Vaikka Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue taipui lopulta MM-hopealle, nähtiin Espoossa silti häkellyttävä näytös.
Ensiksi Naisleijonat laittoi Kanadan pronssimatsiin varmalla esityksellä. Voitto oli ensimmäinen arvokisojen pudotuspeleissä Kanadasta.
Finaalissa Suomi pani hanttiin neljä edellistä maailmanmestaruutta voittaneelle Yhdysvalloille. MM-kulta kävi todella lähellä.
Tämän ihmeen yksi suurimpia tekijöitä oli Suomen ykkösmaalivahti Noora Räty, joka esitti upeita torjuntoja etenkin MM-kisojen välierässä ja finaalissa. Noissa kahdessa ottelussa Räty torjui yhteensä 93 kertaa. Ensin 43 kertaa Kanadaa vastaan ja reilu vuorokausi myöhemmin 50 kertaa Yhdysvaltoja vastaan.
Räty ei hurjasta urakoinnistaan huolimatta ollut tyytyväinen, sillä historiallinen maailmanmestaruus valui käsistä voittomaalikilpailussa.
– Vähän kaivelee, miksi maailmanmestaruus pitää ratkaista rankkareilla. Miksi ei voitaisi pelata vaikka kymmenen minuuttia kolmella kolmea vastaan? Silloin saataisiin oikeasti pelaamalla ratkaisu.
Ylipäätään voittomaalikilpailut eivät ole Rädyn mieleen. Niissä korostuvat hänen heikkoutensa maalivahtina: pieni koko ja kärsimättömyys.
– En tykkää siitä, kun pelaajalla on liikaa aikaa kikkailla.
Rädyn selän taakse meni voittomaalikilpailussa kaksi kiekkoa. Räty arvioi, että ensimmäisenä laukoneen Amanda Kesselin vedon hän olisi voinut onnistua torjumaan, mikäli luistimen terä olisi ottanut kiinni potkussa.
Tiukka tappio lisäsi pettymyksen tunnetta.
– Olisi varmaan ollut iloisempi fiilis, jos Yhdysvallat olisi voittanut 5–0, mutta olimme niin lähellä. Se harmittaa.
Joka tapauksessa Suomi osoitti, että se on ottanut pohjoisamerikkalaisia joukkueita kiinni. Lajitaidoissa Suomi on vielä jäljessä, mutta jos koko joukkueella on hyvä päivä, voi niin Kanada kuin Yhdysvallatkin kaatua.
Espoossa joukkue jätti jäälle kaiken, ja taisteli voitosta viimeiseen asti.
Mistä joukkueen hurja sisu ja periksiantamattomuus kumpuavat?
– Media, moni katsoja ja välillä oma perhekään ei anna mitään mahdollisuutta voittoon. On kiva välillä vähän näpäyttää, että emme ole niin huonoja kuin ihmiset luulevat.
Suomen naisten jääkiekkojoukkueen peli Espoon MM-turnauksessa ei jättänyt ketään kylmäksi, ei ainakaan jatkopeleissä. Yle Urheilun asiantuntijoiden mielestä Suomi osoitti viimeistään loppuottelussa, että se on ottanut kiekon mahtimaita kiinni.
– Jokaisen pelaajan ja valmennuksen täytyy olla ylpeä tuosta, mitä Suomen joukkue teki finaalissa. Pelaajat pelasivat aivan ääritasolla ja olivat niin lähellä jotain suurta, Saara Niemi totesi ottelun jälkeen.
Tuomas Tarkin mukaan Suomi pystyi haastamaan Yhdysvaltoja finaalissa, mitä pidemmälle ottelu eteni.
– Suomi pystyi haastamaan Yhdysvaltoja etenkin sen vahvuuksissa eli nopeassa kiekossa. Pelaajat pystyivät antamaan painetta yhdysvaltalaisille ja sai omat paikkansa ylivoimilla, Tarkki sanoi.
Ennen Espoon turnausta Suomi oli pystynyt aiheuttamaan pohjoisamerikkalaisille joukkueille ongelmia yksittäisissä otteluissa, mutta nyt se osoitti pystyvänsä tähän useamminkin.
– Suomi pystyi huippupeliin kahdessa pelissä peräkkäin ja alkusarjassakin se kiusasi USA:a kahden erän ajan. Se ei ole enää sattumaa, Mira Kuisma sanoi.
– Suomi pärjäsi todella hyvin pohjoisamerikkalaisten kanssa. Suomen työmoraali, puolustuspeli, fyysisyys ja se, miten pelaajat lukevat tilanteet ja voittavat 1-1-kamppailut osoittivat tämän, Niemi jatkoi ja sanoi Suomen olleen taktisella puolella jopa pohjoisamerikkalaisia edellä joillain osa-alueilla.
Niemen mukaan Suomi oli ottanut alkusarjan otteluista opikseen ja pystyi parantamaan turnauksen aikana peliään.
– Välierässä ja finaalissa Suomi pelasi keskialueella ja puolustuksessa fiksummin kuin aiemmin. Oltiin aktiivisia ja pystyttiin tekemään ratkaisevia maaleja, Niemi kehui.
Suomen kannalta ikävää oli tietenkin se, ettei se saanut haluamaansa täyttymystä unelmalleen. Suomen jatkoerässä tehty maali hylättiin maalivahdin häirintänä ja Yhdysvallat vei MM-kullan rangaistuslaukausten jälkeen. Yle Urheilun asiantuntijat olivat tapahtuneesta yhtä hämmentyneitä kuin kaikki hallissa ja televisioiden äärellä olleet katsojat.
– Jokainen pelaaja antoi kaikkensa jäällä ja hopea on hieno saavutus, vaikka nyt se ei lämmitä yhtään. Tästä ottelusta ja sen tapahtumista puhutaan vielä pitkään, Tarkki totesi.
Alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-pronssia voittaneet Nelli Laitinen, Elisa Holopainen ja Viivi Vainikka aloittivat ensimmäiset naisten MM-kisansa upeasti. Holopainen avasi Suomen maalihanat Yhdysvaltoja vastaan alkusarjan ensimmäisessä pelissä vajaan kymmenen minuutin pelin jälkeen.
17
Tomi Hänninen
Vielä ei riittänyt
Ensimmäinen ottelu päättyi lopulta pettymykseen. Suomi pelasi kaksi mainiota erää hallitsevaa maailmanmestaria vastaan, mutta päätöserässä Yhdysvallat meni tylysti voittoon.
Lopputulos 2–6 jätti Naisleijonilla hampaankoloon.
16
Linda Välimäki
Tiukkaa taistelua kiekosta
MM-turnauksen toisen ottelun Venäjä aloitti ryminällä ja oli paikoin niskan päällä. Vaikka Suomi otti otetta itselleen ottelun edetessä, ottelu pysyi pitkään tasaisena tulostaululla.
15
Tomi Hänninen
Joko me pääsemme näyttämään?
Suomella oli useita ylivoimia toisessa erässä, joten nelosketjussa pelanneiden superjunnujen peliaika jäi tuon kaksikymppisen aikana vähiin.
Päätöserässä nuoret pursusiva näyttöhaluja ja kiittivät vastuusta. Loistavasti naisten kisoihin sisään tulleiden junioreiden ketju iski kolmannessa erässä kolme maalia. Näin Suomi otti turnauksen avausvoittonsa tyylikkäästi 4–0-voitolla.
14
Tomi Hänninen
Suonpää pääsi irti
Sveitsi-ottelussa Suomen kakkosmaalivahti Eveliina Suonpää pääsi ensimmäistä kertaa aloittamaan pelin tolppien välissä. Selän taakse sujahti kaksi kiekkoa. Torjuntoja puolestaan kertyi 15.
13
Tomi Hänninen
Pelottava yhteentörmäys
Sveitsi-ottelun kolmannessa erässä nähtiin pelottava tilanne, kun Sanni Hakala ja Kaleigh Quennec törmäsivät ja kolauttivat päänsä yhteen. Superketjun Hakala sai tilanteessa aivotärähdyksen, ja katseli kisoja sivusta aina MM-finaaliin saakka.
12
Tomi Hänninen
Konkarit ottivat roolia
Ilahduttavaa Sveitsi-ottelussa oli se, että Suomen ykkösketju pääsi viimein tehojen makuun. Susanna Tapani, Michelle Karvinen ja Riikka Sallinen värkkäsivät neljä Suomen kuudesta maalista. Ottelu päättyi Suomen 6–2-voittoon.
11
Tomi Hänninen
Arvovaltaista kannatusta
Presidentti Tarja Halonen saapui katsomaan Suomen alkusarjan viimeistä ottelua, jossa vastassa oli Kanada.
Halonen kannusti Naisleijonia Espoon jäähallin alakatsomossa Suomi-fanien seassa. Erätauoilla presidentin luo muodostui pitkä jono tervehtijöitä ja selfieiden ottajia.
10
Tomi Hänninen
Ohipeli
Itse peli oli Suomelle todella vaikea. Kanada pääsi niskan päälle ottelun alusta asti, ja Suomella jäi parannettavaa jokaisella osa-alueella. Kiekko kaivettiin Suomen maalista kuudesti, kun Kanada marssi vakuuttavaan 6–1-voittoon.
