Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi toi pari viikkoa sitten esiin huolensa nuorten suomalaishiihtäjien harjoittelusta. Kirvesniemi julkaisi entisen valmentajansa Jorma Mannisen kanssa Suomen maastohiihdon kilpailukyky -kirjasen, jossa vaaditaan uudenlaista ajattelua hiihdon harjoittelemiseen. Kirvesniemen mukaan nykyiset harjoittelumetodit pudottavat Suomen kansainvälisestä kilpailusta.
Mikä harjoittelussa on niin vaikeaa? Tietotaitoa on enemmän kuin koskaan, mutta silti ongelmia riittää.
Urheiluhulluissa aiheesta keskustelevat tänään jääkiekkovalmentaja ja -asiantuntija Ismo Lehkonen ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Pekka Holopainen. Suorassa lähetyksessä kuullaan myös kirjailija Minna Lindgrenin pakina. Ohjelman juontaa toimittaja Jussi Paasi.
Urheiluhullut suorana lähetyksenä Radio Suomessa maanantaisin kello 18.05 ja podcastina Yle Areenassa.
Ferrarin tallipäällikkö Maurizio Arrivabene asteli italialaismedian eteen sunnuntaina Monzassa, jossa 30 000 Ferrarin fania pääsi ihastelemaan kauden päätösjuhlassa italialaisvalmistajan autoja. Italialaismediaa kiinnosti erityisesti tallipäällikön mielipide siitä, miksi nopeasta autosta huolimatta kuljettajien mestaruus meni Sebastian Vettelin sijaan Lewis Hamiltonille.
Mutta oli Arrivabenella myös lähettää terveisiä Ferrarin faneille Kimi Räikköseltä. Tallin F1-kuljettajat eivät olleet paikalla Monzassa, sillä he valmistautuvat jo ensi viikonlopun Brasilian F1-kisaan. Räikkönen oli halunnut lähettää erityisterveiset Monzan väelle, koska hän palasi F1-osakilpailuvoittajaksi viiden tauon jälkeen Yhdysvaltojen GP:n ykkössijallaan. Voitto oli Räikkösen ensimmäinen toisella aikakaudellaan Ferrarilla.
– Tapasimme Kimin kanssa kisan jälkeen. Kimi sanoi jotain hyvin yksinkertaista. Tämä vei vähän aikaa. Mutta voitto pysyy sydämessäni yhdessä vuoden 2007 mestaruuden kanssa. Jos menet Monzaan, kerro kaikille fanille kiitokset minulta. Tämä menestys kuuluu heille, Arrivabene totesi Formulapassion-sivuston mukaan.
Arrivabene korosti myös sitä, että tallimestaruus on oikeastaan tärkeämpi Enzo Ferrarin perinteiden mukaisesti. Ferrari ja Mercedes taistelevat kauden kahdessa viimeisessä kisassa vielä siitä. Ferrari on 55 pistettä tappiolla.
– Tallimestaruus on vielä auki. Emme luovuta. Totta kai kuljettajien mestaruus on tärkeämpi medialle ja sponsoreille, mutta tallien mestaruudesta välitti Enzo Ferrari. Taisto on erittäin vaikea, mutta kamppailemme loppuun ja viimeiseen kierrokseen asti, Arrivabene muotoili.
Ferrarin ympärillä on kuohunut tällä kaudella paljon. Osaltaan Vettel pilasi mestaruustaiston itse, mutta Ferrari on myös itse tehnyt paljon virheitä. Räikkösen ja Vettelin kisasuoritukset ovat myös sulaneet tallin tekoihin.
Japanin kisaviikonlopun jälkeen italialaismediat uutisoivat Ferrarin tallin sisäisestä kriisistä. Italiassa kerrottiin, että tekninen johtaja Mattia Binotto ja Arrivabene olisivat kovissa riidoissa. Lisäksi Arrivabene oma asema pomona on ollut uhattuna.
– Tehdään kaikki selväksi yhdellä kerralla. Huhut Mattiasta ovat valeuutisia. Niitä laitetaan liikkeelle, jotta talliin tulisi epävakautta. Niiden kautta yritetään luoda ongelmia, joita ei ole. En halua enää kommentoida näitä vääriä huhuja enempää, Arrivabene latasi Motorsportille.
– Tällä kaudella on ollut monta yritystä horjuttaa meitä. Joskus ne ovat olleet tarinoita kuljettajista tai meidän insinööreistä. Minun asemani? Kysykää toimitusjohtaja Louis Camillerilta.
Suomen potentiaalisen menestyslajin nyrkkeilyn ympärillä leijuu edelleen epätietoisuus siitä, onko laji mukana Tokion kesäolympialaisissa 2020.
Viikonloppuna kiistelty uzbekistanilainen Gafur Rahimov valittiin kansainvälisen nyrkkeilyliiton (AIBA) puheenjohtajaksi. Väliaikaisesti tehtävää hoitanut Rahimov on ehtinyt kuohuttaa. Hän on Yhdysvaltojen pakotelistalla. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan liikemiehenä toimivalla Rahimovilla on suorat yhteydet kansainväliseen järjestäytyneeseen huumerikollisuuteen.
Samaan aikaan kansainvälinen olympiakomitea on vaatinut parannuksia liiton hallintoon. Se uhkasi Pyeongchanghin talviolympialaisten yhteydessä pudottaa perinteikkään lajin pois Tokion ohjelmasta.
Heti vaalien jälkeen spekuloitiin sitä, vaikeutuuko nyt nyrkkeilyn tie olympialaisiin. Kansainvälinen olympiakomitea kommentoi aihetta viikonloppuna tiedotteella.
– KOK on tehnyt selväksi, että AIBAn kohdalla on vakavia huolia tuomaroinnin, taloudenpidon ja antidopingohjelman kanssa. Niitä on myös hallinnon kanssa. Huolet hallinnossa liittyvät puheenjohtajan valintaan, mutta ne eivät rajoitu siihen, tiedotteessa kerrottiin.
– Arvioimme tarkasti nyt näitä alueita seuraavassa KOK:n johtokunnan kokouksessa Tokiossa 30. marraskuuta – 2. joulukuuta, kuten on suunniteltu.
Rahimovin mukaan KOK:n huolia johtamisesta, antidopingohjelmasta ja taloudenpidosta on otettu esiin kansainvälisessä liitossa. Hän totesi sunnuntai-iltana tiedotteessaan, että AIBA:ssa on otettu askelia eteenpäin kaikissa ongelmakohdissa.
– Olemme kuulleet ja kuunnelleet teitä. Olemme oppineet paljon teiltä. Olemme sitoutuneet kehittymään kaikilla alueilla, joissa teidän mielestä meidän pitää parantaa, Rahimov lausui Times of Indian mukaan KOK:lle.
Vuodesta 1998 AIBA:n varapuheenjohtajana toiminut Rahimov pyysikin kansainvälistä olympiakomiteaa näkemään kehitysaskeleet.
– Kaikkien maailman nyrkkeilijöiden puolesta ojennamme teille oliivinoksan olympiahengen nimissä. AIBA ja olympialaiset kuuluvat yhteen.
Edellisissä kesäolympialaisissa Riossa Mira Potkonen toi nyrkkeilystä Suomelle ainoan mitalin. Tänä vuonna Potkonen ja Elina Gustafsson ovat voittaneet Euroopan mestaruudet.
Joka sunnuntai tamperelainen perheenäiti Katariina Lisko tekee taulukon miehensä Jussin kanssa. Taulukko kiinnitetään jääkaapin oveen. Siihen on lueteltu neljän lapsen harrastusajat.
Ja niitä riittää.
Perheen kolme tyttöä Olivia, Aurora ja Iiris harrastavat taitoluistelua. Alvar käy jääkiekkotreeneissä ja uimakoulussa. Lisäksi hän ja Aurora käyvät partiossa.
Suomessa on raportoitu, paljonko eri harrastuksiin kuluu rahaa. Sitä ei ole juuri selvitetty, paljonko aikaa kuluu harrastuksiin.
Kysyimme asiaa yli 20 liitosta ja järjestöstä. Harrastuskoneesta voit katsoa, miten paljon aikaa eri harrastukset keskimäärin vievät viikossa. Luvuissa ei ole mukana matkoihin kuluva aika.
Yle pyysi Liskoja ja kahta muuta perhettä pitämään kirjaa kuukauden ajan tunneista ja kilometreistä, joita lasten harrastuksiin kuluu.
Katariina ja Jussi Liskon täyttämä taulukko on hengästyttävää luettavaa monelle. Jussi Lisko kommentoi sitä jäähallin eteisessä.
– Joskus tulee tutuilta kunnioittavaa huokailua, että hohhoijaa. Itse koen, että tässähän tämä menee. Siitäkin saa hyvää mieltä, että paletti pyörii.
Liskojen harrastusrumba pyörii
Aurora Lisko harrastaa muodostelmaluistelua neljä kertaa viikossa.Matias Väänänen / Yle
Tältä Liskojen paletti yleensä näyttää:
Olivialla, 12, kuluu pelkkiin treeneihin vajaat 20 tuntia viikossa. Lisäksi kisamatkat voivat viedä koko viikonlopun.
Auroran, 10, harrastuksiin kuuluu viikossa kymmenisen tuntia, mutta myös hänellä voi olla kolmen päivän leirityksiä.
Alvarin, 7, pelireissulla voi mennä päivä, muuten treeneihin kuuluu viikossa noin viitisen tuntia. Iiriksellä, 3, on yleensä kolme kertaa viikossa 45 minuutin luisteluharjoitukset.
Asmo Raimoaho/ Yle
Pelkkiin treeneihin kuluu siis lapsilla yhteensä vajaat 40 tuntia viikossa, pelit ja kisat tulevat tähän vielä päälle. Se on kuin toinen työviikko.
Viikossa ajokilometrejä kertyy 400.
– Tähän on kasvettu pikkuhiljaa. Jos olisi suoraan ollut neljä harrastavaa lasta, olisi ollut ehkä vaikeampaa. Nyt on ensin ollut yksi luistelija. Sitten on tullut lapsia ja harrastuksia lisää. Päivä kerrallaan mennään ja viikko kerrallaan suunnitellaan. Tarvittaessa sovelletaan lennosta, Katariina Lisko sanoo.
Auroran huippuhetki
Kymmenvuotiaalla Aurora Liskolla on yleensä neljät luistelutreenit ja partio kerran viikossa.
– Menen yleensä bussilla. Aamutreeneihin äiti tai iskä vie. Ennen treenejä lämmitän maksa- tai makaronilaatikkoa tai jos jääkaapissa on jotain vanhaa ruokaa tai sitten teen pinaattilättyjä, Aurora sanoo.
Auroran harrastuksessa muodostelmaluistelussa parasta ovat kaverit.
