen Kirin kaksikko Jutta Myllyniemi-Emmi Särkioja, Manse PP:n Ida Lähde sekä saman seuran 16-vuotias superlupaus Anna Ala-Kauhaluoma.

Janakkalan Janan kasvatti liittyy harvalukuiseen joukkoon, sillä 16-vuotiaana viimeksi naisten Itä–Lännessä ovat pelanneet Sirpa Pollari vuonna 2001 ja maineikkaan urheilijauransa naisten jääkiekon MM-finaaliin päättänyt Riikka Sallinen vuonna 1989.

Alla olevassa klipissä voi katsoa, miten silloin sukunimellä Nieminen tunnettu pelaaja lyö kunnarin tähdistöottelussa vuonna 1990.

Miesten puolella Länsi janoaa revanssia

Länsi hävisi molemmat miesten ottelut itärajalla, ja Vimpelin Vedon peliä johtavan Markku Hylkilän joukkue janoaa varmasti revanssia taas tapahtuman palattua Pohjanmaalle.

Lännen joukkueen on koonnut lukkarilegenda Antti Tokkari, joka on painottanut sitä, että ulkopelissä jokaiselle paikalle löytyisi juuri sitä paikkaa omassa joukkueessaan pelaava huippumies. Ensikertalaisia ryhmässä on neljä: Jymyjussien Elmeri Lieto pääsee ensimmäistä kertaa mukaan kotiyleisönsä edessä, Hyvinkään Tahkon Teemu Rouhiainen ja Patrik Vartama ovat saaneet kutsun, ja lisäksi Seinäjoen naapurista Koskenkorvalta on valittu Tuomas Tuohisaari.

Kokemusta ryhmässä edustavat etenkin 16. kerran Itä-Lännessä pelaava kaikkien aikojen etenijäkuningas Sami Haapakoski sekä Jymyjusseihin täksi kaudeksi vaihtanut Henri Puputti. Kankaanpään Mailan kasvatille kerta on 15.

Idän joukkueen pelinjohtaja on Sotkamon Jymyn Jani Komulainen, ja ryhmän kokoamisesta on vastannut Jymy-legenda Kari Hakkarainen.

Hakkaraisen ryhmän konkari on Imatran Pallo-Veikkojen väriläiskä ja etukenttäpelaajien aateliin edelleen kuuluva Sami Partanen, joka täyttää ensi viikolla 40 vuotta. Partasen takana Jymyn lyöjätykki Roope Korhonen on mukana 11. kerran, ja lukkarina juonia punoo Joensuun Mailan Juha Puhtimäki.

Myös raviohjastajana kunnostautuneelle Puhtimäelle ottelussa on varmasti erityistä latausta, sillä viime vuonna mies sivuutettiin ottelusta, ja nyt hän pääsee kotiseudulleen esiintymään runsaslukuisen yleisön eteen.

Idän puolelta maininnan ansaitsee myös takaisin Jymyn paitaan muutaman vuoden tauon jälkeen siirtynyt Joni Rytkönen, joka on ollut alkukauden ehdottomia onnistujia. Rytkönen on onnistunut purkamaan ykköstilannetta erinomaisesti, ja hän on ollut yksi syy Jymyn odotettua ehkä vahvemmalle alkukaudelle.

Itä–Länsi -joukkueet vuonna 2019:

Naiset, Itä:

Anna Ala-Kauhaluoma Manse PP, 1. Itä–Länsi

Siri Eskola Kirittäret, 1. Itä–Länsi

Ida Lähde Manse PP, 1. Itä–Länsi

Jutta Myllyniemi Kempeleen Kiri, 1. Itä–Länsi

Emmi Särkioja Kempeleen Kiri, 1. Itä–Länsi

Ella Korpela Kirittäret, 2. Itä–Länsi

Mari Mantsinen Kirittäret, 2. Itä–Länsi

Marianne Roiha Pesä Ysit, 2. Itä–Länsi

Henna Peltokangas Manse PP, 3. Itä–Länsi

Senni Sallinen Manse PP, 3. Itä–Länsi

Eeva Mäki-Maukola Kirittäret, 5. Itä–Länsi

Virpi Hukka Kirittäret, 6. Itä–Länsi

Emma Körkkö Kirittäret, 7. Itä–Länsi

Pelinjohtaja Nalle Viljanen Kirittäret

Kakkospelinjohtaja Petri Kaijansinkko Kirittäret

Valitsija Terhi Mets

Naiset, Länsi:

Milla Oksa Pesäkarhut, 1. Itä–Länsi

Kaisaleena Rautakorpi Lapuan Virkiä, 1. Itä–Länsi

Miia Tervonen Rauman Fera, 2. Itä–Länsi

Iina Lehtinen Lapuan Virkiä, 2. Itä–Länsi

Laura Kerola Seinäjoen Maila-Jussit, 3. Itä–Länsi

Emilia Itävalo Pesäkarhut, 4. Itä–Länsi

Susanne Ojaniemi Pesäkarhut, 4. Itä–Länsi

Milla Lindström Pesäkarhut, 4. Itä–Länsi

Susanna Puisto Pesäkarhut, 5. Itä–Länsi

Jenna Kammi-Rahnasto Lapuan Virkiä, 6. Itä–Länsi

Janette Lepistö Lapuan Virkiä, 6. Itä–Länsi

Essi Kylli Lapuan Virkiä, 6. Itä–Länsi

Emmi Viitala Lapuan Virkiä, 9. Itä–Länsi

Pelinjohtaja Tomi Niskanen Lapuan Virkiä

Kakkospelinjohtaja Seppo Arbelius Pesäkarhut

Valitsija Saija-Maria Saari

Miehet, Itä:

Onni Määttä Kempeleen Kiri, 1. Itä–Länsi

Simo Vainikainen Siilinjärven Pesis, 1. Itä–Länsi

Antti Korhonen Sotkamon Jymy, 1. Itä–Länsi

Teemu Nurmio Imatran Pallo-Veikot, 2. Itä–Länsi

Niilo Piiponniemi Sotkamon Jymy, 2. Itä–Länsi

Joni Rytkönen Sotkamon Jymy, 2. Itä–Länsi

Tommi Mäentausta Kouvolan Pallonlyöjät, 4. Itä–Länsi

Juha Puhtimäki Joensuun Maila, 5. Itä–Länsi

Matti Latvala Kouvolan Pallonlyöjät, 7. Itä–Länsi

Antti Hartikainen Kouvolan Pallonlyöjät, 8. Itä–Länsi

Tuomas Jussila Joensuun Maila, 9. Itä–Länsi

Roope Korhonen Sotkamon Jymy, 11. Itä–Länsi

Sami Partanen Imatran Pallo-Veikot, 16. Itä–Länsi

Pelinjohtaja Jani Komulainen Sotkamon Jymy

Kakkospelinjohtaja Saku Komulainen Sotkamon Jymy

Valitsija Kari Hakkarainen

Miehet, Länsi:

Elmeri Lieto Seinäjoen Jymyjussit, 1. Itä–Länsi

Teemu Rouhiainen Hyvinkään Tahko, 1. Itä–Länsi

Patrik Vartama Hyvinkään Tahko, 1. Itä–Länsi

Tuomas Tuohisaari Koskenkorvan Urheilijat, 1. Itä–Länsi

Olli Heikkala Vimpelin Veto, 2. Itä–Länsi

Janne Heimonen Vimpelin Veto, 2. Itä–Länsi

Teemu Nikkanen Hyvinkään Tahko, 2. Itä–Länsi

Perttu Ruuska Vimpelin Veto, 3. Itä–Länsi

Severi Lassila Vimpelin Veto, 4. Itä–Länsi

Mikko Kanala Vimpelin Veto, 5. Itä–Länsi

Jukka-Pekka Vainionpää Seinäjoen Jymyjussit, 8. Itä–Länsi

Henri Puputti Seinäjoen Jymyjussit, 15. Itä–Länsi

Sami Haapakoski Vimpelin Veto, 16. Itä–Länsi

Pelinjohtaja Markku Hylkilä Vimpelin Veto

Kakkospelinjohtaja Pasi Tyynelä Vimpelin Veto

Valitsija Antti Tokkari

Naisten Itä–Länsi pelataan lauantaina kello 15 alkaen, ja miesten vuoro on sunnuntaina kello 14. Molemmat ottelut radioidaan Yle Puheella suorina lähetyksinä, ja varaslähtö viikonloppuun otetaan jo tänään perjantaina kello 18.02 tunnin ennakkolähetyksellä.

Ylen Elävässä Arkistossa voi käydä muistelemassa ja katselemassa klippejä Itä–Länsistä monilta eri vuosikymmeniltä. Tässä pätkiä 2000-luvulta.

Lue myös:

Supervuoropareissa juhlivat hyvinkääläisten vastustajat – Jymy-Jussit kiusasi Vimpeliä

Koskenkorvalla jo kuudes lukkari, Kouvola punnersi pisteet

Joensuun pelinjohtaja väistyy kauden päättyessä – "Kahden työn yhdistäminen ei ole enää järkevää"

Kun Lapuan Janette Lepistö rikkoi 55 vuotta vanhan ennätyksen, ei hän ollut siitä moksiskaan – lyöjäkuningatar paljasti, miksi Virkiän kausi on alkanut hurjalla voittoputkella

16-vuotias Anna Ala-Kauhaluoma yhtenä kaikkien aikojen nuorimpana Itä–Länteen – kulkee jääkiekkolegenda Riikka Sallisen jalanjäljissä

Juha Puhtimäki ja Henna Peltokangas valittiin pesäpallon Itä–Länteen yleisön suosikkeina

Pesäpalloseura Manse PP:n tarina on turhan tuttu suomalaisesta urheilusta: buumi ja toiveet kasvusta johtivat yt-neuvotteluihin ja toiminnanjohtajan irtisanomiseen

Tänään tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta 15 arvokisamitalia hiihtourallaan keränneen Mika Myllylän kuolemasta. Myllylä menehtyi 41-vuotiaana Kokkolassa 5.7.2011.

Kokeneet urheilutoimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle muistelevat Kiveen hakatut _-_radio-ohjelmassaan Myllylän haudalla Haapajärvellä suurta hiihtomestaria, joka on yksi menestyneimpiä suomalaisia mieshiihtäjiä.

Myllylän ura lähti liitoon lopullisesti kaudella 1993–1994, kun hän nousi ensimmäistä kertaa palkintokorokkeelle maailmancupissa ja sai Lillehammerin olympialaisista yhden henkilökohtaisen hopean, pronssin sekä viestipronssin.

Naganon olympialaisissa 1998 hän voitti 30 kilometrin perinteisen kilpailun sakeassa lumisateessa. Seuraavana vuonna Ramsaun MM-kisoissa Itävallassa Myllylä putsasi pöydän voittamalla kolme kultamitalia. Kaikkiaan Myllylä voitti kuusi olympiamitalia (1–1–4) ja yhdeksän MM-mitalia (4–3–2).

Myllylän oli tarkoitus tavoitella Salt Lake Cityn vuoden 2002 olympialaisista neljää kultaa, mutta vuotta aiemmin käydyt Lahden MM-kotikisat muuttivat kaiken. Muiden suomalaisten mukana myös Myllylä kärähti dopingista, ja kahden vuoden kilpailukielto päätti uran.

Kuten Teronen ja Vuolle ohjelmassaan kuvaavat, aika dopingkäryn jälkeen oli herkälle karpaasille vaikeaa. Myllylän elämä päättyikin aivan liian aikaisin jo vuonna 2011.

Ohjelman voi kuunnella alla. Ohessa ovat myös uusimman tuotantokauden jaksoista tarinat maratoonari Jukka Toivolasta, painin olympiakultaa vuonna 1936 voittaneesta Lauri Koskelasta, runoilevasta kiekkojätistä Ari Huumosesta sekä suomalaisen urheilun vahvasta taustavaikuttajasta Juuso Waldenista.

Kaikki vanhatkin Kiveen hakatut -ohjelman jaksot suomalaisista urheilulegendoista löydät täältä. Ohjelmaa voi kuunnella Yle Radio 1:ssä torstaisin kello 12.10.

Lue myös:

Urheilijoita pitäisi tukea enemmän uran päättymisen jälkeen – Mika Myllylän karmea kohtalo järkyttää yhä huippututkijaa: ”En olisi ikinä suonut sitä, mitä hänelle tapahtui”

Suomalainen koripallovalmentaja Anton Mirolybov luotsaa ensi kaudella itävaltalaista Swans Gmundenia. Seura on saavuttanut kahdesti peräkkäin hopeaa Itävallan liigassa.