9
Tomi Hänninen
Michelle Karvinen -show
Puolivälierän ehdoton ykköshahmo oli ykkösketjun Michelle Karvinen, joka oli Suomen jokaisessa maalissa mukana 3–1-voitossa. Ja isompiinkin tehoihin olisi virtuoosilla ollut mahdollisuudet hieman paremmalla onnella.
8
Tomi Hänninen
Vapauttava osuma
Kanada meni välierän ensimmäisillä minuuteilla johtoon. Suomi kuitenkin tasoitti vielä ensimmäisen erän aikana.
Toisessa erässä Jenni Hiirikoski tykitti viivasta ylivoimalla vapauttavan johto-osuman.
7
Tomi Hänninen
Historialliset tuuletukset
Vaikka Kanada tuli ottelussa vielä kertaalleen tasoihin, Suomi jaksoi luottaa omaan peliinsä.
Lopulta päävalmentaja Pasi Mustonen pääsi tuulettamaan pelaajien kanssa historiallista voittoa, kun Kanada kaatui ensimmäistä kertaa pudotuspeleissä arvokisoissa. Tätä ennen Kanada oli arvokisoissa taipunut Suomelle vain kerran, alkusarjassa MM-kisoissa 2017.
Historiaan jäävä välierävoitto tuli lukemin 4–2.
6
Tomi Hänninen
Iloinen paluu kaukaloon
MM-finaaliin saatiin iloisia uutisia, kun Sanni Hakala palasi kaukaloon.
Hakala pääsi takaisin samaan tuttuun ketjuun Elisa Holopaisen ja Viivi Vainikan kanssa.
5
Tomi Hänninen
Susanna Tapani räjäytti kotiyleisön
Yhdysvallat ehti johtaa MM-finaalia vajaat kolme minuuttia ennen kuin Susanna Tapani tykitti ottelun tasoihin. Tasoitusmaali sai areenalla aikaan korvia huumanneen huudon.
4
Tomi Hänninen
Johtomaali syntyy jatkoerässä
Tästä tilanteesta Petra Nieminen laukoi kiekon varmasti maaliin MM-finaalin jatkoerässä.
3
Tomi Hänninen
Piinaava odotus
Niemisen maalia tarkisteltiin lopulta videolta pitkään ja hartaasti. Naisleijonat oli ehtinyt jo tuulettaa voittoa. Varusteet lepäsivät pitkin jäätä.
Tarkistuksen kestäessä joukkue kerääntyi yhteen odottamaan tuomiota.
2
Tomi Hänninen
Dramaattinen käänne
Maali hylättiin lopulta ja Suomen pelaajien piti etsiä omat varusteensa jäältä, jotta jatkoerää päästiin jatkamaan. Puolustaja Isa Rahunen etsii kuvassa omaa mailaansa.
1
Tomi Hänninen
Pettymys
MM-unelman toteen käyminen oli todella lähellä. Hopea ei tappion hetkellä tuntunut pelaajista voitetulta, vaikka joukkue pelasi mainion turnauksen ja itsensä historiankirjoihin.
Naisleijonien dramaattinen MM-finaali puhutti hallin käytävillä vielä kauan pelin päättymisen jälkeenkin. Suomen Petra Nieminen sai kiekon jatkoerässä maaliin, mutta videotarkastuksen jälkeen osuma päätettiin hylätä. Suomen päävalmentaja Pasi Mustonen väläytti jopa protestin mahdollisuutta.
– Kävimme juuri IIHF:n puheilla. Mitään protestimahdollisuutta tälläisessä tilanteessa Kansainvälisen jääkiekkoliiton säännöt eivät tunne, peli on päättynyt, Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kertoi.
– Käytännössä jäällä olleet tuomarit ja videotuomarit näkivät tilanteen eri tavalla. Jäällä tuomarit näkivät, että maalivahti olisi kampittanut meidän pelaajan ja antamassa hänelle jäähyä ja hyväksymässä maalia. Mutta sen jälkeen, kun se menee videotarkastukseen, valta siirtyy videotuomareille, Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen selitti.
– Videotuomarit näkivät, että kyse on maalivahdin häirinnästä ja hylkäsivät maalin.
Tilanteesta tuomittiin kuitenkin jälkeenpäin jäähy maalivahti Alex Rigsbylle.
– Se oli jäällä olevien tuomareiden virhe, että he antoivat jäähyn maalin hylkäämisen jälkeen jäähyn, Nurminen sanoi.
– Se on kuten René Fasel totesi, tulkintakysymys. Se oli aika kova päätös MM-finaalin jatkoajalle kotiyleisön edessä, mutta he olivat sitä mieltä.
Ensimmäistä kertaa historiassa MM-finaalissa pelannut Naisleijonat joutui taipumaan Yhdysvalloille värikkäiden vaiheiden jälkeen. Ratkaisu saatiin vasta voittomaalikilpailussa, vaikka Suomi ehti jo tuulettaa maailmanmestaruutta jatkoerässä. Yhdysvallat voitti numeroin 2–1.
Naisleijonat pelasi todella tasaisen ottelun Yhdysvaltoja vastaan. Vaikka Suomi oli ajoittain pinteessä omalla alueellaan Yhdysvaltain pitkissä pyörityksissä, oli Noora Räty jälleen kerran mielettömässä torjuntavireessä. Räty otti useita huipputorjuntoja ja mahdollisti Suomelle jopa pelaamisen mestaruudesta.
Suomen vahvuuksia ottelussa olivat myös hyvä pelikuri ja kärsivällinen pelaaminen. Joukkue malttoi purkaa kiekon välillä rauhassa keskialueelle, eikä hyökkäyksiin lähdetty päättömästi.
Maaliton avauserä
Ottelu alkoi melko tasaisesti. Yhdysvallat oli kuitenkin ahneesti keskialueella kiekoissa, eikä Suomi saanut vaihdettua koko viisikkoa kerralla. Naisleijonat joutui pelaamaan useasti sekakentällisillä, ja jäällä oli väsyneitä pelaajia. Yhdysvallat pääsi siten niskan päälle ja hallitsi ensimmäistä erää.
Erätauolle päästiin Yhdysvaltain pyörityksestä huolimatta tasalukemissa 0–0, mistä suurin kiitos kuului jälleen loistotorjuntoja esittäneelle Noora Rädylle.
Noora Räty oli vakuuttavassa vireessä MM-finaalissa.Tomi Hänninen
Yhdysvaltain parhaat paikat tulivat erän loppupuoliskolla. Noin 13 minuutin kohdalla Suomen merkkauspelaaminen petti, ja Lee Stecklein pääsi nousemaan vapaasti maalille. Pidemmän korren tilanteessa veti kuitenkin Räty.
Muutamaa minuuttia myöhemmin Yhdysvallat pääsi pyörittämään peliä Suomen alueella. Ensiksi Hayley Scamurra pääsi kokeilemaan Rädyn torjuntavirettä. Kiekko jäi pyörimään maalin eteen, josta se purettiin suoraan Hannah Brandtille. Räty venytti vielä melkoiseen haamutorjuntaan räpsällään ja napsaisi Brandtin vedon kiinni.
Yhdysvaltain maali ei hetkauttanut
Toiseen erään Suomi tuli terävästi ja vyörytti pelin Yhdysvaltain alueelle. Naisleijonat pääsikin saman tien ylivoimalle, kun Dani Cameranesi kaatoi Riikka Sallisen.
Suomen ylivoima ei ensimmäisestä yrityksestä lähtenyt pyörimään. Viivavedot, joista Suomi on turnauksessa tehnyt useita ylivoimamaaleja, kilpistyivät yksi toisensa perään kaksiminuuttisen aikana Yhdysvaltain pelaajiin.
Toisen ylivoimansa Suomi sai reilun 27 minuutin pelin jälkeen, mutta peli ei lähtenyt vieläkään pyörimään Yhdyvaltain alueella.
Ylivoimiensa ansiosta Suomi otti pelistä otetta. Yhdysvallat alkoi kuitenkin painostaa erän loppupuoliskolla. Tämä toi tulosta ajassa 35.46. Suomi hukkasi kiekon keskialueella, ja Annie Pankowskin matala veto yllätti Rädyn.
Erän lopussa halli räjähti huutoon, kun Susanna Tapani tasoitti ottelun tarkalla laukauksella yläkulmaan.
Kolmanteen erään Suomi joutui kuitenkin lähtemään tukalasta tilanteesta, kun Riikka Sallinen sai kaksiminuuttisen vielä kaksi sekuntia ennen toisen erän loppua. Sallinen kopautti
Ratkaisu erikoisten vaiheiden jälkeen rankkareilla
Alivoimansa Suomi pelasi todella kypsästi erän alussa. Yhdysvaltain muutamat vedot Räty torjui varmasti.
Erä eteni melko tasaisesti, vaikka Yhdysvallat oli kolmannessakin erässä hienoisesti niskan päällä. Suomi sai venytettyä ratkaisun kuitenkin jatkoerään asti.
Neljällä neljää vastaan pelatun jarkoerän alun Yhdysvallat hallitsi peliä ja tulitti kuteja kohti Rätyä.
Kun jatkoerää oli pelattu reilut kuusi minuuttia Venla Hoville vihellettiin kaksiminuuttinen Suomen puolustuspäässä. Yhdysvallat otti heti jäähyn jälkeen aikalisän. Suomi pelasi todella uhriutuvaa alivoimaa ja onnikin oli puolella, sillä kiekko kävi jo kertaalleen tolpassa.