– Huippuhetki on ollut, kun oltiin ensimmäisen kerran kisoissa yötä paikan päällä. Minulla on sellainen haave, että pääsen muodostelmaluistelun MM-kisoihin.
Tuntuuko koskaan, ettet jaksa lähteä hallille?
– Ei kyllä oikeastaan koskaan, Aurora sanoo.
Vapaa viikonloppu on tuntematon käsite
Osan ajasta Katariina Lisko kuskaa lapsia yksin, sillä Jussi on vuorotyössä ja lennonjohtajana välillä töissä Vantaalla. Silloin Katariina menee lääkärin töistään päiväkodin kautta jäähallille ja sahaa eri jäähallien välillä.
– Harrastusvapaata päivää ei ole, ja myönnettäköön, että vapaa viikonloppu on tuntematon käsite. Mutta me ei muusta oikein tiedetä.
Esimerkiksi tavallisena sunnuntaina Katariina vie Auroran ensin jäähallille. Sitten äiti on yhdeksän tuntia Hämeenlinnassa SM-tasolla luistelevan Olivian kanssa kisoissa.
Sillä aikaa Jussi hakee Auroran 2 tunnin ja 15 minuutin harjoituksista ja kuskaa Iiriksen toiselle jäähallille 45 minuutin harjoitukseen. Lisäksi hän on toimitsijana Alvarin yhdessä pelissä ja katsoo muut turnauksen pelit.
– Käyn viikon aikana viidessä, kuudessa jäähallissa, Jussi Lisko naurahtaa.
Aiemmin hän valmensi Alvarin joukkuetta. Katariina oli aktiivinen talkoissa. Nyt näistä rooleista on ollut pakko luopua.
– Tänä vuonna mokkapaloja on leivottu vain kolme kertaa kouluun. Taitoluistelussa on näytökset ja kisat, joissa kukin on omassa talkoopestissä. Kyllä niitä on tullut tänä vuonna, Katariina Lisko sanoo.
Samalla hallilta saa vertaistukea. Kukaan ei ymmärrä ruuhkavuosia yhtä hyvin kuin toinen vanhempi.
– Omat sosiaaliset verkostoni tulevat aika paljon lasten harrastuksista, Katariina Lisko sanoo.
Luistelun vetovoima
Taitoluistelu on yksi aikaa vievimmistä harrastuksista. Se valikoitui sattumalta ja lasten toiveesta.
– Olimme Olivian kanssa Tapparan kevätnäytöksessä katsomossa ja Olivia ilmoitti, että hän tahtoo tuonne. Emme tienneet, mihin päämme pistimme, Katariina Lisko sanoo.
Aurora Lisko osaa laittaa itse varusteet valmiiksi.Matias Väänänen / Yle
Luistelun vetovoima vei mukanaan myös muut lapset. Alvar vaihtoi jokin aika sitten taitoluistelun jääkiekkoon. Sitten kun Iiriskin kaksivuotiaana ilmoitti haluavansa luistella, perhe oli jo tottunut asiaan.
– Ihan ilomielin päästin, vaikka häntä ei ohjattu harrastuksen pariin. Taitoluistelu on harrastuksena monipuolinen, Katariina Lisko sanoo.
Miten siitä selviää?
Miten harrastusrumbasta selviää neljän lapsen kanssa?
Yksi vastaus on Liskojen taulukossa. Hyvä suunnittelu helpottaa arkea.
Isossa perheessä pitää olla valmis myös siihen, että suunnitelmat muuttuvat.
– Lasta en ole unohtanut, mutta jonkin kerran olen ollut hakemassa väärään aikaan tai ollut väärän jäähallin pihassa, Katariina Lisko naurahtaa.
Viestintä on tärkeää. Liskoilla on WhatsAppissa oma perheryhmä. Lisäksi vanhempien pitää pystyä kommunikoimaan hyvin keskenään.
– Katan kanssa meillä on hyvä yhteistyö. Menemme samaan suuntaan ja meillä on yhteinen tavoite. Kun lapsia on siunaantunut neljä kappaletta, tämä on tärkeää, Jussi Lisko kiittää vaimoaan.
Kolmas vastaus on lasten omatoimisuudessa.
– Viemme lapset parkkipaikalle ja siitä he menevät itse harjoituksiin. Vain kolmevuotiasta Iiristä autetaan. Lapset huolehtivat myös itse varusteistaan, Katariina Lisko sanoo.
Alvar Lisko on innostunut jääkiekosta.Matias Väänänen / Yle
Jo Alvar, 7, osaa lämmittää itselleen ruuan mikrossa. Lapset ovat tottuneita kulkemaan myös bussilla.
– Ensimmäisellä kerralla Alvarilta jäi puhelin ja seuraavalla kerralla maila, mutta kolmannella kerralla kaikki meni hyvin, Katariina Lisko naurahtaa.
Omatoimisuus onkin yksi hyvä seuraus, joka harrastuksista on tullut. Kun lapsi haluaa itse harrastamaan, se opettaa huolehtimaan tavaroista ja liikkumaan kaupungin sisällä.
Luovia ratkaisuja
Myös luovia ratkaisuja tarvitaan, jos vanhemmat eivät pääse kuskaamaan eikä kimppakyyti onnistu.
Olivialla on niin kiire aamujäältä kouluun, että hän menee treeneistä joskus taksilla kouluun.
– Olemme jo lähteneet töihin, koska aamutreenit ovat ennen koulua. Välillä käytetään sitten apuna taksia, Katariina Lisko sanoo.
Perhe pärjäsi vielä puoli vuotta sitten ilman toista autoa. Nyt se ihmetyttää.
– Auto on meillä monitoimipaikka. Välillä autossa syödään välipalaa tai päivällistä. Siellä käydään myös monet hyvät keskustelut.
Lasten ilo harrastuksista saa vanhemmat kuskaamaan. Kun pieni Iiris vilkuttaa jäältä, äidin väsymys kaikkoaa.
– Harrastuksista saa taitoja, joita elämässä tarvitsee. Harrastukset tuovat laajan kirjon tunteita ja opettavat tunteiden säätelyä. Tunteiden kanssa mennään laidasta laitaan. Välillä tulee huikeita onnistumisia ja välillä rankkoja pettymyksiä.
Jussi Lisko harrasti itse lapsena urheilua motocrossista balettiin, jääkiekkoon ja taitoluisteluun. Vain kamppailulajit jäivät väliin. Lisäksi hän soitti saksofonia tosissaan.
– Olen itse saanut harrastaa lapsena ja vanhemmat ovat kuskanneet. Äitini kannusti siihen, että sai tehdä sitä, mitä sydän sanoo ja kokeilla siipiään. Haluan antaa samaa hyvää lapsille.
Katajalaaksot: Valmennusta ja talkootöitä
Vasemmalta Eemeli, Emma, Enni, Toni ja Mirva Katajalaakso. Edessä Elia ja Elmiina.Ville Viitamäki / Yle
Samaan aikaan Kannuksessa Mirva Katajalaakso pitää kirjanpitoa. Kaikki viisi lasta harrastavat yleisurheilua, pojat lisäksi jalkapalloa. Kolmella vanhimmalla Emmalla, Ennillä ja Eemelillä on SM-mitaleita. Harjoittelu on tavoitteellista.
Mirva Katajalaakso arveli etukäteen, että syyskuu, jona perhe piti kirjaa ajankäytöstään, on vuoden helpoin kuukausi.
Suuri osa kesän yleisurheilukisoista on käyty, eikä hallikausi ole vielä alkanut. Eemelin, 14, ja Elian, 9, jalkapallopelit ovat puolestaan enimmäkseen tauolla.
– Syys- ja lokakuu ovat siirtymäaikaa, äiti Mirva Katajalaakso sanoo.
Toista oli kesällä, kun kisoja ja pelejä oli paljon sekä viikonloppuisin että viikolla. Mirva Katajalaakso on Kannuksen uran yleisurheilujaoston nuorisopäällikkö, ja hän tekee paljon talkootöitä.
Kolme tuntia kului esimerkiksi siihen, kun hän hoiti Eemelin joukkueen sponsoreiden laskutuksen loppuun. Mirva Katajalaakso hoiti myös sekä yleisurheilun että jalkapallon seura-asujen tilaukset, mikä vei paljon aikaa.
Asmo Raimoaho / Yle
Perheen isä Toni Katajalaakso valmentaa puolestaan jalkapallojoukkuetta. Valmentamisen lisäksi aikaa kuluu viestittelyyn. Yhtenä torstaina Toni laittoi 32 viestiä WhatsAppilla.
Molemmat vanhemmat ovat opettajia, joten kesällä on aikaa, mutta syyskuussa töiden jälkeen illat käyvät väkisinkin lyhyiksi.
Viiden lapsen kisat ja pelit
Perheen kirjanpidossa paljastuu, että myös syyskuu on vilkas kuukausi.
– Tiesin, että aikaa menee paljon, mutta yllätyin, että näin valtavasti, Mirva Katajalaakso sanoo.
Yksi sunnuntai kului Kalajoella Elian jalkapalloturnauksessa. Seuraavana viikonloppuna oli Emmalla ja Ennillä SM-viestit Mikkelissä.
Sitä seuraavana perjantaina oli Iltavalojuoksu Ullavassa ja heti seuraavana päivänä Elian jalkapalloturnaus Ylivieskassa.
Sitä seuraavana viikonloppuna isä ja Eemeli olivat joukkueen kauden päätöksessä mökillä. Eemelin kausi päättyi loukkaantumiseen, joten hän oli sivussa osasta harjoittelua.
Syyskuun viimeinen viikonloppu oli harvinainen vapaa viikonloppu. Koko perheellä oli vain omatoimista treeniä.
Siinäkin riittää.
Emmalla ja Ennillä menee molemmilla harjoitteluun noin 15 tuntia viikossa.
– Tytöillä ei aikaa kulu lainkaan matkoihin, koska lenkkipolut lähtevät kotipihasta ja urheilukentällä tai liikuntahallilla oleviin harjoituksiin he menevät juosten, Mirva Katajalaakso kertoo.
Eemelillä harjoitteluun kuluu keskimäärin 10–15 tuntia viikossa ilman matkoja.
Toiseksi nuorimmalla Elmiinalla harrastuksiin kuluu noin 7 tuntia viikossa, Elialla sama.
Jos vanhempien talkootöitä, kisoja tai pelejä ei lasketa, perheen lapset harrastavat viikossa yhteensä yli 50 tuntia.
Jos Katajalaaksot eivät olisi asettaneet yhtä tärkeää ehtoa lapsilleen, määrä olisi vielä isompi.
Sitoutumista ja tavoitteita
Harrastaminen on lisännyt myös Katajalaaksoilla lasten omatoimisuutta.
– Lapset huolehtivat itse varusteet pyykkiin. Jos huolehtisin liikaa, kävisi se itselle liian raskaaksi. Meillä on yksi pyykkisäkki sille pyykille, joka pitää pestä nopeasti. Katson sen aina ensin, Mirva Katajalaakso kertoo.