Viime kaudella Mirolybov, 41, valmensi Luxemburgissa ja sitä ennen kaksi kautta Saksassa.

– Itävallan sarja on rinnastettavissa Saksan Pro A:han. Ensi kausi tulee olemaan minulle näyteikkuna tulevaisuuttani ajatellen. Tavoitteena on olla seurassa pidempään kuin vuoden. On hienoa päästä tekemään töitä todellisessa ammattiorganisaatiossa, Mirolybov sanoi tiedotteessa.

Suomessa Mirolybov oli KTP-Basketin peräsimessä vuosina 2014-2016. Hän on toiminut myös Suomen 20-vuotiaiden miesten maajoukkueen luotsina sekä naisten maajoukkueen päävalmentajana.

Lue myös:

Koripallon miesten EM-karsinnat alkavat vasta helmikuussa 2020

Korisliigan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Topias Palmi siirtyy Italian Cupin voittajaseuraan – "En epäröinyt hetkeäkään"

Rio de Janeiron osavaltion entinen kuvernööri Sergio Cabral myöntää maksaneensa yhteensä noin kaksi miljoonaa dollaria Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n jäsenille, jotta brasilialaiskaupunki sai järjestettäväkseen vuoden 2016 olympialaiset.

Cabralin tunnustuksesta oikeudelle kertoi uutistoimisto AP.

Cabral kertoi lahjonnan tapahtuneen kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n entisen puheenjohtajan Lamine Diackin kautta. Cabral pulitti 1,5 miljoonaa dollaria, ja vastalahjana Rio sai KOK:n äänestyksessä puolelleen jopa kuusi ääntä. Myöhemmin Cabral maksoi vielä 500 000 dollaria lisää Lamine Diackin pojalle Papalle kolmesta lisä-äänestä.

Cabralin mukaan neuvotteluja hoiti entinen Brasilian olympiakomitean puheenjohtaja Carlos Arthur Nuzman.

– Nuzman tuli luokseni ja sanoi, että Lamine Diack on henkilö, joka on avoin kohtuuttomiin etuihin. Hän voi turvata viisi tai kuusi ääntä. Vastineeksi hän haluaa 1,5 miljoonaa dollaria, Cabral kertoi elokuussa 2009 käymästään keskustelusta Nuzmanin kanssa.

Cabralin mukaan Nuzman lähestyi häntä kuukauden päästä uudelleen. Tuolloin ratkaisevaan KOK-äänestykseen oli aikaa alle kuukausi.

– Hän kertoi, että Papa Diack pystyy saamaan lisää ääniä meille. Voisimme ostaa yhteensä jopa yhdeksän ääntä, mutta hän tarvitsee vielä 500 000 dollaria lisää. Sanoin Nuzmanille, että tehdään se.

Cabral kuitenkin väitti, että ostettujen äänten tarkoituksena oli varmistaa ainoastaan Rion pääsy toiselle äänestyskierrokselle.

– Tämän jälkeen ääniä ei ostettu.

Brasilian olympiapomo Nuzman kiistää

Nuzman kiisti väitteet asianajajansa välityksellä ja sanoi, ettei Cabralilla ei ole todisteita sanomisistaan.

KOK päätti vuoden 2016 olympiakaupungista lokakuussa 2009 Kööpenhaminassa. Kisaisännyyttä tavoittelivat Rion lisäksi Chicago, Tokio ja Madrid. Rio päihitti ratkaisevalla äänestyskierroksella Madridin äänin 66-32.

Cabral pidätettiin marraskuussa 2016 korruption, rahanpesun ja monien muiden rikosten vuoksi. Hänet tuomittiin vankeuteen kesäkuussa 2017.

Lue myös:

Jalkapallon huippuseura PSG:n qatarilaispomoa epäillään taas korruptiosta – nyt tutkinnan alla on lahjonta yleisurheilun MM-kisojen saamiseksi

Ranskan poliisi jäljittää kahta Venäjän dopingvyyhtiä johtanutta henkilöä – urheilupomo ja valmentaja ovat elinikäisessä toimitsijakiellossa

Maksoiko Japani kaksi miljoonaa saadakseen olympialaiset? Epäselvä rahaliikenne hämmentää, mutta olympiapomo kiistää lahjusepäilyt

Japanin olympiapomolle epäilyttävä kahden miljoonan bonus ennen kisaisännyyden saamista – tutkitaan korruptiosta

Rafael Nadal ja Nick Kyrgios kävivät torstai-iltana kolmetuntisen kamppailun Wimbledonin tennisturnauksen toisella kierroksella. Nadal oli vahvempi katkaisupeleissä ja voitti kovatasoisen ottelun 6–3, 3–6, 7–6, 7–6.

Ensimmäisessä erässä Nadal oli parempi ja toisen erän vei australialainen Kyrgios. Kolmannessa erässä miehet olivat tasapisteissä, kun temperamentistaan ja kovista syötöistään tunnettu Kyrgios löi pallon yhtäkkiä suoraan verkon lähellä ollutta Nadalia päin – tahallaan – eikä pahoitellut käytöstään kentällä tai myöhemmin lehdistötilaisuudessa.

– Miksi pyytäisin anteeksi? Montako Grand Slamia hänellä on, paljonko hänellä on rahaa tilillä? Uskoisin, että hän kestää yhden pallon rintaan, Kyrgios sanoi uutistoimisto AP:n mukaan ja myönsi tähdänneensä espanjalaisen keskivartaloon.

Nadal sai onnekseen mailansa väliin, mutta totesi myöhemmin, että isku oli vaarallinen.

– Se ei olisi vaarallinen minulle, mutta se olisi vaarallinen linjatuomarille ja katsojille. Kun tuolla tavalla lyö, et voi tietää mihin pallo kimpoaa, Nadal sanoi.

Kyrgios, 24, riiteli useaan otteeseen tuomarin kanssa muun muassa siitä, että Nadal käytti hänen mielestään liikaa aikaa pallojen välissä. Tuomari antoi Kyrgiosille varoituksen epäurheilijamaisesta käytöksestä. Katsojat buuasivat australialaiselle, joka metkuilunsa jälkeen tarjosi erinomaista tennistä kolmannessa erässä, mutta joutui lopulta taipumaan yhdelle maailman parhaista tennispelaajista.

Kyrgiosin iskut eivät ole mitään kevyintä vastaanotettavaa: hän teki juuri toisessa Wimbledonin ennätyksen, kun hän löi kakkossyötöllä pallon 230 km/h nopeudella. Se on ATP-turnausten historiassa toiseksi kovin kakkossyöttö.