Suomi oli ratkaista maailmanmestaruuden terävästä vastahyökkäyksestä jatkoerän puolivälin jälkeen. Jenni Hiirikoski laukoi Alex Rigsbyä kohti. Rigsby torjui, mutta pienen töytäisyn seurauksena kiekko putosi vielä peliin. Petra Nieminen oli paikalla irtokiekossa ja laukoi kiekon varmasti maaliin.
Tilanteessa ehdittiin jo näyttää maalia, mutta osumaa mentiin vielä tarkistamaan videolta. Tarkistus kesti todella kauan, ja lopulta tuomio oli hylkäys. Puhuttelevan tilanteen näet täältä.
Erikoista tilanteessa oli, että tuomari antoi Pasi Mustosen vielä haastaa tuomion, vaikka Suomi oli käyttänyt jo aikalisänsä.
Jo mestaruutta juhlineet Suomen pelaajat joutuivat keräämään varusteensa jäältä. Naisleijonat sai Niemisen tilanteesta kuitenkin ylivoiman, mutta tälläkään kertaa erikoistilanne ei tuottanut tulosta.
Naisleijonat pääsi vielä kerran ylivoimalle, kun Yhdysvallat sai jäähyn vajaat kaksi minuuttia ennen jatkoerän loppua. Viimeinen ylivoima oli Suomen parasta, mutta ratkaisuosumaa ei saatu. Näin mestaria haettiin voittomaalikilpailusta.
Suomelta rankkareissa onnistui vain Minnamari Tuominen. Yhdysvalloilla onnistujia oli puolestaan kaksi, Amanda Kessel ja Annie Pankowski, ja mestaruus meni Yhdysvalloille.
Naisten jääkiekkomaajoukkueen konkarihyökkääjä Venla Hovi vahvisti Yle Urheilulle tappiollisen MM-finaalin jälkeen, että hänen pelaajauransa on nyt ohi. Vuodesta 2007 lähtien MM-kisoja kiertänyt 31-vuotias Hovi saavutti uransa aikana maajoukkueessa yhden MM-hopean, kaksi olympiapronssia ja kolme MM-pronssia.
Sunnuntain tappiollisen USA-finaalin jälkeen Hovin tunteet olivat pinnassa.
– Niin monta tunnetta on samaan aikaan pinnassa, mutta päällimmäiseksi nousee ylpeys tästä joukkueesta. Hieno porukka, Hovi totesi.
Hetken vaikutti siltä, että Suomi olisi voittanut finaalin, kun Petra Nieminen teki maalin jatkoerässä, mutta osuma hylättiin videotarkastuksen jälkeen maalivahdin häirinnän takia. Suomi ehti jo aloittaa mestaruusjuhlat, mutta kauan kestäneen tarkistuksen jälkeen ottelua jatkettiin.
Yhdysvallat voitti loppuottelun lopulta voittomaalikilpailun jälkeen luvuin 2–1.
– En ole ennen pelannut maailmanmestaruudesta – se oli melkein meillä. Siinä kävi aika korkealla ja matalalla lyhyessä ajassa.
Hovi vahvisti kyynelehtien, että hänen maajoukkueuransa päättyi historialliseen MM-hopeaan.
– Kyllä lopetan maajoukkueurani, Hovi vahvisti.
– Ei tässä oikein pysty summaamaan maajoukkueuraa, sillä tässä on nyt niin monta vuotta tahkottu. Olen aika onnekas, kun pääsin pelaamaan urani viimeisen maajoukkuepelin MM-finaalissa, kyyneleitä pidättänyt Hovi totesi.
Myös Hovin ura seuratasolla on ohi. Hän voitti uransa aikana kolme Suomen mestaruutta.
– En usko, että tulen jatkamaan seuratasolla. Alan nyt keskittyä muihin juttuihin. Tässä on erilaisia koulutuksia takana ja olen valmentanut, joten enköhän jotain tekemistä keksi.
Jääkiekon naisten MM-finaalin tapahtumat kummastuttivat suomalaisia aina tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä myöten. Naisleijonat sai kiekon kertaalleen jatkoerässä maaliin, mutta maali hylättiin videotarkastuksen jälkeen ja Yhdysvallat vei voiton voittomaalikilpailun jälkeen maalein 2–1.
Kummallinen tilanne hämmästytti myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajaa René Faselia.
– Minä keskityin vain tuomarin toimintaan. Kun Suomi sai kiekon maaliin, he (tuomarit) saivat soiton videotuomareilta. Videotuomarit analysoivat tilanteen uudelleen ja viimeisen tulkinnan jälkeen kyse oli maalivahdin estämisestä.
Tilanteesta ei kuitenkaan tuomittu Suomelle rangaistusta, vaan rangaistus määrättiin Yhdysvaltain maalivahti Alex Rigsbylle. Syytä tälle Fasel ei osannut antaa.
– Voin vain sanoa, että virallinen päätös on videotuomareiden tekemä.
Tilannetta tarkastettiin videolta useiden minuuttien ajan.
– Se kesti liian kauan, myönnän. Meidän täytyy arvioida tilannetta jälkeenpäin. Vaikutti siltä, että videojärjestelmä ei ole kovin hyvä. Minä vasta saavuin tänne, joten en tiedä. Päätös oli kuitenkin videotuomareiden, joten minulla ei ole enempää sanottavaa, Fasel kommentoi.
– Suomella oli itse asiassa monta tilaisuutta tehdä toinen maali ja sitten vielä rangaistuslaukauskilpailu, Fasel jatkoi.
– Olen onneton kuten tekin. Voin tuntea suomalaisten surun. Voit antaa kaiken p*n, minä kestän sen. Mutta tälläistä jääkiekkoa on. En voi muuttaa tilannetta.
Naisten jääkiekon MM-finaalin puhuttavin tilanne oli Naisleijonien Petra Niemisen 2–1-jatkoerämaalin hylkääminen. Osuma hylättiin videotarkistuksen jälkeen USA:n maalivahdin häirinnän takia.
Klikkaa jutun kuvaa ja katso tilanne kaikista kuvakulmista.
Suomi ehti aloittaa Niemisen osuman jälkeen jo juhlimisen, mutta kauan kestäneen videotarkistuksen jälkeen osuma hylättiin.
Yhdysvallat voitti loppuottelun lopulta voittomaalikilpailun jälkeen luvuin 2–1.
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue joutui sunnuntain myöhäisillan päätteeksi tyytymään MM-hopeaan, vaikka mestaruuskin oli jo tarjolla. Petra Niemisen jatkoerässä tekemä maali hylättiin videotarkistuksen jälkeen, vaikka Naisleijonat ehti jo juhlia villisti maailmanmestaruutta.
Kotijoukkueen suosikit saivat varauksetonta tukea sosiaalisessa mediassa paitsi maalin hylkäyksen, myös ottelun päättymisen jälkeen. Maailman parhaana naisjääkiekkoilijana pidetty kanadalainen Hayley Wickenheiser oli tviitissään sillä kannalla, että maali olisi pitänyt hyväksyä.
– Se oli maali, Wickenheiser summasi lyhyesti.
Uransa 2017 päättäneellä moninkertaisella olympia- ja MM-mitalistilla on Suomi-kytkös, sillä hän pelasi vuonna 2003 Kirkkonummen Salamoissa miesten Suomi-sarjaa ja Mestistä.
Muusikko Mikko von Hertzen ja jääkiekkoilija Pekka Jormakka olivat legenda Wickenheiserin kanssa samoilla linjoilla.
– Tuntuu naisten puolesta todella pahalta, Jormakka harmitteli.
Vaikka maalin hylkääminen herätti tunteita laidasta laitaan, osattiin Suomen historiallisesta MM-hopeasta olla myös aidosti iloisia. Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen pitkäaikainen maalivahti Tinja-Riikka Korpela lähetti onnittelut Naisleijonille Twitterissä.
– Joka tapauksessa teitte historiaa ja olette meidän silmissä voittajia ja todellisia sankareita, Korpela tviittasi.
Maailman kaikkien aikojen paras naisjääkiekkoilija Hayley Wickenheiserei nähnyt mitään syytä, miksi Suomen maalia MM-loppuottelun jatkoerässä ei olisi voinut hyväksyä.
– Hylätty maali jenkkiverkkoon ja jenkkijäähy? Ei oikein aukea, hämmästeli tasavallan presidentti Sauli Niinistö Twitterissä kesken kiivaimman eduskuntavaalien tuloslaskennan.
Nukutun yön jälkeen Wickenheiser, Niinistö ja lukemattomat muut kiekkofanit Suomessa ja muualla ovat yhä yhtä suurta kysymysmerkkiä. Mitä ihmettä siinä tilanteessa oikein tapahtui? Olisiko maali pitänyt hyväksyä? Millä perusteilla se hylättiin? Miksi Jenni Hiirikoski ei saanut tilanteesta jäähyä, jos kyseessä oli maalivahdin häirintä? Miksi USA:n maalivahdille tuomittiin tilanteesta rangaistus?
Otetaanpa avuksi jääkiekon sääntökirja ja sieltä 185. pykälän kolmas artikla.