Enimmillään perheenäiti pesee seitsemän koneellista päivässä.
Enni (vas.), Elia, Eemeli, Elmiina ja Emma Katajalaakso harrastavat kaikki kestävyysjuoksua.Ville Viitamäki / Yle
Harrastaminen opettaa äidin mukaan lapsille sitoutumista ja tavoitteiden asettamista. Sama sitoutuminen on heijastunut myös kouluun. Kun on tottunut tekemään töitä urheilun eteen, myös läksyt tulee hoidettua ajallaan.
– Silloin kun harjoittelu on lapsesta lähtöisin, lapsi oppii tekemään töitä tavoitteiden eteen. Elämässä pitää kilpailla työpaikoista ja muista. Kun on tottunut kilpailuissa saamaan onnistumisia ja epäonnistumisia, maailma ei romahdakaan, jos ei saa vaikka tiettyä työpaikkaa, Mirva Katajalaakso sanoo.
Juoksemalla treeneihin
Katajalaaksot asettivat vain yhden ehdon lasten harrastuksille.
– Rajoitimme harrastuksen valintaa niin, että sen pitää olla omalla paikkakunnalla. Olisi mahdotonta kuskata viittä lasta ympäri maakuntaa. Jos emme olisi rajoittaneet, lajikirjo olisi suurempi ja meillä harrastettaisiin myös voimistelua ja jääkiekkoa.
Aina kun mahdollista, lapset menevät juosten tai pyörällä treeneihin.
Esimerkiksi Eemeli juoksee jalkapallojoukkueen treeneihin. Tästä tulee puolen tunnin lisätreeni. Silloin kun treenit ovat Lohtajalla tai Kalajoella, isä kuskaa.
Elmiina ja Elia pyöräilevät aina omiin harrastuksiin.
Kolmen vanhimman lapsen yleisurheilukisat ovat yleensä Etelä-Suomessa, mikä vie paljon aikaa matkoineen. Harrastusten järjestäminen on vaikeinta silloin, kun pelit ja kisat ovat samaan aikaan.
Silloin isovanhemmat tulevat avuksi.
Mirvan isä Kari Aho valmentaa lapsia kestävyysjuoksussa ja isovanhemmat auttavat perhettä muutenkin.
– Kerrankin minä olin Eemelin kanssa juoksukisoissa, isovanhemmat Ennin kisassa ja Toni ja Elia olivat jalkapalloturnauksessa, Mirva Katajalaakso sanoo.
Talvisin Katajalaaksot hiihtävät. Ladut lähtevät käytännössä kotipihalta ja kisoissa käydään, jos niitä on lähellä.
– Emme mene lumen perässä, eli meillä hiihdetään, jos talvella on lunta.
Vastoinkäymisiä
Viime vuosina Katajalaakson lapsilla on ollut huonoa tuuria. Eemeli loukkaantui pelissä, Enni on kärsinyt rasitusastmasta ja veriarvoissa on ollut ongelmia.
Emmalla on ollut hermoston ylirasitustila. Äidin on ollut vaikea välillä katsoa, miten lapset ovat tuskastuneet, kun eivät ole päässeet täysillä treenaamaan.
– Motivaatio on testattu ja meillä se on kasvanut vastoinkäymisistä.
Katajalaakson lapset pääsevät kotiovelta metsään juoksemaan.Ville Viitamäki / Yle
Toisaalta nuorempien lasten into on kasvanut, kun Emma Katajalaakso on päässyt ulkomaille leireille ja edustamaan nuorten maajoukkueessa.
– Harrastuksien kautta lapset ovat kokeneet niin hienoja juttuja, ettei heitä ole kiinnostanut lähteä kylille pörräämään. Turhanpäinen notkuminen ei kiinnosta, kun kokemukset urheilusta ovat olleet niin kiinnostavia.
Urheilijan identiteettiin päihteet eivät istu. Myöskään ruutuajasta ei tarvitse juuri riidellä. Harrastus on tehnyt myös vanhemman ja lapsen suhteelle hyvää.
– On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen harrastuksista. Suhde pysyy läheisenä myös teinivuodet, kun on yhteinen kiinnostuksen kohde, Mirva Katajalaakso sanoo.
Entä vanhempien harrastukset?
Jos perheessä on monta lasta, onko vanhemmilla mitään toiveita ehtiä harrastaa itse?
Viiden lapsen äiti Mirva Katajalaakso kävisi mielellään ryhmäliikuntatunneilla, mutta vielä sitä on vaikea mahduttaa kalenteriin. Hän hiihtää ja juoksee lähimaastossa. Käsitöitä voi tehdä hyvin kotona.
Toni Katajalaaksolla on verstas kotipihassa ja hän saa liikuntaa valmentamansa joukkueen mukana. Omaa aikaa Toni saa myös kuntosalilla pari kertaa viikossa.
Tamperelainen Jussi Lisko pyöräilee työmatkat silloin, kun on Pirkkalassa töissä. Lisäksi hän pyöräilee kesäisin kilpaa.
Katariina Lisko käy lenkillä, kun ehtii, mutta varsinaisia omia harrastuksia hän ei kaipaa.
– Ajattelen niin, että töissä minulla on omaa aikaa.
Yksinhuoltajan haasteet
Äiti Jasmina Roos vie mielellään poikaansa Akua jääkiekkotreeneihin. Vuoden päästä kiekkokouluun pääsevät myös Eetu ja Vili.Kalle Mäkelä / Yle
Millaista on yksinhuoltajalla, joka joutuu pyörittämään harrastusrulettia käytännössä yksin?
Jasmina Roos vastaa puhelimeen Turusta. Hän yrittää parhaillaan pohtia, miten saa poikansa Aku Latvan, 9, vietyä treeneihin perjantaina.
Akun ja veljien Eetun, 4, ja Vilin, 3, piti mennä viikonlopuksi isovanhempien luokse. Äiti varasi itselleen kampaajan, joka on arjen luksusta.
Sitten selvisi, että Akulla onkin lauantaina ja sunnuntaina jääkiekkopelit ja perjantaina treenit.
– Jään sitten Akun kanssa kotiin ja yritän pohtia, miten Aku pääsisi treeneihin.
Aku Latva pelaa toista kautta jääkiekkoa Turun Kisaveikoissa eli Kisureissa. Harjoitukset ovat 2–3 kertaa viikossa. Kesällä Aku pelasi jalkapalloa pari kertaa viikossa, mutta lopetti sen syksyllä.
Lokakuussa alkoivat sarjapelit, ja kuskauksia saattaa olla viitenä päivänä viikossa. Jasmina Roos vie poikansa yleensä itse, joskus hän saa nuoremmat lapset naapuriin siksi ajaksi hoitoon.
– Jos pääsen viemään yksin Akun jäähallille, se on viikon ainoa vapaahetkeni. Saan juoda kahvin rauhassa, Jasmina Roos sanoo.
Asmo Raimoaho / Yle
Roos muistuttaa, että harrastus on muutakin kuin kuskausta. Vanhempia tarvitaan peleihin esimerkiksi tuomareiksi, toimitsijoiksi ja huoltajiksi. Hän kiittää vanhempien yhteistyötä kuskauksissa.
– Itse olen toimitsijana aina kun pääsen hallille ilman pieniä lapsia. Viikonloppuna olin auttamassa sekä lauantaina että sunnuntaina. On mukavaa, kun saa olla mukana ja samalla tutustuu muihinkin vanhempiin.
Perjantai on kiireisin päivä
Jääkiekkoharjoitukset ovat usein melko aikaisin. Perjantaisin Akun pitää olla Varissuon hallilla jo iltapäivällä neljältä. Kotoa pitää lähteä kolmelta, että ehtii pukea suojat ja laittaa luistimet.
Jasmina Roos on lähihoitaja ja hän aloittaa työt yleensä aamuseitsemältä. Sitä ennen hän vie pienet päiväkotiin. Aku pääsee kouluun jo itse. Töistä Roos pääsee yleensä kahdelta tai kolmelta.
– Teen 50-prosenttista työaikaa ja määräaikaisia töitä. Se työaika on sopinut tähän elämäntilanteeseen hyvin. On aikaa viedä Aku aikaisempiin treenivuoroihin, Roos sanoo.
Perjantai on haastavin päivä. Kotoa on Varissuon jäähallille puolen tunnin matka ruuhka-aikaan. Tästä syystä Jasmina Roos ajaa aina arkisin Raision moottoritien kautta ruuhkien välttämiseksi.
– Aina perjantaisin haen töiden jälkeen Akun suoraan kotoa ja lähden viemään harkkoihin. Jätän Akun hallille puoli neljältä ja sen jälkeen ajan suoraan päiväkotiin hakemaan pikkuveljet. Sen jälkeen ajamme pikkuveljien kanssa jäähallille katsomaan hetkeksi harkkoja.
Kolmen tunnin kuskausruljanssin jälkeen perhe on kotona kuudelta.
Sunnuntaina aamuksi jäähallille
Viikonloppuna ajetaan taas, nyt peleihin. Esimerkiksi jos peli on sunnuntaina Naantalin jäähallilla yhdeksältä, paikalla pitää olla kahdeksalta. Kotoa pitää lähteä puoli kahdeksalta.
Iän karttuessa pelimatkat pitenevät. Keväällä Akun joukkueella on pelejä Forssassa asti. Ja äitihän ajaa.
– Olin kaksi viikkoa ilman autoa, mutta siitä ei tullut mitään. Perheessämme on pakko olla auto.
Kolmen pojan saaminen liikkeelle aikaisin ei ole aina helppoa.
– Sunnuntaina pitää olla usein kahdeksalta aamulla jäähallilla. Kyllähän sitä kaksi kertaa miettii, onko pakko nousta, Jasmina Roos sanoo.
Aku Latva laittaa varusteet jääkiekkokassiin.Kalle Mäkelä / Yle
Väsymys hellittää jäähallilla, kun huomaa, miten poika nauttii jääkiekosta ja pelaamisesta. Jääkiekko oli Akun oma valinta. Hän meni kahdeksanvuotiaana kiekkokouluun ja pääsi sieltä suoraan joukkueeseen.
– Mitä äiti ei tekisi lasten eteen? Aku osaa nauttia jääkiekosta ja on mukava nähdä, miten innokas hän on. Kun lapsi nauttii, äitikin nauttii.
– Joukkuehenki on erittäin hyvä, ja Akusta on tullut sosiaalisempi harrastuksen takia.
Äidistä tuli myös kiekkofani
Jasmina Roos ei aikaisemmin seurannut jääkiekkoa ollenkaan. Kun hän muutti asumaan Turkuun jäähallin lähelle, hän on käynyt seuraamassa poikansa kanssa TPS:n pelejä.