"En usko, että voisin voittaa Grand Slamin"

Maailmanrankingin sijaa 43 pitävä Kyrgios karsiutui turnauksen jatkokierroksilta, ja myönsi ettei usko olevansa vielä Grand Slam -turnauksen voittoon tarvittavalla tasolla.

– Tiedän, mihin pystyn. Olen hyvä tennispelaaja, mutta en tee asioita ammattimaisesti. En harjoittele pitkäjänteisesti joka päivä. On monia asioita, joita minun pitää parantaa saavuttaakseni Nadalin tason. Tällä hetkellä en usko, että voisin voittaa Grand Slamin, Kyrgios sanoi.

Kahdesti Wimbledonin voittanut Nadal, 33, sen sijaan uskoo nuoren australialaisen kykyihin.

– Hänen lahjakkuudellaan ja syötöllään, totta kai hän pystyy voittamaan Grand Slamin, maailmanlistan kakkonen sanoi.

Nadal muistanee hyvin sen, kun Kyrgios nousi koko tennismaailman tietoisuuteen juuri Wimbledonissa vuonna 2014: maailmanlistan sijalla 144 vielä silloin ollut 19-vuotias Kyrgios pääsi turnaukseen villillä kortilla ja yllätti puolivälierissä ykkössijoitetun Nadalin.

Tällä kertaa Rafael Nadal otti revanssin viiden vuoden takaisesta pettymyksestä ja jatkaa turnauksen kolmannelle kierrokselle, jossa hän kohtaa Ranskan Jo-Wilfried Tsongan.

Lue myös:

Karsija liian kova puolustavalle mestarille – Kerber ei uusi ykkössijaansa Wimbledonissa

Kontinen ja Peers aloittivat Wimbledonin vakuuttavasti – espanjalaisveljekset jäivät jalkoihin

Wimbledonin järjestäjät lätkäisivät 50 000 euron sakot kehnosti pelanneelle Bernard Tomicille – "Mielestäni pelasin niin hyvin kuin pystyin"

Tshekki Pliskova jyskytti jatkoon Wimbledonissa

Lue lisää:

SM-viikolla mestaruuksia ratkotaan muun muassa speedgolfissa, kädenväännössä ja kartingissa – näin seuraat eri lajeja Ylen kanavilla

TAMPERE. Toukokuun alussa Lotta Haralan tilanne näytti todella tukalalta. Teneriffan leirillä ollut pika-aituri lähti ensimmäistä kertaa telineistä talven selkäleikkauksen jälkeen. Hän joutui kohtaamaan karun todellisuuden.

– Se oli aivan järkyttävää, kun en oikeasti päässyt sieltä liikenteeseen, Harala muistelee kahden kuukauden takaista tilannetta.

– On pakko myöntää, että ne olivat synkkiä hetkiä, kun en päässyt telineistä liikkeelle, enkä päässyt edes sille ensimmäiselle aidalle. Siinä kävi synkkiä ajatuksia mielessä.

Sillä hetkellä Harala, 27, todella tarvitsi positiivista ajattelua. Hän yritti iloita jokaisesta pienestä onnistumisesta, mutta välillä se oli vaikeaa. Samalla harjoitusleirillä olleet muut suomalaiset pika-aiturit lähestyivät huippukuntoa ja tekivät kovaa tulosta.

– Minä tuuletin siellä, kun pääsin loikkimalla yhden pikkuaidan yli, Harala naurahtaa.

Kuukautta myöhemmin tilanne oli jo paljon parempi. Harala kilpaili 11. kesäkuuta Tampereella ja pääsi onnistuneesti kymmenen ison aidan yli. Hän juoksi sadan metrin aitajuoksussa ajan 13,78, joka on toki kaukana hänen ennätyksestään 13,15, mutta Harala oli kuukaudessa toipunut vaikeasta tilanteesta jonkinlaisen kilpailukuntoon.

Harala osallistui seuraavalla viikolla Jyväskylän GP-kisaan, jonka hän jätti kesken seitsemän aidan jälkeen.

Sen jälkeen Haralaa ei ole nähty kilparadoilla. Mihin vuoden 2017 Suomen mestari katosi alkukesän kilpailuiden jälkeen?

Käsky ei mene riittävän nopeasti lihakseen perille

Heinäkuun alussa Harala löytyi Tampereelta. Ratinan stadionin katsomossa saattoi keskiviikkona törmätä vaaleatukkaiseen naiseen, jolla oli vaikeuksia pysyä paikoillaan. Sellainen Harala on, kun joutuu jännittämään yleisurheilukisoja katsomossa.

– Joskus pitäisi mitata, kuinka korkealla sykkeeni on, kun jännitän katsomossa. Olen tosi levoton, kun elän kisatapahtumissa mukana.

Levoton Harala oli myös siksi, että hän paloi halusta päästä lähtöviivalle huippuvireessä olevien suomalaisaitureiden kanssa. Helsingissä asuva, mutta Tampereelta kotoisin oleva yleisurheilija joutui seuraamaan kotikilpailuaan katsomosta. Se oli tosin tietoinen valinta.

– Nyt olen siinä tilanteessa, että olen täysin terve. Selkä ei rajoita enää mitään. En kilpaile, koska se aika, jolloin normaalisti kehitytään ja treenataan, meni minulla leikkaukseen ja kuntoutukseen, kertoo Harala, joka kävi helmikuussa selkäleikkauksessa.

– Minun on otettava aikaa harjoittelulle ja kehittymiselle. En halua jäädä tälle tasolle ja kilpailla harjoittelemattomana. Edessä on kova treenipätkä.

Juuri nyt Harala on Tampereella puolentoista viikon “harjoitusleirillä”. Vanhoilla kotikulmillaan Harala pyrkii sulkemaan ylimääräiset häiriötekijät mielestään ja keskittymään vain urheiluun. Apuna on Matti Liimatainen, joka valmentaa muun muassa seitsenottelija Maria Huntingtonia.

Liimataisen avustuksella Harala on tehnyt viime päivinä muun muassa aitatestin, voimatasotestin ja loikkatestin. Kaikissa näissä testeissä tulokset ovat olleet hyviä. Haralan ominaisuudet ovat riittävällä tasolla aikaisempiin ennätysjuoksuihin verrattuna, mutta yksi osa-alue vaivaa yhä.