Hyökkäävän joukkueen kenttäpelaajalle, joka tahattomasti osuu maalivahtiin maalialueen ulkopuolella, kun molemmat yrittävät saada kiekkoa hallintaansa, ei tuomita rangaistusta. Jos tilanteesta tehdään maali, se hyväksytään.
Kun entisenä tuomarina luen tätä sääntöpykälää ja katson samalla tämän kommentin pääkuvana olevaa videota, päädyn seuraaviin johtopäätöksiin:
1. Hiirikoski osuu maalivahtiin selvästi maalialueen ulkopuolella.
2. Kontakti maalivahdin kanssa on tahaton.
3. Maali olisi pitänyt hyväksyä.
Käännetään sääntökirjaa vielä yksi sivu taaksepäin. Pykälä 183, toinen artikla.
Tahaton kontakti sallitaan, kun maalivahti pelaa kiekkoa maalialueensa ulkopuolella edellyttäen, että kenttäpelaaja yrittää kohtuudella minimoida tai välttää tällaista kontaktia.
Oma tulkintani:
1. Maalivahti pelaa (tai pyrkii pelaamaan) kiekkoa maalialueensa ulkopuolella.
2. Hiirikoski ei luistele tilanteessa kohti maalia tai maalivahtia, vaan luistelulinja on selvästi kulmaan päin, eli hän ”yrittää kohtuudella minimoida kontaktia”. Kaiken lisäksi kontaktin suurin aiheuttaja on USA:n maalivahti Alex Rigsby, joka tunkee kauaksi omalta alueeltaan.
Miksi Suomen maalia ei sitten hyväksytty?
Koska videotuomari tulkitsi tilanteen maalivahdin häirinnäksi.
En tiedä, milloin kyseinen videotuomari on edellisen kerran käynyt näöntarkastuksessa, mutta samalle optikolle en uskaltaisi mennä.
Koska olen tehnyt omat vaatimattomat piirtoni jäähän raitapaita päällä viime vuosituhannella, tartuin puhelimeen ja soitin usealle sääntöjä ja erotuomaritoimintaa laajasti tuntevalle henkilölle. Jokaisen tulkinta tästä tilanteesta oli kristallinkirkas: maali olisi pitänyt hyväksyä. Ratkaisevaa heidän mielestään oli se, missä kontakti tapahtui: maalialueen ulkopuolella. Kukaan ei nähnyt Hiirikosken aiheuttaneen kontaktia. Päinvastoin.
Naisleijonat joutui siis oikeusmurhan uhriksi.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei ota naisten lätkää tosissaan
Vahinko on jo tapahtunut, eikä minkäänlaista valitusoikeutta ole. Suomen pelaajien kaulaan olisi pitänyt ripustaa kultaiset mitalit, mutta videotuomarin tulkinta himmensi värin hopeiseksi. Tämän tulkinnan kanssa on Naisleijonien, Wickenheiserin ja Niinistönkin elettävä.
Mutta yhden asian kanssa ei pelaajien, valmentajien, presidenttien tai kenenkään naisten jääkiekkoa seuraavan pitäisi jatkossa enää joutua elämään: umpisurkean erotuomaritoiminnan.
Espoon kisat paljastivat karmealla tavalla sen, miten järkyttävällä tasolla raitapaitojen työskentely naisten jääkiekon huipulla on.
Viisi vuotta Naisleijonia valmentanut Pasi Mustonen kuvaili tilannetta sairaaksi. Mustosen näkemykseen on helppo yhtyä. Hän on nostanut epäkohdan monta kertaa esiin, mutta ketään ei ole kiinnostanut tehdä asialle mitään.
Naisten lätkä otti näissä kisoissa valtavan harppauksen eteenpäin. Suomi voitti Kanadan, ja jos puolisokea videotuomari olisi tulkinnut finaalin jatkoerämaalin oikein, juhlisivat sinivalkoiset nyt maailmanmestaruutta. Suomi teki mahdottomasta mahdollisen, ja näytti kuinka Pohjois-Amerikan joukkueiden etumatkaa on kurottu umpeen.
Samaan aikaan tuomarit ovat pudonneet kehityksen vauhdista valovuoden päähän. Finaali oli tästä hurjin esimerkki. Kun Suomen maali jatkoerässä hylättiin, hurjistunut Mustonen marssi vaihtoaitiosta jäälle. Suomen luotsi olisi pitänyt ajaa välittömästi ottelusta ulos. Kaiken huipuksi Mustonen sai käyttää haasto-oikeuttaan, vaikka Suomi oli jo pitänyt aikalisänsä, eikä silloin haastoa ole enää mahdollista tehdä.
Mustonen kertoi pelin jälkeen, ettei pelännyt ulosajoa lainkaan, sillä hän tiesi, että tuomarit eivät ole näissä karkeloissa tilanteen tasalla.
Irvokas näytelmä jatkui finaalin päätyttyä, kun Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) puheenjohtaja René Fasel kiirehti lohduttamaan suomalaisia lätkäfaneja.
– Olen onneton kuten tekin. Voin tuntea suomalaisten surun. Voit antaa kaiken p**n, minä kestän sen. Mutta tällaista jääkiekko on. En voi muuttaa tilannetta, Fasel tilitti.
Ei, jääkiekko ei ole tällaista. Ainakaan huipputasolla. Fasel puhui täyttä puppua. Hän voisi muuttaa tilanteen. Fasel olisi voinut muuttaa tilanteen jo aikoja sitten, jos vain olisi halunnut.
Jos Fasel ja IIHF ottaisivat naisten jääkiekon tosissaan, olisi Espoossa oikeudenjakajina ollut ammattilaisia. Ja huippuosaajille olisi käyttöä myös videotuomarin paikalla.
Tiukasti jalkapallon Englannin Valioliigan mestaruudesta taisteleva Liverpool siirtyi takaisin sarjakärkeen sunnuntaina 2–0-voitolla Chelseasta.
Anfieldilla pelattu ottelu huokui symboliikkaa, sillä Liverpoolin edellinen mestaruustaistelu keväällä 2014 kaatui juuri Chelseaa vastaan surullisenkuuluisalla tavalla. Chelsea pääsi tuolloin johtoon, kun kapteeni Steven Gerrard liukastui ja Demba Ba karkasi maalintekoon. Osuma jäi lopulta voittomaaliksi.
Lähtökohdat sunnuntain kamppailuun olivat hyvin samankaltaiset. Liverpool taistelee nytkin mestaruudesta Manchester Cityn kanssa, eikä pistemenetyksille ole enää varaa.
Liverpool kesti paineet ja otti tyylipuhtaan voiton, mutta liukastumisilta ei tälläkään kertaa säästytty. Andy Robertson menetti 2–0-tilanteessa alimpana pelaajana tasapainonsa, mutta Chelsea ei onnistunut hyödyntämään tilannetta.
– Voimme vihdoin sulkea liukastumiskirjan kannet. Robertson liukastui eikä mitään tapahtunut, joten se ei olekaan Liverpoolin juttu, päävalmentaja Jürgen Klopp sanaili BBC:lle kieli poskessa.
Yhden ottelun kilpailijaansa enemmän pelannut Liverpool johtaa sarjaa kahden pisteen erolla Manchester Cityyn. Edellisen kerran Liverpool on juhlinut Englannin mestaruutta vuonna 1990.
– Haluamme kerätä vain mahdollisimman paljon pisteitä. Jos se ei riitä, emme voi muuttaa mitään. Jos voitamme mestaruuden, hienoa. Jos emme, olemme silti todella hyvä jalkapallojoukkue, Klopp sanoi.
Liverpoolin kannattajat kunnioittivat Chelsea-ottelussa Hillsborough'n vuoden 1989 stadionturman uhrien muistoa.Getty Images
Liverpool kunnioitti ottelussa Hillsborough'n vuoden 1989 stadiononnettomuuden uhreja. 96 Liverpoolin kannattajaa puristui kuoliaaksi, kun katsomo pakkautui liian täyteen FA Cupin välieräottelussa Nottingham Forestia vastaan. Turmasta tulee tänään kuluneeksi 30 vuotta.
Tässä hetkessä olen ollut aiemminkin. Lukkari antaa puolikorkean syötön, näen keskisaumassa tilaa. Polttaja yrittää syöksyä lyöntiä kiinni, mutta ei mahda mitään. Etenijä liikahtaa kohti kotipesää. Nostan kädet ilmaan. Joukkuekaverit ryntäävät ympärilleni. Tässä haluaisin olla aina. Kaikkien aikojen parhaana lyöjänä.
Kesällä 2015 Sami Joukainen halusi voittaa mestaruuden. Hän oli voittanut neljä kertaa Superpesiksen lyöjäkuninkuuden, mutta mestaruutta hänellä ei vielä ollut. Siihen oli mahdollisuudet, kun Joensuun Mailan bussi starttasi voitokkaan vierasottelun jälkeen Kankaanpäästä kohti kotia.
Joukainen oli lyönyt pelissä kolme juoksua. Se tuntui hankalan alkukauden jälkeen hyvältä.
Mies kävi makuulle linja-auton keskiosan penkeille ja nukahti bussin hurinaan. Hän heräsi siihen, kun bussi yhtäkkiä jarrutti.