– Olen alkanut pitää jääkiekosta. Katsoin MM-kisojakin.
Kolmevuotias Vili tahtoisi kovasti kiekkokouluun, mutta hän on vielä liian nuori. Jasmina Roos sanoo, että ensi kaudella Vili ja Eetu saavat ruveta yhdessä harrastamaan jääkiekkoa.
Kolme poikaa, kolme jääkiekkokassia ja kolmet treenit.
Menneen viikon NHL-tarina rakentui vahvasti kahden Helsingissä pelatun ottelun ympärille. Florida ja Winnipeg tarjosivat kotimaiselle NHL-kansalle kaksi viihdyttävää ottelua, joiden kohokohdiksi nousi Patrik Laineen iskemät neljä osumaa. Esiin viikon mittaan nousivat lisäksi muun muassa suomalaismaalivahdit.
Patrik Laine, Winnipeg Jets
Viikon ehdoton suomalaistarina. Winnipegin Helsingin reissu ei todennäköisesti olisi voinut tulla Patrik Laineelle parempaan saumaan. Tutut maisemat, perhe ja sekä kaverit saivat suomalaistykin unohtamaan käsillä olevan viiden ottelun kuivan kauden. Rentous pelaamiseen taisi löytyä tällä kertaa kaukalon ulkopuolelta. Ja kun rentous löytyi, Laineen peli alkoi taas kulkea. Etenkin torstain hattutempun jälkeen kaukalossa nähtiin vanha tuttu Laine. Luistin liikkui ja laituri alkoi päästä – ja aidosti haluta - maalipaikoille. Kahden ottelun saldo oli lopulta komea 4+0, minkä kautta suomalainen on 41 maalin vauhdissa. Tehot viidellä viittä vastaan ovat edelleen haussa, mutta niin on kaikilla muillakin joukkueen avainpelaajille. Jetsillä on paljon vielä varastossa, samoin on Laineella.
Aleksander Barkov, Florida Panthers
Ei räjäyttänyt pankkia tehoillaan, kuten Laine, mutta oli kaukalon ehdotonta parhaimmistoa molemmissa Helsingin otteluissa. Barkov antoi kotimaiselle kiekkoväelle fantastisen näytön omasta merkityksestään joukkueelleen. Tamperelaiskeskushyökkääjä oli molemmissa otteluissa joka puolella. Milloin Barkov oli tekemässä peliä, milloin yrittämässä viimeistelyä. Kiekottomana Barkov pisti niin ikään pystyyn upean klinikan: tärkeiden aloitusvoittojen lisäksi Barkov oli jatkuvasti rikkomassa Winnipegin hyökkäyksiä kiekonriistoilla tai syötönkatkoilla. Uskomattoman kokonaisvaltainen Barkov on vahvasti matkalla kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keskushyökkääjäksi. Jääkiekko on kaikesta hehkutuksesta huolimatta maalintekopeli ja sitä taustaa vasten Barkoviltakin voi jatkossa odottaa enemmän.
Mikael Granlund, Minnesota WIld
Viikon kenties kuumin suomalainen. Päästyään vauhtiaan kolmen donitsipelin jälkeen, vanhemman Granlundin meno ei ole ottanut hyytyäkseen. On lauantain St. Louis-voitossa tulleen syöttöpisteen myötä jo kymmenen pelin pisteputkessa. Granlund aloittaa useammin puolustus- kuin hyökkäysalueelta, mutta silti Wild on kirjannut vaaralliset maalipaikat viidellä viittä vastaan nimiinsä yli 53 prosenttisesti oululaislaiturin ollessa kentällä. Tosiasia on, että Granlund pyörittää joukkueensa peliä tasaviisikoin, ylivoimilla ja alivoimilla. Wildin ehdoton kantava voima ja etenkin hyökkäyspäähän joukkueen ylivoimaisesti vaarallisin ja tasaisin yksilö.
Markus Granlund, Vancouver Canucks
Huonosti ei mene nuoremmallakaan Granlundilla. Pelaajana taas selkeästi eteenpäin mennyt Granlund ottaa naurettavan vähän (24,7%) aloituksia hyökkäysalueelta, mutta silti Canucks on kirjannut maalipaikoista viidellä viittä vastaan nimiinsä 44 prosenttia suomalaisen ollessa jäällä. Monipuolinen Granlund on ainoa Vancouver-hyökkääjä toistaiseksi, jolla on selkeä rooli niin yli- kuin alivoimapelissä. Roolin ja peluutuksen huomioon ottaen 3+3 15 otteluun on kohtalainen suoritus. Iski Coloradoa vastaan tärkeän 5-5-5-tasoituksen kolmannen erän lopulla. Viikon saldo kolmessa pelissä 2+1. Kolmen ottelun pisteputkessa.
Mikko Rantanen, Colorado Avalanche
Ei repinyt kaneja hatusta menneellä viikolla, vaikka kirjasikin Vancouveria vastaan tehot 0+3. Päivä aiemmin saldo Calgaryssa oli 0+0 ja -3. Viikon puheenaihepelaajaksi pääsee kuitenkin johtamalla viikosta toiseen maailman kovimman jääkiekkoliigan pistepörssiä. Rantasen – ja tämän ketjun – merkitys joukkueelle on juuri nyt sanoin kuvailematon. Avs’in ykkösketju on tehnyt yhtä paljon maaleja kolmeen pekkaan kuin muu joukkue yhteensä. Se kiteyttää Coloradon kärkiketjun ja myös Rantasen alkukauden. Huimaa menoa.
Jesperi Kotkaniemi, Montreal Canadiens
Tulihan se sieltä, kun vähän potki! Montrealin suomalaistulokas vapautti itsensä ja monet fanit piinasta osumalla menneen viikon Washington-ottelussa. Uran ensimmäinen NHL-maali tuli komealla laukauksella, vaikka porilainen itse oli valmis kuittaamaan maalin tuuriksi. Sympaattinen suomalaissentteri on noussut nopealla tahdilla yleisön suosikiksi kiekkohullussa Montrealissa ja miksei olisi – peli on kulkenut toistaiseksi mukavasti. Etenkin hyökkäyspäässä taitava porilainen pystyy pelaamaan hienosti vahvuuksiensa kautta.
Miro Heiskanen, Dallas Stars
Helsinkiläispuolustaja on tullut sisään NHL:ään uskomattomalla tavalla. Tuskin kukaan toinen suomalaispuolustaja – kenties Reijo Ruotsalainen – on pystynyt parikymppisenä nousemaan välittömästi NHL-eliittiin. Heiskanen pelaa illasta toiseen kuin kymmenennen kauden veteraanipelaaja. Johtaa alakerrasta käsin fantastisella tavalla Starsin kiekollista peliä ottelusta toiseen. Yksi lahjakkaimmista suomalaisjääkiekkoilijoista koskaan. Pomminvarma supertähtikategorian pelaaja muutamassa vuodessa. Pisteet eivät toistaiseksi tee oikeutta Heiskasen pelille.
Suomalaismaalivahdit
Suomalaismaalivahdit olivat hienosti esillä menneellä viikolla. Ensinnäkin suomalaiset pelasivat yhdeksässä ottelussa eivätkä hävinneet näistä varsinaisella peliajalla yhtäkään. Ainoa suomalaistahra oli Columbuksen Joonas Korpisalon jatkoaikatappio Anaheimissa sunnuntaina. Korpisalo on muutenkin yksi mielenkiintoisimmista suomalaisista. Columbus on sopimussolmussa ykkösvahti Sergei Bobrovskin kanssa, joten Korpisalolle riittää töitä. Jos peli vielä kehittyy ja tuloskunto paranee, vallankaappaus on mahdollista.
Muista maalivahdeista Nashvillen Pekka Rinne allekirjoitti lauantaina, syntymäpäivänään, kaksivuotisen ja kymmenen miljoonan taalan arvoisen jatkosopimuksen. Kempeleläinen juhlisti synttäreitä ja uutta sopimusta nollapelillä. Antti Raanta sen sijaan on osoittanut olevansa viime kevään tapaan kovassa iskussa. Raumalainen löytyy top kympistä voittojen, torjuntaprosenttien ja päästettyjen keskiarvojen tilastossa.
Edmontonissa Mikko Koskinen on sen sijaan haastamassa ykkösvahti Cam Talbotia ihan tosissaan. Kolme peräkkäistä voittoa taannee Koskiselle pelivuoron jälleen tiistaiaamuksi. Mikäli ”kolmen metrin Koskinen” jatkaa nähdyssä iskussa, heikosti aloittanut Talbot saattaa olla oikeasti pulassa. Hienosti on aloittanut myös Nashvillen kakkosvahti Juuse Saros, joka on päässyt Rinteen loukkaantumisen vuoksikin hyvin pelaamaan. Kahdeksan ensimmäisen ottelun voittosaldo näyttää lukemia 6-2, eikä tilastotkaan (91,7%, 2,49GAA) hullummat ole. Nashvillen maalivahtiosasto on kunnossa pitkäksi aikaa.
Jesse Puljujärvi, Edmonton Oilers
Harvasta suomalaispelaajasta on puhuttu Pohjois-Amerikassa tänä syksynä yhtä paljon kuin Puljujärvestä. Kuumimmillaan löylyt olivat menneellä viikolla, kun suomalaislaituri istui peräti neljä ottelua katsomon puolella. Viesti valmennukselta oli selkeä paitsi pelaajalle, myös seurajohdolle: nähty ei riitä mihinkään. Vaikka Puljujärvi pelasi hienon harjoituskauden ja hetkensä tällä on ollut runkosarjankin puolella, kokonaisuus ei vieläkään riitä. Pelasi viikonlopun Chicago- ja Detroit-otteluissa – paikoin paremmin kuin aiemmin – mutta tehoitta. Vaikka kyse ei Puljujärven tapauksessa ole pelkästään pisteistä, niitäkin on alettava tulla. Yhdeksän ottelua ja 1+0 ei riitä mihinkään. ”Puljun” tapauksessa käsillä on äärimmäisen mielenkiintoinen tilanne.
Barcelonan huippuhyökkääjä Lionel Messi on palaamassa pelikentille odotettua nopeammin. Messi saattaa pelata jo tiistaina, kun Barcelona kohtaa Mestarien liigassa vieraskentällä Milanon Interin.
Messi mursi kätensä lokakuun 20. päivänä ottelussa Sevillaa vastaan, mutta loukkaantuminen ei ole vaikuttanut negatiivisesti Barcelonan peliotteisiin. Sevilla-ottelun jälkeen Barcelona on voittanut kaikki neljä otteluaan, mukaan lukien arkkivihollisen Real Madridin 5-1.
– Kaikki me huolestumme, jos Messi pelaa, mutta asenteemme ei muutu, Interin valmentaja Luciano Spalletti kommentoi Messin mahdollista paluuta.