– Hermotus ei pelitä vielä. Se palautuu tuollaisen leikkauksen jälkeen viimeisenä. Käsky ei mene tarpeeksi nopeasti lihaksiin, mikä tarkoittaa, että silloin asiat eivät tapahdu tarpeeksi nopeasti. Hermotus on kuitenkin ominaisuus, jolla satasen aitoja juostaan.

Hermotus oli ongelman ydin myös toukokuussa Teneriffan harjoitusleirillä, kun Harala ei meinannut päästä lähtötelineistä liikkeelle.

– On harjoitteita, joilla sitä saa kehitettyä. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka nopeasti hermotus kehittyy, minkä vuoksi en osaa sanoa, milloin kilpailen seuraavan kerran, Harala sanoo.

Viime kauden pettymyksen jälkeen isoja muutoksia

Kuluneen vuoden aikana Harala on kokenut monta vastoinkäymistä. Viime vuoden heinäkuun Kalevan kisoissa tuli yksi vaikeimmista takaiskuista.

Harala jäi SM-kisojen finaalissa neljänneksi ajalla 13,28, mikä tarkoitti, että hänen tavoitteensa uran ensimmäisistä aikuisten arvokisoista ulkoradoilla jäi haaveeksi.

Harala oli juossut kesällä ennätyksensä, ja Berliinin EM-kisat olivat realistinen tavoite. Kalevan kisojen tulosten perusteella Nooralotta Nezirin lisäksi kisakoneeseen pääsivät Annimari Korte ja Reetta Hurske.

Kisarupeama Jyväskylässä päättyi kyyneliin.

– Koin silloin todella vahvan romahduksen. Se oli iso pettymys ja vaikea paikka minulle. Tapani käsitellä pettymyksiä on sellainen, että menen siihen tunteeseen aika täysillä ja käsittelen asian perinpohjaisesti, Harala kertoo.

Osittain siksi Harala pääsi pettymyksestä yli nopeasti. Hän oli hetken aikaa pohjalla, mutta ratkaisukeskeisenä ihmisenä hän alkoi kääntää katsetta tulevaan ja miettiä, mitä pitäisi tehdä eri tavalla.

Harala teki viime syksynä isoja muutoksia. Valmennusyhteistyö Jussi Ihamäen kanssa päättyi, ja Harala muutti uuden valmentajansa Kai Kyllösen perässä Tampereelta Helsinkiin.

– Helsingissä pääsin huipun lääkäritiimin käsiin ja sieltä löytyi minua monta vuotta vaivannut selkäongelma, joka leikattiin ja onnistuneesti kuntoutettiin.

Henkisesti raskas kuntoutus

Haralan hallikausi jäi väliin, kun selkä leikattiin helmikuussa.

– Selkäydinkanavasta poistettiin hermon päältä sellainen arpimassakökkäre ja sen lisäksi ristiluuta hiottiin, Harala kertoo.

Leikkauksen jälkeen Harala teki ensimmäisen parin viikon ajan istualtaan hermotusharjoitteita sähkölaitteen avulla. Seuraavaksi hän alkoi tehdä kävellen koordinaatioharjoituksia, jonka jälkeen ohjelmassa oli pikkuhiljaa aitakävelyitä. Juoksua lähdettiin rakentamaan aivan nollista, kuten Harala sai Teneriffan leirillä huomata.

Pitkä kuntoutus oli henkisesti raskas paikka. Haralalla oli aluksi normaaliin arkielämäänkin vaikuttaneita kipuja, joita vastaan hänen piti hammasta purren taistella.

Harala ei voinut muuta kuin noudattaa lääkärin ja fysioterapeutin kanssa tarkasti laadittua suunnitelmaa.

– Oli todella tärkeää, ettei siinä ollut yhtään päivää, etten tietäisi, mitä teen.

Kuntoutus eteni lopulta odotettua nopeammin. Harala tarvitsi silti matkan varrella malttia ja uskoa tulevaan.

Ratkaisu pitkään vaivanneisiin selkäongelmiin oli yksi asia, joka valoi uskoa parempaan huomiseen.

– Moni ulkopuolinen voisi luulla, että tämä viimeinen vuosi on ollut minulle todella huono. Itse en näe sitä ollenkaan niin. Tässä on tapahtunut niin paljon oikeita asioita, että tulevaisuudessa voi tapahtua isoakin kehitystä, Harala sanoo.

"Ei kiinnosta yhtään, näyttääkö se heikkoudelta"

Nyt kivut ovat hävinneet, mutta Haralan tulevaisuus on silti tietyllä tavalla auki. Hän sanoo, ettei ole koskaan urheilu-urallaan elänyt hetkessä samalla tavalla kuin nyt.

Kaikki tekeminen tähtää toki kesään 2020, jolloin yleisurheilijat kisaavat sekä Tokion olympialaisissa ja Pariisin EM-kilpailuissa. Hetkessä eläminen ja päivittäiseen tekemiseen keskittyminen palvelee näitä tavoitteita.

– Jos olen valmis kilpailemaan tänä kesänä, ehdin vielä tehdä hyvän kisakauden, kun tämä kesä on poikkeuksellisen pitkä, Harala sanoo.

Dohan MM-kisat käydään tavallista myöhemmin syys-lokakuussa, minkä vuoksi kausi venyy. Silti saattaa käydä niin, ettei Haralaa nähdä kesän aikana lähtöviivalla kertaakaan, vaikka kaikki menisi harjoituksissa nappiin.

– Voi olla sellainen tilanne, että haluan aloittaa harjoituskauden aikaisin. Jos kisaan pitkään tänä kesänä, se on pois ensi kauden harjoittelusta.

Seuraavan kilpailun ajankohta on täysi mysteeri, mutta Haralan tämän kesän tavoitteet eivät ole tuloksissa tai kilpailuissa. Hän haluaa päästä kesän aikana mahdollisimman hyvään kuntoon, mikä luo pohjan ensi kautta varten tehtävään harjoitteluun.

– Se on erikoista, että pystyn olemaan niin sinut tämän asian kanssa. Minua ei yhtään kiinnosta, mitä muut ajattelevat, tai näyttääkö se ulospäin heikkoudelta, jos en kilpaile ollenkaan. Tiedän itse tarpeeksi ja se riittää minulle.