Penkillä makuuasennossa ollut Joukainen retkahti voimakkaasti eteenpäin, päin edessä olevaa selkänojaa.
Äkkijarrutus johtui siitä, että kuljettaja oli joutunut väistämään kahta hirveä. Bussi pääsi kuitenkin jatkamaan matkaa.
Tuli puhtaita huteja. Oli järkytys huomata, missä tilanteessa ollaan. Sami Joukainen
Kotona Joukainen tajusi, ettei kaikki ollut kunnossa. Uni ei tullut, huimasi ja hikoilutti. Peilin kuva näytti vääristyneeltä.
Mies sai soitettua ambulanssin. Alkoi matka, joka päätti Joukaisen peliuran aivan toisin kuin hän olisi halunnut. Mestaruutta ei koskaan tullut.
Sopupeliskandaalin keskellä
Pesäpallo tuli Joukaisen elämään jo pienenä poikana Ruotsissa, jossa perhe asui vuoteen 1982. He muuttivat Suomeen, kun Sami oli 9-vuotias. Pesäpallo on ollut hänelle koko elämä.
– Se on antanut itseluottamusta ja kasvattanut. Aina on raivattu almanakasta tilaa, jos pesäpallon ilosanomaa on tarvinnut viedä eteenpäin. Ja kun se ura päättyi miten päättyi, arpia tässä paikkaillaan vieläkin, sanoo Joukainen.
Lyöjäjokeri pelasi useissa seuroissa ja voitti urallaan kolme SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia. Hän löi Superpesiksessä yli 1200 juoksua. Uran varrelle mahtui myös kipeitä asioita, joista Joukainen kertoo hyvin avoimesti tuoreessa Lyöjäkuningas-kirjassaan. Voit kuunnella Joukaisen haastattelun täältä.
Oli hieno fiilis voittaa rahaa. Sami Joukainen
Isä teki itsemurhan, kun Joukainen oli 18-vuotias. Superpesis-uran alkuvuosina miehellä oli vaikeuksia sopeutua rooliinsa joukkueessa, mikä näkyi paniikkihäiriökohtauksina.
Sitten tuli sopupeliskandaali, josta puhui koko Suomi. Aivoinfarkti ei ollut ainoa bussissa tapahtunut Joukaisen uran käännekohta, jonka siemen kylvettiin bussissa.
Matti Myller / Yle
Elettiin vuotta 1998. Joukainen pelasi Juvan Pallossa, ja edessä oli vierasottelu Siilijärven Pesistä vastaan. Joukainen kertoo, että junailu selvisi hänelle bussimatkalla Siilinjärvelle.
Seurat olivat sopineet keskenään neljän pelin lopputuloksista. Joukaisen mukaan Juvan joukkueessa kukaan ei vastustanut sopupelaamista ääneen. Vedonlyönti kiehtoi.
Hän sanoo, että tunnelma pelin aikana oli outo.
– Siilinjärven koppareiden puolelta se oli aika läpinäkyvää. Toisaalta en ollut kotikaarella ihan varma, oliko peli sovittu.
Juva voitti, ja Joukainen kotiutti viidesti. Hän voitti 10 000 euroa.
– Oli hieno fiilis voittaa rahaa. Sen jälkeen alkoi konkretisoitua, että se olikin iso soppa.
Rahat palautettiin
Kun sovittuja otteluita hyödynnettiin pitkävedossa, petoksen kriteerit täyttyivät. Joukainen oli poliisin kuultavana, mutta häntä ei syytetty. Hän palautti voittamansa rahat ja kärsi kymmenen ottelun pelirangaistuksen.
Sopupeleistä jaetut tuomiot vaikuttivat pesikseen pitkään. Joukainen ihmettelee, miksi jupakan oikeuskäsittely venyi.
– En ymmärrä, miten ihmiset voivat muistaa kolmen vuoden takaisia tapahtumia. Siinä tilanteessa on ennemmin hiljaa kuin puhuu ohi suunsa ja sanoo jotain, mitä ei muista.
Uran loppu on piirtynyt muistiin minuutintarkkana kuvana.
Matti Myller / Yle
Ambulanssi ei ensin löytänyt perille. Kun löysi, se ei löytänyt oikeaa ovea. Sami Joukainen raahautui eteiseen ja huusi, mutta kukaan ei tullut avaamaan ovea. Kun ensihoitajat löysivät hänet, hänen vointinsa oli hyvin heikko.
Sairaalassa todettiin pikkuaivoinfarkti ja valtimotukos. Kolmasosan pikkuaivoista oli tuhoutunut. Joukainen uskoi toipuvansa syksyn peleihin.
Kun hän kokeili kuukauden kuluttua lyömistä, todellisuus iski silmille. Maila olkapäällä tuntui vieraalta, ylimääräiseltä kappaleelta.
– Tuli puhtaita huteja. Oli järkytys huomata, missä tilanteessa ollaan.
Kotona tuli itku.
Katkeruus
Mies toipui kuntoutuksen avulla, mutta vuodet kohtalokkaan aivoinfarktin jälkeen ovat olleet rankkoja. Vaikka peliura jatkui, Joukainen ei päässyt enää tasolleen. Mediamylly oli siksi kova.
Onnistumisiakin tuli, esimerkiksi kesällä 2017. Hyvinkään Tahko ilmaisi kiinnostuksensa, ja neuvottelut etenivät pitkälle. Sopimuksen tekoon oli jo varattu aika. Paria tuntia ennen sitä tuli puhelu.
– Kello 12.24 seuran puheenjohtaja soitti, että sopimusta ei tehdä. Ura oli sitten siinä.
Moro Sami. Me ei tulla tekemään sun kanssa sopimusta. Tässä on liikaa riskejä, eikä meillä ole varmuutta mitä saadaan. Toivottavasti voidaan kuitenkin morjestella, kun nähdään.
Ei se lähde miehestä ikinä. Se on sydämessä, vaikka osin jossain arpien alla. Sami Joukainen
Ura loppui katkerissa tunnelmissa.
– Olisin halunnut näyttää. Vaikka prosenttien valossa taso oli laskenut, en halunnut uskoa että se olisi ollut minun tasoni. Olisin halunnut pelata vielä vuoden. Lopettaminen omasta tahdosta olisi ollut hienointa.
Pesis jatkuu
Kokonaissaldo jäi kuitenkin plussan puolelle. Nyt 45-vuotias Joukainen edusti uransa aikana jo mainittujen seurojen lisäksi muun muassa Haminan Palloilijoita, Kouvolan Pallonlyöjiä, Hyvinkään Tahkoa, Imatran Pallo-Veikkoja sekä Kankaanpään Mailaa. Tilastomerkinnät ja pelihurmos, niitä ei kukaan vie pois.
– Työelämässä mistään ei saa sellaista tunnetta. Pelitilanteessa voit olla kiinni voitossa ja seuraavassa hetkessä taas häviöllä.
Elämään jäi muutakin, mistä Joukainen on kiitollinen.
– Se sosiaalinen verkosto ja ystävät ympäri Suomen. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä.
Eikä Joukainen ole pesäpalloa jättänyt. Hän työskentelee nykyään Haminan Palloilijoiden junioripäällikkönä. Myös hänen molemmat poikansa pelaavat pesistä.
– Pesäpallon osaan parhaiten. Ei se lähde miehestä ikinä. Se on sydämessä, vaikka osin jossain arpien alla.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Sami Joukaisen ja Harri Liekolan kirjaa Lyöjäkuningas Sami Joukainen mailan varressa. Kursivoidut kohdat ovat otteita kirjasta.
Kotijoukkue Watfordille sattui kaksi mustaa hetkeä ottelun 10. ja 11. minuutilla. Ne maksoivat lopulta pisteet maanantaina.
Ensin Ben Foster, yksi sarjan parhaista maalivahdeista, aikaili sen verran pallon kanssa, että Arsenalin Pierre-Emerick Aubameyang venytti jalkansa avauksen eteen, ja pallo kimposi Arsenal-maalitykin mainiosta karvauksesta suoraan Watfordin verkkoon. Osuma oli Aubameyangille liigakauden 18:s.
Vain minuutti takaiskun jälkeen Watfordin kapteeni Troy Deeney tyrkkäsi kyynärpäällään Arsenalin Lucas Torreiraa kasvoihin. Turhanpäiväisestä tempusta tuomari näytti suoran punaisen kortin Deeneylle.
Sen jälkeen kun Watford nousi pääsarjaan kaudeksi 2015-16, on joukkue kerännyt eniten punaisia kortteja (15) Valioliigan kaikista joukkueista.
Kahdesta "pimeästä hetkestä" huolimatta Watford puolusti jopa vaajaamiehisenä yllättävän kurinalaisesti ja organisoidusti tehden Arsenalin maalitehtailun vaikeaksi.
Arsenal nousi 1–0-vierasvoitollaan Englannin Valioliigassa neljänneksi ohi Manchester Unitedin ja tasapisteissä olevan Chelsean. Taulukko
Tapparan Tomas Zaborsky tyrkkäsi ensimmäisen erän lopussa kiekon hanskallaan verkkoon. Tämä tilanne näytti varsin selkeältä. HPK-luotsi Antti Pennasen haasto osui kohdilleen.