Spallettin mukaan Messi on vain kerma Barcelonan kakun päällä.
– Kohtaamme joka tapauksessa yhden maailman parhaista joukkueista.
Barcelona varmistaa Mestarien liigassa B-lohkon voiton, jos se voittaa tiistain ottelun Interiä vastaan. Joukkueiden edellinen kohtaaminen lohkossa päättyi Espanjassa Barcelonan 2-0-voittoon.
Anni Vuohijoki on nostanut 213 kilon yhteistuloksen painonnoston MM-kisoissa Turkmenistanissa. Vuohijoki kilpailee 64 kilon sarjassa, ja hänen MM-kisatuloksensa ovat uuden sarjan Suomen ennätyksiä.
Ashgabatissa uudet painoluokat ovat ensi kertaa käytössä MM-tasolla. Naisilla ja miehillä on kymmenen painoluokkaa aiemman kahdeksan sijaan. Käytäntö on sama muissakin arvokisoissa kuin MM-tasolla, mutta olympialaiset tekevät poikkeuksen. Niissä nostetaan seitsemässä sarjassa.
Vuohijoki tempaisi kolmannellaan 95 kiloa.
– Kilpailussa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tempauksessa tangon keveys meinasi yllättää, kun kunto on noussut syksystäkin melkein kympillä. Esimerkiksi ponnistus on noussut, ja sitä kautta tangon liikerata on parantunut. Kolmannella kaikki meni kohdalleen, Vuohijoki kertoi Painonnostoliiton nettisivuilla.
Tempauksen 95 kiloa on raskain rautamäärä, minkä Vuohijoki on tempaissut missään sarjassa. Rion olympialaisissa hän kilpaili 63-kiloisissa, jossa nosti EM-pronssia viime keväänä.
Työnnössä 114 kilon työntö ei kelvannut tuomareille, mutta sen perään nousivat 115 ja 118 kiloa. Se sivuaa Vuohijoen ennätystä.
– Kun tavoitteena on tässä olympiadissa 220 ja tänä vuonna yli 210, niin hyvässä vauhdissa ollaan, Vuohijoki kertasi.
Hän iloitsi myös siitä, että sai sinclair-pisteinä (277,043) kokoon enemmän kuin Karoliina Lundahl MM-urallaan. Lundahl on MM-kisoissa mukana Suomen kongressiedustajana.
Sijoitus ratkeaa alkuillasta
Vuohijoki on B-ryhmän jälkeen yhdeksäntenä, ja sijoitus ratkeaa myöhemmin tänään nostavan A-ryhmän jälkeen.
Saman painoluokan C-ryhmässä Saara Leskinen nosti yhteistuloksen 198 (90+108).
– Tempaukset tuntuivat tosi hyviltä. Toiseen nostoon tuli tosi pitkä tauko, ja jatkossa pitää harjoitella tällaisia tilanteita varten entistä paremmin. Työnnössä voimat olivat kohdillaan, mutta ylöstyönnön tekniikkaa pitää saada vakiinnutettua, Leskinen kommentoi Painonnostoliiton sivuilla.
Arizona Coyotesin Antti Raannalla, 29, on riittänyt haasteita aavikolla paitsi kaukalossa, myös sen ulkopuolella. Viime kaudella Coyotesin pukuhuoneen kuumaksi puheenaiheeksi nousi Raannan kotona toistuvasti vierailleet skorpionit, jotka lopulta ajoivat maalivahdin, tämän vaimon sekä vajaan vuoden vanhan tyttären evakkoon kodistaan.
Skorpionit eivät kuitenkaan Raantaa enää pelota.
Uuteen kotiin täksi kaudeksi muuttanut Raannan perhe sai nimittäin tänä syksynä vieläkin vaarallisempia vieraita. Maalivahti itse oli Kanadassa vieraspelikiertueella, kun tämän Anna-vaimo löysi perheen kotoa kalkkarokäärmeen. Vain hetkeä aiemmin raumalaisvahdin puoliso oli törmännyt pihalla tarantellaan.
Vanhemmat olivat peloissaan etenkin vajaan kahden vuoden ikäisen tyttärensä puolesta.
– Vaimo soitti ammattimiehen karkottamaan hämähäkkejä, kun vajaakasvuinen kalkkarokäärme luikerteli ilmastointikoneen alta esiin. Se oli siinä valmiina iskemään. Onneksi oli tämä ammattimies siellä paikanpäällä, hänellä ei mennyt sormi suuhun tuossakaan tilanteessa, Raanta kiittelee Yle Urheilulle.
– Meillä oli peli silloin Winnipegissä ja huomasin viestit pelin jälkeen. Kyllä siinä itsekin järkyttyi. Lapsi oli leikkinyt siinä samassa kohdassa, mistä käärme tuli, vain muutamia minuutteja aiemmin. Ei alle kaksivuotias välttämättä ymmärrä, miten vaarallinen tuollainen käärme voi olla. Tyttö olisi voinut olla siellä käsi ojossa, Raanta huokailee.
Raannan kotoa tavattu Western diamondback on vaarallisimpia kalkkarokäärmeitä.
Kuvassa kaksi Teksasinkalkkarokäärmettä ( Western diamondback). Kuvan käärmeet eivät liity Raannan tapaukseen.Getty Images
– Jos sellainen puree, vastamyrkky on saatava kolmessa vartissa, muuten saattaa elintoiminnot loppua. Ja kun puhutaan noin pienestä lapsesta, tuo aikamääre voi olla paljon lyhkäisempi. Kyllä siinä alkoi itsekin reissussa miettiä, että mitä jos…, Raanta kertaa.
Menneen kauden skorpioniepisodi ei viimeisimmän käärmetapauksen jälkeen enää tuntunut Raannasta kummoiseltakaan kokemukselta.
– Ei tässä skorpionit enää pelota, luikertelijat enemmänkin. Jos ylipäätään nyt hetkeksi päästäisiin näistä villieläimistä, Raanta naurahtaa.
Viimeisimmän ongelman Raannan perhe ratkaisi ammattilaisten avulla.
– Laitettiin ammattilaisten johdolla aitaukset viimeisen päälle kuntoon. Nyt pitäisi olla kaikki kulkuväylät lukittuna, jos eivät sitten käärmeet ala lentämään. Kaikki puskat revittiin myös pois, niin ei pitäisi olla mitään piilopaikkoja. Varovainen saa olla. Onneksi ei käynyt mitään.
”Voi kutsua vieraitakin kylään”
Jos villieläinongelmia ei oteta lukuun, Raanta on nauttinut elämästä uudessa kodissa täysin rinnoin. Uusi rahakkaampi ja pidempi (kolmevuotinen) sopimus on tuonut maalivahdille turvaa myös kaukalon ulkopuolelle. Nyt Raannat asuvat ensimmäistä kertaa Pohjois-Amerikassa omassa kodissaan.
– Nyt on ensimmäistä kertaa Pohjois-Amerikassa sellainen koti, kun itse halutaan. Ei tarvitse hakea Ikeasta halvimpia huonekaluja tai vuokrata niitä. Vaimo sanoo, että nyt voi kutsua vieraitakin kylään. Tuo se itsellekin rauhan pelihommiin, kun tietää, että kotona on kaikki hyvin, Raanta sanoo.
– Kun kausi päättyy, on kiva, ettei tarvitse taas palkata muuttopalvelua tavaroita siirtelemään. On myös kiva lähteä Suomeen kahden eikä kahdensadan matkalaukun kanssa. Tuohan tämä oma koti hieman lisää innostusta kaikkeen. Kiva, että on nämäkin asiat kunnossa. Saa sitten rauhassa tehdä itse sitä, mistä tykkää.
Formula ykkösten kautta ovat jälleen värittäneet sääntöjenvastaisesta ajamisesta annetut rangaistukset, joita rangaistut kuljettajat ovat usein arvostelleet liian ankariksi. Lajin suomalaisikoni Kimi Räikkönen kuitenkin uskoo, että F1-veljeskunnan "typeryyteen" on lääke: kovemmat rangaistukset pahimmista rikkomuksista.
Kansainvälinen autoliitto FIA on pyrkinyt vuosien mittaan muokkaamaan F1:n rangaistussysteemiä muun muassa tuomalla ex-kuskeja kurinpitoelimiin. Viimeksi mukaan on tuotu kuljettajien rangaistuspisteet, joissa ajorike tuo kuskin saldoon yhden lisenssirangaistuspinnan. Red Bullin Max Verstappen on pitänyt ääntä moista vastaan, ja Verstappenia on ärsyttänyt etenkin "pikkujutuista" rankaiseminen.
– Ne (rangaistukset) ovat niin sattumanvaraisia, ettei oikeastaan voi sanoa, että (linja) on hyvin ankara, Autosportille puhunut Räikkönen miettii.
– Jos oltaisiin hyvin ankaria oikeissa asioissa, silloin ei tarvittaisi niin paljon muuta. Jos tietty typeryys torpataan tarpeeksi ankarasti, silloin meillä ei olisi näitä vähemmän isoista jutuista annettavia pikkurangaistuksia siellä täällä.
– Joskus niihin on hyvä syy, joskus ei - mutta se on niin sattumanvaraista. Jos pääasioissa oltaisiin todella ankaria, silloin koko juttu muuttuisi. Eikä kukaan tekisi enää typeryyksiä, sanoi Räikkönen.
Jalkapallon Bundesliigaseura Bayer Leverkusenin hulppea kuntosali on tullut seuran suomalaishyökkääjälle Joel Pohjanpalolle tutuksi.
- Toistasataa päivää on täällä oltu. Nyt saa tehdä koko ajan enemmän ja enemmän, toivottavasti kohta pääsee kentälle, Pohjanpalo sanoi Yle Urheilulle.
Pohjanpalo jäi sairauslomalle nilkkavamman vuoksi heinäkuussa. Vamma oli talusluussa, joka on nilkan sisäpuolella oleva iso ja tärkeä luu. Talusluu on yksi huonoimmin luutuvista luista ihmisen kehossa. Tilanne ei siis näyttänyt lainkaan hyvältä.
– Se on todella tärkeä luu, koska kaikki paino tulee sen päälle. Jos se ei tule kuntoon, se yleensä tarkoittaa sitä, että palloa ei enää potkita koskaan.
– Luu oli kuolemaisillaan. En tiedä kaikista lääketieteen termeistä, mutta kun katsoi meidän lääkäreidemme naamoja, kun he näkivät kuvan ensimmäisen kerran.... He ihmettelivät, miten se voi olla sen näköinen, Pohjanpalo kertoi.
Pohjanpalon vamma on todella harvinainen. Miehen itsensä mukaan kellään ei ole koskaan aikaisemmin ollut samanlaista.