Lue myös:

Selkävamma vaivaa aitajuoksija Lotta Haralaa – kävi elämänsä ensimmäisessä leikkauksessa

Lotta Harala säkenöi somessa, loistaa lehtien kansikuvissa ja houkuttelee isoja sponsoreita – näyttävä pika-aituri teki itsestään brändin, jolle satelee yhteistyötarjouksia

Kommentti: Annimari Kortteen superjuoksu sinetöi vallanvaihdon suomalaisessa yleisurheilussa – historiallinen temppu on lähempänä kuin koskaan

Lotta Harala vaihtaa valmentajaa – "Tavoitteemme ovat korkealla"

Kommentti: Haralan kyyneleet ja Hurskeen avautuminen paineista todistavat, että pika-aiturien taistelu EM-paikasta on parasta mitä suomalaiselle yleisurheilulle on tapahtunut vuosiin

Elämänsä suurimman pettymyksen kokenut Lotta Harala puhkesi kyyneliin kesken haastattelun: "Tätä varten on vuosi treenattu, niin onhan tämä vaikeaa"

Hanna-Maari Latvala on pinkonut satasen tänä kesänä aikaan 11,38. Hänen ennätyksensä on vuonna 2014 juoksema 11,30.

Suomalaissprintteri jatkaa seuraavaksi Sveitsin La Chaux-de-Fondsiin, jossa juostaan viikonvaihteena pari kilpailua.

B-erän nopein oli omaa ennätystään kohentanut Kiinan Ge Manqi, joka kellotti pienessä myötäisessä (+0,4 m/s) ajan 11,04.

– Entinen ennätykseni oli 11,17. Askel askeleelta yritän parantaa aikaani. Dohassä käytävät MM-kilpailut ovat minun ykköstavoite. Siellä haluan mukaan finaalijuoksuun, kertoi Ge kisajärjestäjille.

KÖLN. Suoraan ikonisen Counter-Strike: Global Offensive -tapahtuman välieriin itsensä pelasivat puolestaan lohkovoittajat Team Liquid ja Astralis.

Loppuunmyydyllä Lanxess Arenalla pelattava finaalivaihe alkaa perjantaina 5.7. amerikkalaisen NRG:n ja ranskalaisen Team Vitalityn kohtaamisella. Ottelua voi seurata Yle Areenassa tai artikkelin kuvaa klikkaamalla kello 15.30 alkaen.

NRG päihitti matkalla pudotuspeleihin brassitiimi FURIAn sekä eurooppalaisen tähtisikermän FaZe Clanin. Lohkon päätöspelissä se taipui maailmanykköselle Team Liquidille 0-2.

Team Vitality aloitti puolestaan turnauksen tappiolla ruotsalaiselle Ninjas in Pyjamasille, mutta pudotti sitten jatkosta Suomen ylpeyden ENCEn, ruotsalaisen Fnaticin ja tanskalaisen Heroicin.

Illan toisessa ottelussa nähdään Kölnin puolustava mestari Natus Vincere. Venäläisukrainalainen viisikko hävisi lohkovaiheessa Liquidille niukasti 1-2, ja on osoittanut olevansa vireessä. Toisaalta myös vastuksena toimiva legendaarinen NiP on vetreässä kunnossa – sen tähän mennessä ainut tappio turnauksessa on tullut alati väkevää Astralista vastaan.

ESL One Köln 2019

Perjantai 5.7. | Yle Areena

15.30 NRG - Team Vitality
19.50 Natus Vincere - NiP

Lauantai 6.7. | Yle Areena

15.30 Astralis - ?
19.50 Team Liquid - ?

Sunnuntai 7.7. | Yle Areena

16.15 loppuottelu

Entiset maajoukkuehiihtäjät Jari Isometsä ja Anssi Pentsinen innostuivat kokeilemaan speedgolfia Vantaalla järjestettävällä SM-viikolla. Molemmat selviytyivät finaaliin, jossa Pentsinen sijoittui viidenneksi ja Isometsä kahdeksanneksi.

– Golf on ollut lähellä sydäntäni, vaikka en päässyt vielä hiihtourani aikana niin paljon pelaamaan. Mutta kävin kuitenkin usein lyömässä ja siis harjoittelemassa golfin pelaamista, Pentsinen kertoi Yle Urheilulle.

Speedgolf on SM-viikon uusin tulokas. Vantaalla kilpailtiin speedgolfin sprinttikilpailussa, mutta lajissa kilpaillaan täysiä 18 reiän kierroksiakin.

– Voisin melkein harkita täydenkin kierroksen kiertämistä, siinä saisi juosta jo lähemmäs kymmenen kilometriä. Fysiikkakin alkaisi tulla oikein kunnolla esiin, Pentsinen sanoi.

Isometsäkin on viihtynyt golfkentillä omien sanojensa mukaan jo pian 30 vuoden ajan.

– Ajattelin nyt kokeilla, kun tällainenkin laji (speedgolf) on tullut mukaan. Vielä karsintavaiheessa juoksu ja golf sujuivat hyvin, mutta finaalissa eivät enää kumpikaan. Vanhan miehen kunto loppui, askel kävi raskaaksi, Isometsä hymyili.

Ennakkosuosikit veivät speedgolfin Suomen mestaruudet. Lajin maailmanmestari Mikko Rantanen juhli miesten voittoa ja Milla Hallanoro oli ykkönen naisten sarjassa.

Speedgolf eroaa perinteisestä golfista lähinnä siinä, että eteneminen kentällä tapahtuu juosten eikä kävellen. Kokonaistulokseen vaikuttavat lyöntimäärä, lyönteihin kuluva aika ja juoksunopeus.

– Golf voi olla muutakin kuin löntystelyä kalja kädessä, Suomen mestari Rantanen vitsaili pilke silmäkulmassa.

SM-viikko: Speedgolfin kooste

Lue lisää:

Lyö ja juokse – SM-viikon uusin tulokas on vauhdikas speedgolf

SM-viikolla mestaruuksia ratkotaan muun muassa speedgolfissa, kädenväännössä ja kartingissa – näin seuraat eri lajeja Ylen kanavilla

Joose Palonen, 39, tarttuu syksyllä uusiin haasteisiin, kun hän siirtyy nykyisestä toimituspäällikön tehtävästä Yle Urheilun päälliköksi. Palosen mukaan uusi tehtävä tuntuu sopivan suurelta haasteelta, sillä hän on viimeiset kolme vuotta johtanut toimituspäällikkönä uutistoimintaa ja vienyt Yle Urheilua eteenpäin. Nyt rooli on vain suurempi.