Sen sijaan Valtteri Kemiläisen kolmannessa erässä ampuman 3–3-tasoituksen hylkäys oli monien mielestä hieman kyseenalainen ratkaisu. Tuomaristo katsoi Tapparan Matti Järvisen häirinneen tilanteessa HPK-vahti Emil Larmia.
– Liiga on järjestänyt tällaisen systeemin. Peli kärsii tästä, mutta se on valittu tie. Marginaalit olivat HPK:n puolella: pomput ja sattumat, kommentoi Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi.
HPK päihitti Tapparan 4-3 ja eteni lauantaina alkaviin Liigan finaaleihin voitoin 4-2.
Antti Pennasen valmentama HPK kaatoi Tapparan maalein 4-3 ja porhalsi liigan huipennuksiin välierävoitoin 4-2. Kerholle maaliverkkoa heiluttivat Otto Paajanen, Janne Tavi, Jere Innala ja Nicklas Lucenius, joka teki maanantain voitto-osuman ajassa 50.53.
– Oli kova peli. Meidän lähtö otteluun oli loistava. Ensimmäiset maalit olivat kunnon HPK-osumia. Myös sattuma oli meidän puolella. Rinkelinmäen yleisö oli käsittämätön, hehkutti HPK-valmentaja.
Tappara oli pelannut finaaleissa kuutena vuonna peräkkäin. HPK on pelannut finaalisarjaa viimeksi vuonna 2010. Kerholle finaalipaikka on yllätys, sillä joukkue sijoittui runkosarjassa viidenneksi.
Tapparalta hylättiin kaksi maali tilannehuoneen ratkaisulla.
– Liiga on järjestänyt tällaisen systeemin. Peli kärsii tästä, mutta se on valittu tie. Marginaalit olivat HPK:n puolella: pomput ja sattumat. Me emme olleet pelissä huonompia, sanoi Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi.
"HIFK oli loistava pitkin sarjaa"
Viime kauden Suomen mestari Kärpät kaatoi vieraissa HIFK:n puhtaasti 3-0 ja jatkaa liigafinaaleihin myös voitoin 4-2.
Valmentaja Mikko Mannerin mukaan varsinkin Kärppien nuoret pelaajat kasvoivat sarjan aikana ja joukkue näytti tottuvan siihen, mikä toimii ja mikä taas ei HIFK:ta vastaan.
– Hieno ottelu meiltä ja paras suoritus tässä sarjassa. HIFK oli loistava pitkin sarjaa, ja meille tuli muutama onnekas voitto. Kohtalon pomput olivat ehkä meidän puolella. Yleensä kuitenkin jatkoon päästäkseen vaaditaan nouseva trendi. Tänään ansaittiin voitto, tähdensi Manner.
Kärppien maalit tekivät Ville Leskinen, Rasmus Kupari ja Oskar Osala. Veini Vehviläinen tarvitsi nollapeliin 28 torjuntaa. HIFK:lle kotitappio oli vasta ensimmäinen pudotuspeleissä.
Helsinkiläisten luotsi Jarno Pikkarainen näki, että Kärpät pelasi kuudennessa välierässä selvästi parhaan ottelunsa IFK-sarjassa.
– Meiltä esitys jäi nyt pikkuisen vajaaksi. Kärpät pääsi johtoasemaan ja he pelasivat hyvin kypsästi siinä tilanteessa. Hieno ja monivaiheinen sarja, jossa meillä oli omat hetkemme. Kun kypsyys ei riittänyt Oulussa, niin tulos on tässä. Isot onnittelut Kärpille, olivat voitoin 4-2 meitä parempia, summasi Pikkarainen.
Finaalisarja alkaa ensi lauantaina Oulussa. Pronssin kohtalo ratkeaa perjantaina Tapparan ja HIFK:n välillä Hakametsässä.
Naisleijonat ehti juhlia sunnuntaina historiallista jääkiekon maailmanmestaruutta muutaman minuutin ajan, kunnes Petra Niemisen jatkoaikamaali hylättiin kyseenalaisella tavalla. Maali räjäytti Espoon areenan hurjaan tunnemyrskyyn, joka tiivistyi hyvin tv-kuvissa maalia ilman paitaa juhlineeseen mieheen.
Tuo mies oli aiemmin muun muassa Urheilugaalan pääsihteerinä toiminut Timo Simonen.
– Mielestäni tunteet kuuluvat urheiluun katsomossa ja kentällä. Pitää vetää sata lasissa. Ei siinä kyllä oikeasti ehdi mitään miettimään, Simonen muistelee hurmoksellista hetkeä Yle Urheilulle.
Suomen ja Yhdysvaltojen välisen ottelun päätuomari näytti kädellään välittömästi maalia, kun Nieminen laukoi irtokiekon verkon perukoille.
– Ei varmaan kukaan uskonut, että sitä maalia ei lopulta hyväksyttäisi. Ei sitä tietysti kukaan kyseenalaista, kun tuomari näyttää maalia. Jännitys siinä purkaantui, Simonen sanoo.
Yli 6000-päinen kotiyleisö eli äänekkäästi mukana koko dramaattisen kiekkoillan ajan. Simonen iloitsi etenkin siitä, että katsomossa näkyi paljon nuoria ja lapsiperheitä.
– Se on vähän sama ilmiö kuin nuorten kisoissa. Ehkä finaaleihin on vähän helpompi saada lippuja (kuin miesten MM-kisoissa). Se on mielestäni upea juttu jääkiekolle kaiken kaikkiaan. Fiilis oli loistava ja ihmiset jaksoivat hienosti kannustaa.
Simonen muistuttaa, että katkerasta finaalitappiosta huolimatta Naisleijonien historiallinen MM-hopea on hieno saavutus.
– Sanoisin, että pää pystyyn ja ylpeänä kesälomalle! Aivan mahtava joukkue täynnä upeita urheilijoita. Toivottavasti kaikki muistavat sen lyhyen tunteen ja uskoisivat siihen, että ensi kerralla se kultamitali jää lopullisesti Naisleijonille, Simonen toteaa.
Vegas Golden Knightsilla oli yksi teema ylitse muiden sunnuntain kolmanteen San Jose-kamppailuun tultaessa: jäähymäärät alas! Kahdessa sarjan ensimmäisessä ottelussa 56 minuutin edestä jäähypenkkiä kuluttanut Golden Knights tiesi olevansa vahvoilla, jos peliä pelattaisiin viidellä viittä vastaan. Ja toden totta se on sitä ollut, ja todella murskaavasti se oli sitä sunnuntaina.
Vegasin ylivoimasta tasaviisikoin kertoo parhaiten vaarallisten maalipaikkojen tilasto. Golden Knights on kirjannut laadukkaat maalipaikat edukseen peräti 60 prosenttisesti. Ero viidellä viittä vastaan pelatessa on valtava Vegasin eduksi. San Josesta ei ole tällä hetkellä pysäyttämään Vegasia, eikä varsinkaan Mark Stonen, Max Paciorettyn ja Paul Stastnyn muodostamaa Golden Knightsin niin sanottua kakkosketjua.
Etenkin joka paikan höylänä tunnettu Stone pelaa juuri nyt huimalla tasolla.
Sharksin osaksi jäikin sunnuntaina lähinnä sikailu. Siinä, missä Vegas sai Sharksin raivon partaalle oikeanlaisella ja puhtaalla kovuudella, San Jose sortui typeriin ja turhiin hyökkäyspäähän jäähyihin ja jopa suoranaisiin törkeyksiin. Upeaa kevättä pelanneen Joe ThorntoninTomas Nosekin päähän kohdistama taklaus oli kaikilla tavoin epäurheilijamainen, suorastaan vastenmielinen teko.
Thorntonia odottaa pommivarma pelikielto, mikä vain lisää suolaa sunnuntaina auenneeseen avohaavaan.
Oli erikoista ja kuvaavaa, että sunnuntaina Vegas vei taklaukset nimiinsä 56-42 ja San Jose jäähyminuutit 21-15.
Toki kyseessä oli vasta sarjan kolmas ottelu, eikä Vegas hienoista otteistaan huolimatta saanut tästäkään kuin yhden kiinnityksen: sarja on Vegasille ainoastaan 2-1. Mutta valitettavasti juuri mikään ei puolla San Josen voittoa sarjasta, jos Vegas vain pysyy pois jäähyaitiosta. Ylivoimapeli on varmin tapa herättää Sharksin uinuvat avainpelaajat.
Vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei San Josen ylivoimapelikään kovin hyvää sarjassa ole ollut: kaksi maalia seitsemällätoista yrittämällä ei ole hyvin.
San Josen pelaaminen ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä sellaisella tasolla, että sillä voisi voittaa Vegasin. Sharksin pelaaminen ei ole ollut pitkään aikaan miltään osin hyvää ja siksi se tulikin pudotuspeleihin käytännössä ryömien. Runkosarjan kahdestatoista viimeisestä ottelusta se keräsi saldon 3-9. Eikä tuon jakson aikana lähes mikään toiminut, kaikkein vähiten puolustus- tai maalivahtipeli.
Eikä pudotuspelit olet tuoneet muutosta parempaan. Verkko Vegasia vastaan on heilunut kolmessa ottelussa kaksitoista kertaa, siis neljän ottelukeskiarvolla.
Ja mikä pahinta, San Josella on pudotuspelien huonoin maalivahti maalinsa suulla. Martin Jonesin touhu ei kestä tällä hetkellä alkeellistakaan tarkastelua, ei oikeastaan ole kestänyt toviin. Kanadalaisvahti on päästänyt taakseen vähintään kolme maalia yksitoista kertaa kahdessatoista edellisessä ottelussa. Pudotuspelien torjuntaprosentti heiluu 85 tienoilla ja päästettyjen keskiarvo yli viidessä.
Jonesin taakse on hakattu kahdessatoista edellisessä ottelussa käsittämättömät 40 maalia. Lukemat ovat hirvittäviä.
Peiliin voivat katsoa myös puolustajat, mutta etenkin otteluiden ja erien alkuun päästetyt maalit ovat syöneet San Josea rotan lailla. Sunnuntaina ottelu ehti vanheta ensimmäisessä erässä kuusitoista ja toisessa kaksikymmentäyksi sekuntia, kun punalamppu paloi ensimmäisen kerran Jonesin selän takana. Vika ei ollut yksin veskarin, mutta eipä tästä ole tärkeillä hetkillä mitään apuakaan ollut.
Sarja on edelleen pahasti kesken, mutta San Josen kannalta tilanne on vähintäänkin huolestuttava.
Sen avainpelaajat häviävät vastustajan vastaaville, maalivahtipeli on luokatonta ja nyt Joe Thornton joutuu todennäköisesti pelikieltoon. Lisäksi esimerkiksi pitkään sairastuvalla runkosarjan lopulla ollut Erik Karlsson ei ole todellakaan ollut – etenkään sunnuntaina – tasollaan. On hyvin todennäköistä, että ruotsalaistähti pelaa enemmän ja vähemmän puolikuntoisena.
On parempi olla ennustamatta sen enempiä, mutta toistan silti aiemmin mainitsemani näkemyksen: niin kauan, kun Vegasin hermo pitää ja se pysyy pois jäähyaitiosta, sen mahdollisuudet voittaa sarja, ovat merkittävästi San Josea paremmat.
Jääkiekon naisten MM-loppuottelu Suomessa vuonna 2019 muistetaan ikuisesti yhdestä tilanteesta. Oliko Suomen hyökkääjän Petra Niemisen jatkoerässä tekemän maalin hylkääminen oikea vai väärä tuomio? Kokiko voittomaalikilpailussa hävinnyt, MM-hopealle jäänyt Naisleijonat oikeusmurhan?
Kerromme nyt, kuinka suomalaisten puheenaiheeksi noussut tilanne eteni.
Kun tuomari vihelsi Niemisen jatkoerässä tekemän maalin, se meni kaikkien muiden naisten MM-turnauksessa vihellettyjen maalien tavoin videotarkistukseen. Turnauksessa noudatettiin sääntöä, jonka mukaan videomaalituomarin tehtävänä oli tarkastaa jokaisesta maalista neljä asiaa: häirittiinkö maalivahtia, nähtiinkö tilanteessa korkeita mailoja, ohjasiko joku kiekon maaliin ja oliko kiekko maalissa.
Niemisen jatkoaikamaalin jälkeen tarkistus alkoi kuitenkin kestää. Tämä johtui siitä, että videomaalituomari jäi katselemaan videoita uudelleen. Sitten syttyi lamppu ja erotuomari pyydettiin puhelimeen.
– Sen jälkeen tapahtui monta virhettä, kisojen pääsihteeri Tuula Puputti toteaa.
Videotuomarin oma ratkaisu
Videotarkastushuoneessa istui kolme henkilöä: videomaalituomari, otteluvalvoja sekä videoita pyörittänyt teknikko. Videota tarkasteli videomaalituomari, joka MM-loppuottelussa oli saksalainen Manuela Gröger-Schneider.
Turnauksessa jäällä olleella erotuomarilla ei ollut mahdollisuutta nähdä videoita, vaan hän oli videotuomariin vain puheyhteyden varassa. Gröger-Schneider oli siis yksin vastuussa maalin hylkäämisestä.
Suomen jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Jere Lahti näki tilanteen sunnuntaina paikan päällä hallissa ja on katsonut tilannetta monta kertaa videolta.
Lahti ei ota kantaa tuomion oikeellisuuteen tai vääryyteen, mutta kertoo, että tilanteessa on kyse kahden sääntökohdan tulkinnasta. Tilanteessa tuomarilla oli kädessään siirretty rangaistus Yhdysvaltojen maalivahdille Alex Rigsbylle kampituksesta.
Suomi teki maalin ja erotuomari tuomitsi tilanteen maaliksi. Videotuomari kuitenkin sytytti tarkistuslampun ja soitti jäällä olevalle erotuomarille, ja lopulta pitkän tarkastelun jälkeen hylkäsi tämän päätöksen.
– Minun silmissäni tilanteessa on tulkintakysymys siitä, osuiko hyökkääjä tahattomasti maalivahtiin, joka on maalivahdin alueen ulkopuolella, vai oliko kyseessä tilanne, jossa hyökkääjä estää maalivahtia suorittamasta torjuntatehtävää.
Videomaalituomari päätyi hylkäämään maalin, sillä hän näki tilanteessa tapahtuneen maalivahdin häirintää, kertoo asiaa ottelun jälkeen selvitellyt pääsihteeri Puputti. IIHF julkaisi maanantaina lausunnon, jossa vahvistettiin, että kyse oli videotuomarin mukaan maalivahdin häirinnästä. Videotuomari siis tulkitsi, että Jenni Hiirikosken kontakti maalivahtiin ei ollut tahaton.
Kokenut otteluvalvoja ihmettelee päätöstä
SM-liigan tilannehuoneessa toimiva vastaava otteluvalvoja Jyrki Ingman näkee suuressa kuvassa ongelmana sen, että videotuomari voi haastaa erotuomarin jäällä tekemän tulkinnanvaraisen päätöksen.
– Erotuomarilla oli tilanteesta jäällä selkeä näkemys. Videotuomarin tulkintajärjestelmästä täytyisi löytyä aivan yksiselitteinen näkemys, jolla se voitaisiin muuttaa. Se on keskeinen lähtökohta, Ingman painottaa.
Jos verrataan naisten MM-turnauksessa käytössä ollutta videotarkastusjärjestelmää esimerkiksi miesten SM-liigassa käytössä olevaan järjestelmään, on suuri ero siinä, että SM-liigassa myös jäällä olevalla erotuomarilla on videoyhteys, ja hän tekee aina lopullisen päätöksen.
– Videotarkastus on aina apujärjestelmä, jolla pyritään tukemaan erotuomarin näkemystä. Maalivahdin häirintä tai estäminen on tulkintaa, ja on eri juttu tarkastaa, käykö kiekko maalissa vai ei. Se on yksiselitteistä.
– Silloin järjestelmä ontuu, kun erotuomari ei pääse itse tarkastelemaan tai olemaan syvällisemmin mukana tulkinnassa.
Ingman oli myös seuraamassa ottelua paikan päällä ja oli yllättynyt päätöksestä. Hän toteaa kuitenkin, että on työssään oppinut ymmärtämään sen, että tilanteita katsotaan eri suunnista. Ingmanin mukaan tuomioiden tekeminen videotarkastuksen perusteella paineen alla vaatii vankkaa kokemusta.
– Suurin ihmetykseni oli, että erotuomarin selkeä näkemys mentiin muuttamaan.
Suomi vaati heti selvitystä
Ottelun päätyttyä pääsihteeri Puputti, Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ja jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen menivät selvittämään asiaa. He katsoivat tilannetta videolta yhdessä turnauksen neljän videomaalituomarin, IIHF:n puheenjohtajan René Faselin ja urheilutoimenjohtajan Christian Hofstetterin kanssa.
Puputin mukaan he painottivat, että kyseessä on lopulta "inhimillinen päätös".
– He sanoivat vain, että protesti ei ole mahdollinen ja että heidän mielestään päätös piti. He kommentoivat vain, että päätöksessä kesti liian pitkään.
Pääsihteeri Puputti oli sitä mieltä, että maalin hylkääminen oli virheellinen päätös. Selkkaus ja hylätty maali vetivät kisojen pääsihteerin mielen matalaksi.
– Tosi huono maku jäi tästä. Nämä olivat hienot kisat ja Suomen joukkueelta mahtava taistelu kotiyleisön tuella. Tätä tilannetta tarkastellaan niin monella eri tavalla ja sen voi nähdä eri tavoin, joten jos tämä olisi ollut toisinpäin, niin toki ymmärrän senkin, Puputti pohtii.
– Finaaliottelussa päätöksen muuttaminen ei ollut urheilullisesti tai tapahtuman kannalta hyvä päätös.
Täydennetty klo 16.41: Lisätty IIHF:n lausunto asiasta.
Oikeusmurha vai oikea tuomio? Katso itse Naisleijonien hylätty jatkoaikaosuma:
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue saavutti sunnuntaina päättyneistä MM-kotikisoista historiallisen hopean. TV2:sta tulee tiistai-iltana neljä ennen kisoja tehtyä dokumenttisarjan henkilökuvaa, joissa tutustutaan Suomen pelaajiin. Sarjan neljä jaksoa nähdään peräkkäin TV2:ssa kello 21.40 alkaen.