– Tämä on ensimmäinen maailmassa, joka on laitettu rekisteriin. Sen takia kukaan ei osannut sanoa, miten se paranee. Alussa ei voinut tehdä mitään leikkausta, se olisi ollut liian vaarallista uran kannalta. Lähdettiin siitä, että kaikki urheilu pois, kovat lääkkeet päälle ja sairaalaan viideksi päiväksi tiputukseen. Sen jälkeen tehtiin erilaisia terapioita päivästä toiseen.
AOP
Seitsemään viikkoon ei saanut tehdä mitään, ei edes venytellä. Pohjanpalolla on aiemminkin ollut vammoja, joista kuntoutumiseen on mennyt aikaa, mutta silloin on voinut luottaa siihen, että vamma tulee varmasti kuntoon. Nyt on kyseessä vakavampi vamma.
– Seitsemän viikon jälkeen otettiin uusi kuva ja nähtiin, että jalka lähtee paranemaan. Sen jälkeen on vähitellen lisätty muun muassa vesijuoksua ja pyöräilyä.
Treenivahvuuteen joulukuussa?
Yksi ongelma on Pohjanpalon mukaan se, että jalka tuntuu normaalilta, joten itse ei voi oikein arvioida tilannetta. Uudet kuvat ovat kuitenkin osoittaneet, että parempaan suuntaan on koko ajan menty.
- Jalka on tosi hyvä. Pystyn nyt täysin kävelemään. Pari viikkoa sitten sain kepit kokonaan pois. Kohta pääsen toivottavasti tekemään suunnanmuutoksia ja koskemaan palloon kentällä. Treenivahvuuteen toivon pääseväni joulukuussa. Pelit ovat eri asia. On aika todennäköistä, että vasta tauon jälkeen pääsen tositoimiin, Pohjanpalo kertoi toipumistilanteestaan.
Bundesliigan talvitauko alkaa ennen joulua ja päätyy 19. tammikuuta.
Nyt näyttää siis paremmalta, mutta kesällä Pohjanpalolla oli kova paikka.
– Se vähän muuttaa asioita, kun olet 23-vuotias ja sanotaan, että et ehkä koskaan enää pelaa futista. Meillä oli sopimusneuvottelut silloin menossa. Iso kiitos seuralle, että luottivat jalan tulevan kuntoon ja tarjosivat pitkää sopimusta.
Korjattu klo 14.45: Poistettu kappale Pohjanpalon CT-kuvauksista, joka sisälsi virheellistä tietoa.
Fernando Ovelarin yksi unelma toteutui sunnuntaina, kun hänestä tuli maansa pääsarjan kaikkien aikojen nuorin maalinsylkijä.
Ovelar vei joukkueensa Cerro Portenon 1-0-johtoon superclasico-ottelussa arkkivihollista Olimpiaa vastaan kamppailun 16. minuutilla. Hän onnistui maalinteossa uransa toisessa aikuisten pääsarjapelissä ollessaan ainoastaan 14 vuotta, yhdeksän kuukautta ja 27 päivää vanha.
Kuuma ja dramaattinen futiskoitos päättyi lopulta 2-2-tulokseen yli 40 000 katsojan edessä.
Amerikkalainen kohuteini Freddy Adu, jota aikoinaan tituleerattiin jopa "seuraavaksi Peleksi" heilutti maaliverkkoja myös 14-vuotiaana DC Unitedin riveissä MLS-sarjassa.
Kaikkien aikojen nuorin ammattilaisten pääsarjassa osunut jalkapalloilija on Bolivian korkeimmalla sarjatasolla maalin iskenyt Mauricio Baldivieso, joka pääsi maalintekijälistalle 12-vuotiaana.
Espanjassa mitellään olympiakaraten MM-mitaleista 6. – 11. marraskuuta. Titta Keinänen on yksi Suomen yhdestätoista kilpailijasta.
Madridin MM-kilpailut ovat ensimmäiset arvokilpailut karaten historiassa, joissa kilpaillaan olympiarankingin pisteistä Tokion olympialaisiin. Kilpailuissa onkin ennätysmäärä osallistujia 1200 urheilijaa 139 eri maasta.
Kilpailut alkavat tiistaina henkilökohtaisten sarjojen alkukarsinnoilla. Keinänen ottelee naisten +68 kilon sarjassa. Tokiossa on mukana kolme naisten painoluokkaa ja jokaisesta sarjasta pääsee mukaan vain olympiarankingin kymmenen parasta.
Keinänen, joka on ennen MM-kisoja Tokion olympiarankingissa 15:ntenä, on tehnyt maailmanlistalla rakettimaisen nousun, sillä vielä alkuvuodesta hänen rankingsijoituksensa oli 67.
"Paremmat mahdollisuudet kuin koskaan"
Olympiaranking elää vielä kärjen osalta, eikä ole täysin vertailukelpoinen, sillä Aasiassa ottelijoilla on jo ollut omat kisansa, toisin kuin muilla esimerkiksi eurooppalaisilla. Suomalaiselta vaaditaan silti edelleen tasonnostoa yltääkseen olympialaisiin.
– Olympiapaikka tuntuu tällä hetkellä mahdolliselta, jos vain saan palasia loksahtamaan. Tiedän, että minulla on nyt paremmat mahdollisuudet kuin koskaan. Fiilis on hyvä niin minulla kuin kuin koko joukkueella. Lisäksi olen saanut olla terveenä, hyväntuulinen Keinänen totesi Yle Urheilulle.
Keinänen on kehittynyt hurjasti kahden vuoden takaisista MM-kisoista, eikä enää peittele kovaa mitalitavoitettaan.
– Nyt on sellainen olo, että olen maksimaalisen valmis kisoihin. Tiedän, että mitali vaatii todella kovan suorituksen, mutta sitä lähden tavoittelemaan. Täällä MM-kisoissa lähden ottelu kerralla eteenpäin, enkä mieti olympiapisteitä tai muuta, Keinänen muistutti.
Suomen menestynein karateka on Sari Laine, joka voitti MM-kultaa 1994 ja yhteensä seitsemän Euroopan mestaruutta.
Kuopion lentoasemalla Rissalaan saapui perjantain ja lauantain välisenä yönä 24 nuorta kiinalaisurheilijaa. Määrä voi myöhemmin kasvaa 30 urheilijaan. Heistä olisi tarkoitus koulia Kiinalle mäkihyppymaajoukkue vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisiin.
Tavoite on kova, sillä työ lähtee lähestulkoon nollasta. Osa noin 15–16-vuotiaista kiinalaisista kokeilee nyt suksia lumella ensimmäistä kertaa.
– Kiinassa on haave siitä, että näistä joku olisi olympialaisissa vuonna 2022 mukana. Jos pystymme tekemään tosi lahjakkaitten urheilijoiden kanssa tosi laadukasta työtä kaiken sattuessa kohdalleen, niin se saattaa olla mahdollista, Kojonkoski arvioi.
Projektiin valikoiduilla nuorilla on Kojonkosken mukaan monipuolinen urheilutausta.
– Iso osa heistä on taistelulajien puolelta, martial arts schoolista. Muidenkin lajien osaajia on.
Kiinalaisurheilijat pääsivät ladulle jo heti saapumistaan seuraavana aamuna. Harjoittelu aloitetaan Tahkon ja Puijon ensilumenladuilta. Iso työ on jo siinä, että kiinalaisille saadaan hankittua sopivat varusteet, Kojonkoski huomauttaa.
– Sen verran olemme päässeet liikkeelle, että Tahkovuorella on käyty lumella hiihtämässä ja minimäestä hyppäämässä Kunnonpaikan edessä. Myös pieniä tekniikkaharjoituksia. Eilen illalla urheilijat pääsivät myös kylpylään.
Mäkihyppymaajoukkueesta tv-dokumentti
Kuopio saa projektin ansiosta näkyvyyttä Kiinassa. Kiinalaisten perässä Kuopioon saapuivat myös televisiokamerat, jotka seuraavat kiinalaisurheilijoiden kehittymistä ja elämää Kuopiossa vuoteen 2022 saakka. Nuoret käyvät myös koulua Kuopiossa.
Dokumenttisarja esitetään kiinalaisella CCTV9-kanavalla, joka on osa katsojamäärältään maailman suurinta televisioyhtiötä, China Central Televisionia.
Suomessa mäkihyppääjät tulevat julkisuuteen torstaina. Tämän vuoksi hyppääjiä ei saanut haastatella tai kuvata tätä juttua varten.
Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soinisen mukaan dokumentti on erinomaista markkinointia Kuopion alueelle.
– Täältä saadaan välitettyä kuvaa hienosta järvialueesta ja ylipäätänsä Kuopion maisemista. Tämä on tärkeä asia kansainvälisen tunnettuuden näkökulmasta ja varmasti tehokkaampaa kuin että lähtisimme tuottamaan mainontaa Kiinaan.
Soinisen mukaan projekti voi tuoda lisää kiinalaismatkailijoita ja vaihto-opiskelijoita Kuopioon sekä poikia uusia yhteistyökuvioita.
– Kiinnostava osa-alue voisi olla hyvinvointi ja terveysala. Se kytkeytyy myöskin vahvasti urheiluvalmennukseen terveysteknologian, mittaamisen ja muun liikuntatieteen kautta.
Sattuma toi Kojonkoskelle pestin
Kiina haluaa oman mäkihyppymaajoukkueen menestyäkseen omissa talviolympialaisissaan. Kojonkoski päätyi joukkueen rakentajaksi pienten sattumien kautta.
Hän oli puhumassa kesällä China Europe Health & Sports Councilin järjestämässä tilaisuudessa Vierumäellä. Luennon seurauksena mies sai kutsun Kiinaan. Siellä hänelle tarjottiin mahdollisuutta ruveta rakentamaan Kiinalle mäkihyppymaajoukkuetta.
– Minua pyydettiin Kiinaan, mutta en ollut 20 vuoden matkustelun jälkeen enää kiinnostunut tekemään muualla töitä.
Näin ollen hän ehdotti, että kiinalaisen mäkihypyn keskus perustetaan Kuopioon. Ainakin Kuopiossa Kojonkosken suunnitelma on saanut aikaan riemun kiljahduksia.
– Tämä on uskomaton projekti. Kuopio tulee esille Mika Kojonkosken huippuvalmennusosaamisen kautta ja näyttäytyy Kiinan suuntaan mäkihypyn osaamiskeskuksena, Kirsi Soininen iloitsee.
Kiinalaisurheilijoiden valmentaminen Kuopiossa nostaa huomattavasti Puijon mäkihyppymäkien käyttöastetta.
Urheilijat tarvitsevat myös pukuhuonetiloja, minkä vuoksi Puijolle on jo Soinisen mukaan tuotu siirrettäviä kontteja.
– Puijon urheilulaakso tulee kehittymään seuraavan neljän vuoden aikana aika rytinällä. Kaikki elävöittävä toiminta sinne on ehdottoman tervetullutta.
Christopher Schindlerin pusku, joka merkittiin lopulta Fulhamin Fosu-Mensan omaksi maaliksi ottelun 29. minuutilla päätti Huddersfieldin peräti 659 minuuttia kestäneen kuivan jakson sen omalla kotiareenalla.
Edellisen kerran Huddersfieldin kannattajat juhlivat suosikkiensa kotiosumaa Valioliigatasolla huhtikuussa. Samalla Valioliigan pahnanpohjimmaisena majaillut seura vältti nolon historian, sillä sitä uhkasi maanantaina ensimmäisenä englantilaisseurana kuuden maalittoman kotiottelun sarja heti kauden alussa.
Fulhamille jäi takaa-ajossa luu kouraan ja se hävisi ottelun 0-1. Vieraat saivat pallon kertaalleen verkkoon, mutta Andre Schurrlen 75. minuutilla tekemää maalia ei hyväksytty, koska Aleksandar Mitrovic oli hetkeä aiemmin ollut paitsiossa.
Huddersfield, joka pääsi vihdoin voittokantaan Valioliigassa, on tehnyt pelaamissaan 11 ottelussa yhteensä viisi maalia. Voitolla ja kolmella pisteellä Huddersfield nousi Cardiffin ja Fulhamin edelle taulukossa.
Yhdysvaltain olympiakomitea ilmoittaa pyrkivänsä kumoamaan maan voimisteluliiton aseman lajin keskusjärjestönä, koska liitto ei ole pystynyt uudistamaan toimintaansa hyväksikäyttöskandaalin jälkeen.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Sarah Hirshland kertoi asiasta yhdysvaltalaisille voimistelijoille suunnatussa avoimessa kirjeessä. Hishlandin mukaan voimisteluliitto ei ole kyennyt uudistamaan toimintakulttuuriaan ja johtoaan eikä palvelemaan jäseniään.
- Te ansaitsette parempaa, Hirshland sanoi.
Yhdysvaltain voimisteluliiton entinen lääkäri Larry Nassar sai helmikuussa pitkän vankeusrangaistuksen myönnettyään syyllistyneensä naisvoimistelijoiden hyväksikäyttämiseen.
Liiton entinen puheenjohtaja Steve Penny pidätettiin lokakuussa epäiltynä hyväksikäyttöskandaalin tutkinnan vaikeuttamisesta.
Jalkapalloliigan päättyneen kauden pronssijoukkue Kuopion Palloseura on julkistanut ensimmäisen uuden hankintansa tulevalle kaudelle.
Keskikenttäpelaaja Issa Thiaw siirtyy Kuopioon toisesta liigaseurasta Tampereen Ilveksestä. Kaksivuotinen sopimus astuu voimaan lääkärintarkastuksen jälkeen ja pelaajan on määrä liittyä seuran harjoitusvahvuuteen tammikuussa.
26-vuotias senegalilainen teki päättyneellä liigakaudella Ilves-paidassa seitsemän maalia. KuPSin päävalmentajan Jani Honkavaaran mielestä Thiaw oli sarjan parhaita puolustavia keskikenttäpelaajia.
– Hän on vahva kaksinkamppailuissa ja hyvä katkomaan vastustajan hyökkäyksiä. Lisäksi häntä pystyy peluuttamaan hieman ylempänä, mistä on hyvänä osoituksena seitsemän tehtyä maalia, Honkavaara sanoo KuPSin tiedotteessa.
Koripalloliiga NBA:ssa Chicago Bulls nappasi jännittävien vaiheiden voiton ikonisessa Madison Square Gardenissa New York Knicksiä vastaan. Chicagolle kirjattiin voitto kahden jatkoajan jälkeen pistein 116–115. Voitto oli itäisen konferenssin pohjajoukkueisiin lukeutuvalle Bullsille kauden kolmas. Tappioita on kahdeksan.
Chicagon sankari Knicks-ottelussa oli 41 pistettä tykittänyt takamies Zach LaVine. Hän teki kaikki Chicagon kahdeksan pistettä toisella jatkoajalla mukaan lukien voiton ratkaisseen vapaaheiton 0,2 sekuntia ennen loppua.
41 pistettä on LaVinen NBA-uran kovin noteeraus. Viidettä kautta maailman kovimmassa koripalloliigassa pelaava LaVine on pitänyt alkukaudesta paljon yksin harteillaan Chicagoa, sillä muut kulmakivet Lauri Markkanen ja Kris Dunn ovat olleet loukkaantuneina.
Vaikka Bullsin kesällä tekemää 78 miljoonan ja neljän vuoden jatkosopimusta kritisoitiin, niin LaVine on alkukaudesta noussut NBA:n kovimpiin pistemiehiin. Hän oli yön ottelun jälkeen koko liigan seitsemänneksi paras pistemies. 11 ottelussa on syntynyt 27,9 pistettä ottelua kohden.
Koko liigan kovin pistemies on Golden Staten Stephen Curry 32,5 pisteen ottelukeskiarvollaan. Toki joukkueena Chicagon tilastot hyökkäyspäästä ovat vielä 30 joukkueen liigan häntäpäässä. Tehtyjen pistekeskiarvo on liigan 22:s. Lisää korintekijöitä siis tarvitaan.
Ennen Knicks-ottelua Chicagon leiristä kuuluikin suomalaistähti Lauri Markkasen kannalta positiivisia uutisia. Chicago Sun Timesin mukaan Markkasen paluu peliparketeille lähestyy.
213-senttinen suomalainen loukkasi kyynärpäätään harjoituksissa syys-lokakuun vaihteessa. Tuolloin arvioitiin, että Markkanen on sivussa tositoimista 6–8 viikkoa. Tämän viikon lopulla tuleekin kuusi viikkoa täyteen.
Getty Images
Markkanen oli tehnyt henkilökohtaisia harjoitteita maanantaina ennen ottelua.
Normaalisti Sotkamon Jymyn runkopelaajat viettäisivät tässä vaiheessa vuotta lomaa, mutta mitaleilta tippuminen (SuperJymy) ja senioreiden lähtö pistivät suunnitelmat uusiksi.
Joukkue aloitti yhteistreenit nopeasti kauden päättymisen jälkeen.
– Otimme härkää sarvista kiinni. Kun ei pärjää, on treenattava enemmän, sanoo 37-vuotias jokeri Roope Korhonen.
Käytännössä kyse on Jymylle suuresta muutoksesta. Kauden 2017 finaalijoukkueesta on lähtenyt viisi pelaajaa ja kaksi pelinjohtajaa.
– Meillä on ollut tosi kovia pelimiehiä, joita on saanut katsoa rinnalta. Nyt olen itse niissä saappaissa. Se on hurja muutos, mutta ne saappaat on luotava itse, sanoo 26-vuotias Niko Korhonen.
– Emme lähde etsimään kenellekään tuuraajia tai korvaajia. Katsomme, mihin tästä joukkueesta on, ja kuka nostaa päätään johtajuuteen, jatkaa joukkueen päävalmentaja Jani Komulainen.
Mitalivuosina jokeri Roope Korhonen ei hikoillut joukkueharjoituksissa marraskuussa. Nyt tilanne on toinen.Tiia Korhonen / Yle
Komulaisen mielestä pieni alamäki on tehnyt vain terää joukkueelle. Muutokset ja jopa kriisikin ovat kirkastaneet tekemistä. Hän uskoo, että joukkueella on mahdollisuuksia mihin tahansa.
– Huikean mitaliputken jatkumisesta ei ole tällä hetkellä paineita. Voimme tehdä tästä joukkueen oman jutun. Uskon vahvasti, että ensi syksynä pelaamme hyvistä sijoituksista, Komulainen sanoo.
Seuratasolla tavoite pistetään tutummalle tasolle. SuperJymy Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuosmanen sanoo, että pelkkä hyvä ei riitä.
– Tavoittelemme ilman muuta finaalipaikkaa ja siitä emme tingi, Kuosmanen toteaa.
Nuoruudesta huolimatta kokenut Jymy
Sotkamon Jymyn joukkueen keski-ikä on tällä hetkellä hieman yli 24 vuotta. Monet nuorista pelaajista, kuten Niko Korhonen, Niilo Piiponniemi , 27, ja Jere Vikström , 25, ovat jo kokeneita pelaajia. He ovat olleet mukana mestaruuskamppailuissa vuodesta 2010 lähtien.
Siksi nuoria ei tarvitse laittaa erityiseen prässiin. Pelaajat ovat seuranneet esimerkiksi Kohosta ja Hartikaista pitkin matkaa kakkosrivistä.
– Nuoremmat tietävät toimintavat ja kulttuurin. Nyt he saavat tuoda siihen oman höysteensä ja nousta omalle tasolleen, sanoo päävalmentaja Jani Komulainen.
Päävalmentaja Jani Komulainen uskoo, että joukkue pelaa syksyllä hyvistä sijoituksista.Tiia Korhonen / Yle
Komulainen sanoo suhtautuvansa avoimesti nuorten pelaajien uusiin ajatuksiin. Yhteisten treenien tavoitteena onkin ollut, että jokainen pääsee tekemään, ja jokaisen ääntä kuunnellaan.
– Roope sanoi mielestäni hyvin jääkiekkotermein, että ei anneta poikittaista mailaa selkään. Olemme hyvin ottavaisella kannalla, Komulainen kertoo.
Tavoittelemme ilman muuta finaalipaikkaa ja siitä emme tingi. Mikko Kuosmanen
Roope Korhosen uran aikana avainpelaajia on vaihtunut myös aikaisemmin. Lukkarin vaihtuminen on joukkueelle aina haaste.
– Lukkari on joukkueen kapellimestari, joten harjoittelussa pitää ottaa huomioon yhteistekeminen ulkokentän kanssa: miten lukkari ajattelee ja miten pelataan. Aina pitää sopia enemmän asioita, kun miehiä muuttuu, Korhonen sanoo.
Korhonen ei usko, että sukupolvenvaihdos muuttaa odotuksia hänen pelisuorituksiinsa. Sen sijaan seniorin asema korostuu joukkueen taustalla.
– Pelikentällä odotusarvo on ollut varmaan 15 vuotta sama. Ennemminkin odotetaan, että luon ympärilleni avointa ja positiivista ilmapiiriä, joka antaisi kaikille mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa.
Roope Korhonen ei olisi mukana joukkueessa, ellei sillä olisi realistinen mahdollisuus taistella mestaruudesta.Tiia Korhonen / Yle
Uuden kauden alkuun on aikaa puoli vuotta. Päävalmentajalla on selkeä kuva siitä, millainen talvi Sotkamon Jymyllä on edessään.
– Haluamme kehittyä ja pärjätä mahdollisimman hyvin. Se tarkoittaa valtavia työmääriä täällä hallissa, punttisalilla ja lenkkipolulla. Tämä tulee olemaan kova vuosi, mutta siihen on mahtava lähteä, Jani Komulainen sanoo.
– Mitä olen juttuja lehdistä lukenut, niin Jymy ei varmasti yllä mitaleille 15 vuoteen uudistuksen takia. En olisi mukana joukkueessa, ellei sillä olisi realistinen mahdollisuus taistella mestaruudesta. Se on fakta, Roope Korhonen jatkaa.
New York Islandersin Valtteri Filppula ja Montreal Canadiensin Artturi Lehkonen onnistuivat maalinteossa jääkiekon NHL:ssä, kun Islanders isännöi maanantaina Montrealia. Kotijoukkue Islanders johti ottelua avauserän jälkeen jo 3–1, mutta Montreal nousi lopulta 4–3-voittoon rangaistuslaukauskilpailussa. Kamppailun rl-kilpailussa Canadiensille ratkaisi Joel Armia.
Suomalaisista ensimmäisenä onnistui Filppula, joka teki 2–1-johtomaalin maalin edestä Antti Niemen selän taakse. Filppula sai kauden viidenteen osumaansa namupassin Leo Komarovilta, joka riisti kiekon keskialueella ja karkasi Filppulan kanssa hyökkäykseen.
Lehkonen onnistui kolmannen erän puolivälissä, kun hän tasoitti pelin 3–3:een. Jesperi Kotkaniemi oli Lehkosen kauden toisen maalin toinen syöttäjä. Lehkonen ohjasi sisään kanadalaispuolustaja Noah Juulsenin siniviivavedon.
Ottelusta yhden syöttöpisteen kirjannut Armia oli ottelun ratkaisseen rangaistuslaukauskilpailun ainoa onnistuja. Armia ratkaisi ottelun kylmänviileästi rl-kisan viidennellä kierroksella. Neljättä vuottaan NHL:ssä pelaavalle Armialle rankkarikisa oli uran ensimmäinen NHL:ssä.
Katso suomalaisten onnistumiset klikkaamalla jutun kuvaa. (Kuvalähde: Viasat)
Kaiken mahdollisen rangaistuslaukauskilpailussa torjunut Niemi venyi Montrealin maalilla kiekon eteen 21/24 kertaa.
Montrealin voitto katkaisi Islandersin viiden ottelun mittaisen voittoputken.
Rask torjui voiton Bostonille
Tuukka Rask oli hyvässä vireessä, kun Boston kampesi kotonaan 2–1-jatkoaikavoiton Dallas Starsista. Vain yhden vedon selkänsä taakse päästänyt suomalaisvahti torjui reilussa 64 minuutissa 24/25 kertaa.
Dallasin tulokaspuolustaja Miro Heiskanen kirjasi syöttöpisteen Dallasin ainoasta maalista. Starsin ainoan osuman teki alivoimalla Radek Faksa.
Ottelun ajassa 64.29 Bostonille ylivoimalla ratkaisi Brad Marchand.
Ylen kaikki urheilutarjonta löytyy nyt helposti yhdestä paikasta – Yle Areenasta. Urheilu-Areenasta löydät kaikki suorat lähetykset, videoklipit ja urheilun kuumimmat uutiset sekä puheenaiheet.
MAASTOHIIHTO, SUOMEN CUP 10.-11.11. Maastohiihdon ystäviä hemmotellaan tulevalla talvikaudella urakalla. Vuosien tauon jälkeen kaikkien hiihtolajien maailmancupit palaavat vapaille kanaville ja maastohiihto on luonnollisesti yksi seuratuimmista. Erityisen latauksen talvikauteen tuovat helmi-maaliskuussa 2019 Seefeldissä käytävät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskisat. Esimakua talvesta saadaan, kun kuusi osakilpailua sisältävä Suomen cup -kiertue jatkuu Rovaniemellä. Toisen osakilpailun ohjelmassa ovat väliaikalähtökisat ja sprinttikisat. Kisat selostaa Jussi Eskola yhdessä asiantuntija Sami Jauhojärven kanssa. Haastattelijana on Laura Arffman.
Jalosen paluu ja Timosen juhlahetki – Leijonat Helsingissä
Tomi Hänninen
JÄÄKIEKKO, HELSINGIN TURNAUS, 8.-11.11. Suomen jääkiekkomaajoukkueen matka maajoukkueen peräsimeen palanneen Jukka Jalosen alaisuudessa alkaa Helsingin EHT-turnauksessa marraskuussa. Helsingin turnauksessa nähdään liuta nuoria pelaajia, yhteensä kahdeksan ensikertalaista. Yle näyttää kanavillaan tuttuun tapaan turnauksen kaikki kamppailut. Turnauksessa Suomi kohtaa torstaina Venäjän, lauantaina Tshekin ja sunnuntaina Ruotsin. Lauantain ottelun yhteydessä nähdään Leijona- ja NHL-legenda Kimmo Timosen paitaseremonia.
JALKAPALLON FA-CUP, 10.11. Yle Urheilun kauden 2018–2019 kansainväliset huippuottelut käynnistyivät lokakuussa Englannin Valioliigan mielenkiintoisella koitoksella. Lauantaina 10. marraskuuta nähdään Englannin FA-cupin ensimmäisen kierroksen ottelu Maidenhead United - Portsmouth. Matti Härkönen selostaa ottelun ja Sami Laine on studioisäntänä. Ylen kanavilla nähdään muitakin huippuotteluja talven mittaan.
Suomen huippulahjakkaat jalkapallolupaukset MM-kisoissa
Pikkuhelmarit, tyttöjen U17-joukkue EM-välierissäPalloliitto
JALKAPALLO, U17 MM-KISAT, 13.11.-1.12. Suomen joukkue pelaa 13.11.-1.12. alle 17-vuotiaiden MM-lopputurnauksessa Uruguayssa. Huippulahjakas ikäluokka ylsi kevään EM-turnauksessa kolmanneksi ja lunasti näin paikkansa MM-kisoissa. Suomi kohtaa turnauksen alkulohkossa A Uuden-Seelannin 13.11., Ghanan 16.11. ja kisojen järjestäjämaa Uruguayn 20.11. Alkulohkon kaksi parasta joukkuetta etenee puolivälieriin, se on joukkueen tavoite. Yle näyttää turnauksesta kaikki Suomen ottelut ja loppuottelu.
ALPPIHIIHTO, MC, LEVI 17.-18.11. Pujottelun maailmancupkausi alkaa marraskuussa tuttuun tapaan Leviltä. Talvilajien ystäviä hemmotellaan tulevalla talvikaudella urakalla. Vuosien tauon jälkeen kaikkien hiihtolajien maailmancupit palaavat vapaille kanaville, Levin maailmancupin lisäksi Ylen kanavilla nähdään myös muita alppihiihdon maailmancupkisoja. Lauantaina Levillä kautensa avaavat naiset ja sunnuntain pujottelussa miehet. Kisat selostaa Nina Vanhatalo yhdessä asiantuntija Kalle Palanderin kanssa. Toimittajina ovat Kristiina Kekäläinen ja Maija Kautto.
POHJOISMAISET HIIHTOLAJIT, MC, RUKA 23.-25.11. Hiihtolajien tähdet kokoontuvat jälleen Rukalle jo perinteiseen maailmancupin avaukseen 23.-25. marraskuuta. Kolmen päivän aikana kilpaillaan mäkihypyssä, yhdistetyssä ja maastohiihdossa. Yle välittää kaikki kisasuoritukset tv:ssä, radiossa ja Areenassa.
Selostuksista vastaavat hiihdossa Jussi Eskola (tv) ja Jarmo Lehtinen (radio). Mikko Hannula selostaa tv:ssä mäen ja yhdistetyn kilpailut ja Marko Miettinen selostaa mäen ja yhdistetyn radiolähetykset.
Asiantuntijoina lähetyksissä nähdään ja kuullaan Sotshin olympiavoittajaa Sami Jauhojärveä, Kalle Lassilaa, Tommi Nikusta, Jussi Piiraista, Eetu Vähäsöyrinkiä ja Jari Mantilaa.
POHJOISMAISET HIIHTOLAJIT, MC, LILLEHAMMER, NORJA 29.11.-1.2. Rukan jälkeen hiihtolajien maailmancupkiertue jatkaa maastohiihdon ja yhdistetyn kisoilla hiihtomaailman mekkaan Norjan Lillehammeriin. Samasta paikasta alkaa myös naisten mäkihypyn maailmancupkausi. Maastohiihtoa selostavat Jussi Eskola ja asiantuntija Kalle Lassila. Yhdistetyn ja naisten mäkihypyn selostuksista vastaavat Mikko Hannula ja Marko Miettinen, asiantuntijoinaan Jari Mantila ja Heli Pomell.
To 29.11. KLO 18.30Mäkihyppy: HS98 karsinta, naiset
Mäkäräinen ja Eder pääsevät irti, alppisirkus rapakon taakse
ALPPIHIIHTO, USA, MC, 30.11.-1.12.Yhdysvalloissa kisataan alppihiihdon maailmancupia marras-joulukuun vaihteessa kahdessa paikassa: Miehet kisaavat Beaver Creekissä supersuurpujottelussa, syöksylaskussa ja suurpujottelussa, naiset Lake Louisella syöksylaskussa ja supersuurpujottelussa. Kisat selostaa Maija Kautto yhdessä asiantuntija Kalle Palanderin kanssa.
Marraskuun vaihtuessa joulukuuksi alkaa myös suomalaisittain yksi talven mielenkiintoisimmista maailmancup-kausista, kun ampumahiihtäjät Kaisa Mäkäräisen ja Mari Ederin johdolla aloittavat kisatalvensa Slovenian Pokljukasta.
Marras-joulukuun vaihteessa penkkiurheilijat pääsevät myös nauttimaan viikonloppujen uudesta Urheilustudiosta – talvilajien etkoista, kilpailuista ja jatkoista. Urheilustudiossa avataan maailmancupkisojen syitä ja seurauksia, taustoitetaan ja käsitellään kansaa puhuttavia ilmiöitä. Luvassa on tarinoita, tunnetta ja tiukkaa analyysiä.
Urheilustudion pääjuontajina toimivat Laura Arffman ja Riku Salminen. Studiolähetysten vakiokasvoina toimivat asiantuntijat Sami Jauhojärvi ja Kalle Palander. Uransa viime kauteen päättänyt pikaluistelija Mika Poutala tekee uuden aluevaltauksen pureutuessaan syvällisesti urheilijoiden tarinoihin itse kuvaamassaan ja toimittamassaan sarjassa.
Lisäksi Urheilustudiossa nähdään minidokumenttisarja Krista Pärmäkoskesta ja selvitetään syitä norjalaisten ylivoimaan Hiihtohullu Norja -sarjassa. Mikä merkitys menestykseen on vaikkapa liikunnallisella elämäntavalla, kouluilla, perheillä, legendoilla tai ruskealla juustolla?