Palosen mukaan maailma on muuttunut varsin nopeasti teknologian myötä, eikä ihmisten median kulutus nojaa enää niin paljon perinteiseen mediaan. Juuri perinteisenä tv- ja radiotalona tunnettu Ylekin on tämän takia monipuolistanut toimintaansa.

– Meillä on nyt samat mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin, mutta tämän lisäksi meidän perinteiset välineemme ovat voimissaan. Urheiluruutu ja Urheiluradio tavoittavat satojatuhansia suomalaisia joka päivä ja niistä pidämme kiinni, mutta tuomme siihen rinnalle uusia juttuja, Palonen kertoo.

Mediassa kaksi trendiä

Palonen korostaa, että tinkimätön ja riippumaton uutistoiminta on yhä Yle Urheilun peruskivi. Uutistoimintaan, tarinankerrontaan ja verkon uusiin kerrontatapoihin panostetaan edelleen. Yhtä lailla suomalaisille tärkeitä klassikkotuotteita eli Urheiluruutua ja Urheiluradiota kehitetään entisestään.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuneella Palosella on monipuolinen kokemus median parissa. Ennen Yle Urheilua hän oli pitkään Sanomilla ja toimi muun muassa Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimiehenä. Palonen on ollut myös vuoden vierailevana tutkijana Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa ja on opiskellut Tampereen lisäksi Kentin ja McGillin yliopistoissa.

Tällä hetkellä mediassa on Palosen mielestä kaksi selkeää trendiä: henkilökohtaistuminen sekä isot yhteiset kokemukset. Näihin Ylen pitää pystyä vastaamaan, ja sen pitää tarjota yleisölle suuria tunteita, puheenaiheita ja uutisia monipuolisesti.

– Pitää tarjota samaan aikaan yhteisiä kokemuksia ja henkilökohtaista palvelua, vaikka se kuulostaa ristiriitaiselta. Ylen pitää tarjota ihmisille oikeaan aikaan juuri sitä, mistä he ovat kiinnostuneita. Tähän teknologia antaa uusia mahdollisuuksia, Palonen sanoo.

– Mutta median ja ympäristön pirstaloituessa ihmisillä on vahva kaipuu isoihin yhteisiin kokemuksiin. Ylen tehtävien ydintä on jatkossakin se, että saamme ihmiset kokoontumaan yhteisen “leirinuotion” ääreen ison urheilutapahtuman aikaan.

"Pystymme luomaan ilmiöitä"

Palosen mielestä Yle Urheilun isoin tavoite ja missio on tarjota suomalaisille oikeasti ja aidosti lisäarvoa.

– Suomalaisillehan me tätä teemme. Ja meidän tarjontamme on tutkitustikin suomalaisille arvokasta ja merkityksellistä. Meillä on hyvät katsojaluvut ja pystymme luomaan ilmiöitä, hän muistuttaa.

Hyvänä esimerkkinä Palonen pitää käynnissä olevia jalkapallon naisten MM-kisoja, joita Yle Urheilussa on tehty suurella intohimolla. Myös suomalaiset katsojat ovat innostuneet kisoista, vaikka se ei olekaan ollut “sitä perinteistä miesten jalkapalloa”. Palosen mukaan Yle Urheilulla on jatkossakin yhteiskunnallisesti iso rooli.

– Haluan, että viemme eteenpäin suomalaista urheilun keskustelukulttuuria omilla uutisillamme, puheenaiheillamme ja tarinoillamme. Se on myös iso osa meidän tehtäväämme.

Palonen haluaa Yle Urheilun tekevän myös tasa-arvotyötä laajasti. Jokaisella suomalaisella on oltava varaa nähdä huippu-urheilua avoimilla kanavilla.

– Haluan, että meidän kauttamme jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kokea ja nähdä huippusuorituksia ja huippu-urheilua, kokea yhteisiä hetkiä ja löytää esikuvia. Tätä tasa-arvotyötä teemme sekä uutisissa että tapahtumaurheilussa, hän sanoo.

Lue myös:

Yle Urheilun päälliköksi Joose Palonen – Asta Kujala uusi Ylen tapahtumapäällikkö

SM-uinneissa roppakaupalla mitaleita napsinut Laura Lahtinen jatkoi hyviä esityksiään nuorten EM-altaissa Kazanissa. Torstaina 200 metrin perhosessa pronssia saanut huippulupaus hurjasteli rintauinnissa uuden nuorten Suomen ennätysajan 2.26,89. Tämä on peräti 1,41 sekuntia parempi kuin Noora Laukkasen vuonna 2009 uima SE-aika.

– Aika yllätys se oli, melkein kuusi sekuntia lähti omasta ennätyksestä pois näiden kisojen aikana, Lahtinen hämmästeli Uimaliiton tiedotteessa.

– Ensimmäinen satanen tuli tosi rennosti, ja viimeisellä viisikymppisellä lähdettiin kilpailemaan, matka loppui vähän kesken, mutta ei se haittaa.

Lahtinen oli jälleen vahva viimeisellä altaanmitalla, sillä hän oli koko finaalijoukon toiseksi nopein. Hän jäi EM-pronssista ainoastaan 0,35 sekuntia. Nyt sen mitalin nappasi Ison-Britannian Kayla Van Der Merwe.

Lahtisella on nyt nimissään kaikki pitkän altaan rintauinnin nuorten Suomen ennätysajat, 50, 100 ja 200 metriä. Samalla hänestä tuli 200 metrillä Suomen toiseksi nopein naisrintauimari Jenna Laukkasen jälkeen. Hänellä on matkaa Laukkasen Suomen ennätykseen enää 1,75 sekuntia.

Perjantaina altaassa nähtiin myös Mia Pentti, joka selvitti aamun alkukilpailuissa tiensä 50 metrin selkäuinnin välieriin. Pentti oli välierissä 15:s ajalla 29,67, kun finaaliin vaadittiin 28,73.

Lue myös:

Uinnin superlahjakkuus Lahtinen nappasi nuorten EM-pronssia – huippu-uinnilla kolkuteltiin jo lähelle Suomen ennätystä

Huippulupaus Lahtinen taas loistavassa vedossa SM-altaassa: löi Hulkon 100 metrin erissä uudella nuorten ennätyksellä, finaalista 16-vuotias nappasi pronssia

Naisten sekaviestijoukkue tähyää olympiapaikkaan MM-altaassa – Laukkanen ja superlupaus Lahtinen ratkovat kahden osuuden kohtalon

Syksyllä toimintansa aloittava Ylen uusi Tapahtumat, urheilu ja tuotanto (TUT) -yksikkö vastaa yhtiön suomenkielisistä tapahtumista ja urheilusta sekä yhtiön tuotantoresursseista. Yksikkö tuottaa tapahtumia Ylen muiden yksiköiden kanssa ja kehittää yhtiön tapahtumakonsepteja.