Sarjassa nähdään läheltä millaista on Naisleijonien kotikisoihin valmistavalla leirillä ja otteluissa. Pääosissa ovat 16-vuotias Nelli Laitinen, 21-vuotias Ronja Savolainen, 26-vuotias Isa Rahunen ja 26-vuotias Tanja Niskanen.
Nellin, Ronjan, Isan, ja Tanjan tarinat ovat katsottavissa vaikka heti Yle Areenasta. Alla olevista linkeistä pääset sarjan jaksoihin.
Suomen valmennusjohto valitsi MM-kisajoukkueeseen mukaan kolme tyttöjen MM-pronssimitalistia, Elisa Holopaisen, Nelli Laitisen ja Viivi Vainikan. Kolmikko osoitti viimeistään Venäjä-ottelussa, että heidän valintansa oli perusteltua, kun Holopainen ja Vainikka tekivät molemmat maalin ja samaan aikaan Laitinen esitti vahvoja esityksiä puolustuksessa.
– Minun kategoriassani sykähdyttävin urheiluhetki oli, kun Viivi Vainikka tuuletti maaliaan ja yleisö lähti siihen täysillä mukaan, Tuomas Tarkki sanoi.
Kolmikko löi itsensä Espoon MM-kisoissa läpi suuren yleisön tietoisuuteen. He pelasivat vakuuttavasti koko turnauksen läpi ja he saivat myös vastuuta.
– He osoittivat tässä turnauksessa, että pystyvät pelaamaan näissä peleissä samalla tavalla kuin kokeneetkin pelaajat, kolmikkoa tyttöjen maajoukkueessa valmentava Mira Kuisma totesi.
2
Tomi Hänninen
TOPIT: Historiallinen välierävoitto
Naisleijonat teki historiaa lauantaina, kun se kaatoi Kanadan välierissä maalein 4–2. Koskaan aiemmin Kanada ei ole ollut arvokisoissa loppuottelun ulkopuolella eikä Suomi ole ollut loppuottelussa.
Yle Urheilun asiantuntijoiden mielestä Suomen voitto ei antanut lisäpotkua vain Suomelle, vaan myös monelle muulle maalle: naiskiekon mahtimaat ovat kaadettavissa.
– Se oli vähän sama kuin aikoinaan Suomi voitti Neuvostoliiton Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988, Tuomas Tarkki vertasi.
– On turha katsoa, mitkä olivat tulokset aikaisemmista otteluista. Siinä ottelussa nähtiin, mitä pohjoisamerikkalaisjoukkueiden voittaminen vaatii. Veikkaan, että tulevaisuudessa niin tulee tapahtumaan yhä useammin.
3
Tomi Hänninen
TOPIT: Nousija-Tšekin pääsy puolivälieriin
Tšekki nousi täksi kaudeksi A-sarjaan ja oli B-lohkossa hyvin vakuuttava: joukkue voitti kaikki pelaamansa ottelut ja voitti B-lohkon maalierolla 13-5.
– Vielä ei vielä puolivälierissä vauhti riittänyt, mutta Tsekki pystyi kamppailemaan hyvin finaalivastustajaa eli Suomea vastaan. Tsekeissä on tehty pitkään työtä tyttökiekon eteen, ja sitä on odotettu, että milloin joukkue nousee naisissa. Nyt se sitten tapahtui, Mira Kuisma sanoi.
Tuomas Tarkkiin Tšekki teki vaikutuksen etenkin modernilla pelityylillään.
– Veikkaan, että Tšekki on tulevina vuosina ihan vakioporukkaa A-sarjassa, hän sanoi.
4
AOP
TOPIT: Japanin 3–2-voitto Ruotsista
B-lohkon alkusarjassa käytiin tiukkaa taistoa putoamista vastaan. Japanin ja Ruotsin välinen ottelu osoitti Japanin joukkueen nousun kohti maailman kärkeä ja ennen kaikkea pelaajien venymiskyvyn.
– Japanin oli pakko voittaa, sillä edes tasapeli ei olisi riittänyt heille A-sarjassa pysymiseen. Ja he pystyivät tekemään ihan viimeisillä minuuteilla voittomaalin, Mira Kuisma perusteli.
Japanin sankariksi nousi Ayaka Toko, joka tosiaan viimeisteli joukkueensa voittomaalin ajassa 58.45.
Tappion myötä Ruotsi putosi ensimmäistä kertaa historiassa B-sarjaan.
5
Tomi Hänninen
FLOPIT: Ruotsi
Ruotsi on pelannut pääsarjatasolla niin kauan kuin naiset ovat pelanneet MM-kisoja eli vuodesta 1990 lähtien. Ruotsi on osoittanut vahvuutensa kiekkomaana myös siinä, että niin miehet, pojat ja tytöt ovat A-sarjan vakiokalustoa.
Espoon MM-kisoissa tähän tuli muutos, kun Ruotsi putosi B-sarjaan hävittyään neljästä ottelusta kolme ja voitettuaan vain yhden – ja sekin oli lohkojumbo Ranska.
– Kyllä tämä on katastrofi Ruotsille. Joukkue ei kuitenkaan pelillisesti esittänyt mitään kunnollista ja tämän turnauksen perusteella oli ihan oikein, että he putosivat, Saara Niemi totesi.
Kun Ruotsi ja Ranska putoavat B-sarjaan, nousevat A-sarjaan Unkari ja Tanska. Kuinka nopeasti Ruotsi nousee takaisin pääsarjatasolle, se jää nähtäväksi, mutta ainakin maalla pitäisi olla nousuun hyvät lähtökohdat.
– Ruotsissa satsaukset lajiin ovat paremmat kuin muilla B-sarjatason joukkueilla, Niemi muistutti.
6
Tomi Hänninen
FLOPIT: Kanada
Kanadalle putoaminen MM-loppuottelusta oli suuri järkytys, mutta joukkue kasasi itsensä hyvin ja marssi pronssimitaleille kaatamalla Venäjän 7–0. Joukkue ei Yle Urheilun asiantuntijoiden mukaan pelannut yhtä hyvin kuin aiemmin.
– Esimerkiksi Marie-Philip Poulin roudattiin Suomeen asti. Hän pelasi neljä minuuttia ja loukkaantui jälleen, Saara Niemi päivitteli.
– Poulin on ollut joukkueessa monet vuodet se tärkein johtaja ja nyt hänen puuttumisensa oli iso tekijä sille, että Kanadalta puuttui johtajuutta.
Tuomas Tarkin mielestä Kanada ei venynyt yhdessäkään ottelussa. Se pystyi voittamaan niin sanotut helpot ottelut, mutta tiukoissa paikoissa ei ekstravaihdetta löytynyt. Se näkyi muun muassa välieräottelussa, jossa Suomi voitti 4–2.
– USA-peli oli Kanadalta ihan ok, mutta muuten he eivät missään nimessä esittäneet mitään ihmeellistä.
7
Tomi Hänninen
FLOPIT: Venäjä
Venäjä sijoittui MM-turnauksessa neljänneksi, mutta joukkue missään vaiheessa osoittanut olevansa todella sijoituksensa arvoinen. Venäjä voitti ainoastaan yhden ottelun, Sveitsin, mutta muuten tahti oli tyly.
– Venäjä pelasi seitsemän peliä ja viisi niistä päättyi murskalukemiin. Ja jokaisessa ottelussa maalivahti vaihtoon otettiin vaihtoon, Tuomas Tarkki hämmästeli.
Jo alkusarjan jälkeen Venäjän maaliero oli 3–22, kun lohkojumbo Sveitsin maaliero oli vain kaksi maalia heikompi. Asiantuntijoiden mielestä tuntuikin siltä, että Venäjä luovutti aina kesken ottelun, kun vastustaja karkasi.
– Esimerkiksi Yhdysvaltoja vastaan Venäjän maaliero oli peräti 0–18. Siinä voi vain kysyä, eikö joukkueelta löydy yhtään enempää yritystä, Saara Niemi sanoi.
8
Tomi Hänninen
FLOPIT: Sveitsi ja MM-kisojen pelijärjestelmä
Naisten MM-kisojen sarjajärjestelmä on herättänyt etenkin tänä vuonna ihmettelyä, sillä se on koettu epäreiluksi ja epäurheilulliseksi. Samaa mieltä ovat myös Yle Urheilun asiantuntijat.
– Tämä järjestelmä on outo. Jos häviää kaikki pelit ja on silti viides, Saara Niemi sanoi ja viittasi A-lohkossa pelanneeseen Sveitsiin.
Sveitsi tosiaan hävisi kaikki pelaamansa ottelut, mutta sijoittui silti sijan ylemmäksi kuin kaikki pelinsä voittanut B-lohkon Tšekki.
Naisten MM-kisojen A-sarjaa laajennettiin täksi kaudeksi ja siinä on pelannut kahdeksan sijaan kymmenen joukkuetta. Niin sanottujen pienten kiekkomaiden B-lohkosta pääsi puolivälierävaiheeseen kolme joukkuetta, mutta muuten ne eivät kohdanneet A-lohkon maita.
– Tämä järjestelmä mahdollisti Sveitsille nuorennusleikkauksen tekemisen, sillä se pystyi ottamaan lopettaneiden pelaajien tilalle noin puoli joukkueellista 16–17-vuotiaita pelaajia, Tuomas Tarkki totesi.