Ylen tapahtumapäälliköksi on valittu Asta Kujala. Kujala työskentelee nyt Puoli seitsemän -ohjelman esimies-tuottajana ja aiemmin hän on toiminut muun muassa MTV:n Uutisten tapahtumajournalismin yksikössä vastaavana tuottajana.

– Yle haluaa entistä ponnekkaammin olla luomassa uusia ilmiöitä maahamme. Haluamme myös vahvistaa ja monipuolistaa vuorovaikutusta ja läsnäoloa suomalaisten kanssa. On hienoa päästä tekemään tätä työtä yleisöille ja yleisöjen kanssa, Asta Kujala sanoo.

Yle Urheilun päällikkönä aloittaa Joose Palonen. Hän työskentelee nyt Yle Urheilun toimituspäällikkönä ja on aiemmin toiminut muun muassa Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimiehenä. Palonen seuraa tehtävässään väliaikaisena urheilupäällikkönä toiminutta Robert Portmania. Aiemmin Yle Urheilua luotsasi Panu Pokkinen, joka valittiin huhtikuussa johtamaan uutta TUT-yksikköä.

– Suomalaiset saavat yhteisiä kokemuksia, iloa ja inspiraatiota urheilun huippuhetkistä, joita Yle tarjoaa vapailla kanavillaan. Välitämme jatkossakin urheilun suuret tunteet, puheenaiheet ja tarinat suomalaisille. On kunnia päästä viemään tätä arvokasta perintöä seuraavalle vuosikymmenelle, toteaa Joose Palonen.

Yksikön kumppanuuksista ja urheilun oikeusneuvotteluista vastaavaksi päälliköksi on nimitetty Riku Saaranluoma. Saaranluoma työskentelee tällä hetkellä Yle TV2:n ohjelmapäällikkönä.

– Urheiluoikeuksia on hoidettu aikaisemmin todella hyvin ja tarkoituksena on, että sitä hoidetaan hyvin jatkossakin. Urheilu on merkittävä osa-alue yhtiölle ja siksi tätä työtä on erittäin mielenkiintoista lähteä tekemään, Saaranluoma sanoi.

Kumppanuuksista ja oikeusneuvotteluista vastannut Robert Portman siirtyy Euroopan yleisradiounioniin EBUun, jossa hän toimii talviurheilulajien päällikkönä.

Lisäksi Yle Urheilun toimituspäällikkö Sasha Ikonen on nimetty Tokion olympialaisten päätuottajaksi Robert Portmanin paikalle.

– Eihän urheilun maailmasta löydy olympialaisia isompaa projektia. Projekti on jo hyvässä vaiheessa ja sitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa. Voin luvata, että tarjolla on jälleen taattua Yle-laatua, Ikonen totesi.

Tapahtumat, urheilu ja tuotanto -yksikön johtaja on Panu Pokkinen. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa 1.10.2019. Yle tiedotti kesäkuussa yksikön sekä yhtiön muista uusista nimityksistä. Nimitykset liittyvät Ylen toiminnan uudistuksiin ja johtamisen kehitysohjelmaan. Yhtiön hallitus päätti uuden yksikön perustamisesta huhtikuussa 2019.

Lue myös:

Yle uudistaa rakennettaan – Johtoryhmään uusia nimiä

Poliisi tutkii Riihimäen Palloseuran saamaa uhkaussähköpostia laittomana uhkauksena.

Asiasta ensimmäisenä kertoneen Aamupostin mukaan sähköpostissa uhattiin väkivallalla A-nuorten pelaajia ja heidän vanhempiaan.

Englanninkielinen sähköposti on tullut kesäkuun puolivälissä seuran sähköpostiin. Hämeen poliisin rikoskomisario Tomi Repo vahvistaa Ylelle, että tutkinta on käynnissä. Tarkempia yksityiskohtia viestin sisällöstä poliisi ei paljasta.

Riihimäen Palloseuran puheenjohtaja Anssi Kemppi kertoo Ylelle, että sähköpostissa kritisoitiin A-juniorijoukkueen peliesitystä voimakkain, epäasiallisin ja uhkaavin sanankääntein.

– Onko se tätä, että digitalisaatio on madaltanut kynnystä käyttää ikävää kieltä. Me suhtaudumme tähän tosi vakavasti. Kysyttiin Palloliitolta ja he sanoivat, että antakaa poliisin selvittää.

Peleissä ja harjoituksissa turvallista

Seuran toimintaan tapaus ei vaikuta, kertoo Anssi Kemppi.

– Poliisilta emme sen kummempia kehotuksia saaneet. Pidämme edelleen sen linjan, että jalkapallon harrastaminen on turvallista ja mukavaa. Mitään pelättävää ei ole, toiminta jatkuu aivan normaalisti.

Kempin mukaan asiasta on informoitu seurassa sisäisesti.

– Ikävää, että tällainen epäasiallinen ja uhkaava viestintätapa on nyt levinnyt myös tänne jalkapalloon. Se on tosi ikävää ja valitettavaa.

Nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen

Aamupostin tavoittama Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja ja liiton lakimies Pekka Soini vahvistaa yhteydenoton.

– Neuvoimme heitä olemaan yhteydessä viranomaisiin. Urani aikana en ole vastaavaan törmännyt, Soini kertoo lehden verkkosivuilla.

Anssi Kempin mukaan epäasiallista kielenkäyttöä ei tule missään tilanteissa hyväksyä.

– Urheilukilpailuissa katsomoissa tunteet ryöpsähtelevät ja kaikenlaista kielenkäyttöä kuulee eri lajeissa ympäri Suomea, mutta ei meillä tällaista ole tullut aiemmin vastaan. Intohimot ja tunteet kuuluvat urheiluun, mutta asiallisesti pitäisi silti pystyä käyttäytymään, se on koko lajiyhteisön toive.

– On tärkeää, että on nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen, on se viestittelyä tai jotain muuta, Kemppi sanoo.

Laittomasta uhkauksesta voidaan tuomita maksimissaan sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta.