Suomalaissprintteri Verneri Suhonen avautui lauantaina Yle Urheilun haastattelussa Hiihtoliiton viime aikojen päätöksenteosta. Suhonen ihmetteli, miksi Hiihtoliitto päätti lähettää maajoukkueen vuoden alun Tour de Ski -kiertueelle, mutta ei lähettänyt loppuvuoden maailmancup-kisoihin Davosiin ja Dresdeniin.
Suhosen mukaan kansainvälinen koronatilanne ei ollut ehtinyt mennä ainakaan parempaan suuntaan. Suhosta harmitti ratkaisu etenkin siksi, koska hänen parhaat matkansa olisivat olleet juuri tänä viikonloppuna käytävässä Davosin ja ensi viikonloppuna kisattavassa Dresdenin maailmancupeissa. Vuoden alussa hiihdettävä Tour de Ski -kiertue ei ole niinkään Suhosen mieleen. Viime vuonna Davosissa Suhonen nappasi uransa parhaan maailmancupin sijoituksen, kun hän oli 16:s vapaan sprintissä. Aika-ajoissa hän oli viime vuonna peräti seitsemäs.
Suhonen ihmetteli, peesaako Suomi muita Pohjoismaita päätöksenteossaan. Ensiksi Norja päätti luopua loppuvuoden maailmancupeista ja Tour de Skistä. Mutta sitten Ruotsi päättikin lähteä kiertueelle.
– Tuntuu, että johtoporras on tavallaan peesaaja. Norja on iso maa, joka tekee päätökset. He ovat ilmoittaneet, että jättävät Tour de Skin välistä. Mutta sitten taas Ruotsi ilmoittaa lähtevänsä Tour de Skille. Onko sitten Suomi päättänyt, että mekin voimme lähteä? Suhonen ihmetteli muun muassa.
Myös Lauri Vuorinen pohdiskeli Norjan esimerkin vaikutusta lauantaina. Vuorisen mukaan maastohiihdossa Norjan mahdin näkee helposti tällaisissa päätöksissä.
– Meillä on yksi mahtimaa, ja se on Norja. Kun Norja tekee päätöksen, se vaikuttaa meidän kaikkien päätöksentekoon. Jos Norja päättää jäädä pois, niin se panee meidät kaikki miettimään, onko se oikea ratkaisu, Vuorinen totesi.
Suhonen nosti pöydälle samassa haastattelussa myös epätasa-arvon hiihdon eri kilpailumuotojen välillä. 23-vuotias maajoukkuehiihtäjä pohdiskeli esimerkiksi sitä, että normaalimatkojen kymmenettä sijaa maailmancupissa arvostetaan enemmän kuin sprinttikilpailun kymmenettä sijaa.
Lahdessa asuvaa hiihtäjää huoletti myös taloustilanne sen jälkeen, kun maailmancupin kilpailut peruttiin loppuvuodesta. Palkintoraha jäi mahdollisesti saamatta eivätkä yhteistyökumppanit saaneet toivottua näkyvyyttä. Suhonen kertoi olevansa elämänsä kunnossa ja uskoi menestykseen hänelle itselleen koko kauden parhaissa maailmancup-kisoissa.
Lähes koko hiihtomaajoukkue leireilee parhaillaan Rovaniemellä. Kärkinimistä puuttuvat Iivo ja Kerttu Niskanen. Suhosen henkilökohtainen valmentaja ja myös naisten maajoukkueeen vastuuvalmentaja Ville Oksanen kommentoi asiaa Urheilustudiossa sunnuntaina.
Oksanen ei koe, että ainakaan maajoukkuetasolla sprintti olisi eri asemassa kuin normaalimatkat.
– Ehkä yleisesti voi olla näinkin. Siinä voi olla yksi osatekijä mediakin, Oksanen heitti Urheilustudion lähetyksessä Rovaniemeltä.
Oksanen korosti, että jokaisesta kilpailuviikonlopusta tehdään riskiarviot erikseen.
– Tourille on parempi lähteä kuin aikaisempiin kilpailuihin, Oksanen vastasi.
Oksanen oli ymmärtäväinen myös Suhosen kilpailuhaluja kohtaan.
– Kun olemme keskustelleet asiasta, kaikki urheilijat ovat olleet halukkaita kilpailemaan. Myös valmentajat ovat olleet halukkaita lähteä kilpailemaan. Eihän se ole kovin mukavaa ja helppoa katsoa kilpailuja telkkarista, kun koko vuosi niitä varten on harjoiteltu, Oksanen sanoo.
– Mutta on tehty päätös, että riski on ollut suuri. Nyt on tehty toinen päätös. On totta kai ikävä homma, jos urheilijalla olisi ollut nyt parhaat matkat.
Hakola keskittyy omiin suorituksiin, Matintalo ymmärtää Suhosta
Suomen sprinttitykeistä Ristomatti Hakola kommentoi, että ei ole hirveästi miettinyt Suhosen nostamaa asiaa.
– Keskitytään jälleen omaan suoritukseen, Hakola sanoi.
Sen Hakola kuitenkin totesi, että Davosin sprinttikilpailua lauantaina oli vaikea katsoa televisiosta. Hakolan mukaan hänellä on ollut aina vaikeaa katsoa muiden hiihtokilpailuja tv:n välityksellä.
– Yritin katsoa, mutta lopussa siirryin ampumahiihtoon, Hakola paljasti.
Hakola oli sunnuntaina maajoukkuehiihtäjien ylivoimainen ykkönen 15 kilometrin harjoituskilpailussa vapaalla hiihtotavalla.
– Kyllä tässä saa kunnon kisan. Meillä oli kymmenkunta hiihtäjää lähtöviivalla. Saatiin vielä numerolaput rintaan. Siitä saa kaiken irti, Hakola totesi.
Lauantaina Rovaniemellä kilpailtiin sprintti harjoituskisana ajatellen helmikuisia Oberstdorfin MM-kisoja. Naisten kilpailun ykkönen oli Johanna Matintalo. Hän ymmärtää Verneri Suhosen avautumista.
– Vernerin avautumisessa oli pointti ja ajatus hänen kannaltaan. Verkulta meni varmasti hänen tärkeimpiä viikonloppuja ohi. Mutta uskon, että FIS on nyt saanut lisää aikaa miettiä järjestelyjä poisjääntien takia. Varmasti ollaan järjestelytilanteen puolesta eri tilanteessa Tour de Skillä kuin Davosissa ja Dresdenissä, Matintalo sanoo.
Rukalla pidetyn maailmancup-kauden avauksen jälkeen on puhuttu paljon niin sanotun kupla-ajattelun toimivuudesta maastohiihdossa. Rukalla kävi ilmi, että kaikki joukkueet eivät noudattaneet kuplamääräyksiä yhtä hyvin kuin kaikki muut.
– Rukalla oli ihan hyvä idea siinä kuplassa. Mutta toteutus ei toiminut ihan kaikkien maiden osalta. Mutta se on maiden omalla vastuulla. En osaa sanoa, millaisia kurinpitotoimia FIS voisi aiheeseen kehitellä. Mutta uskon, että kuplissa on mahdollisuuksia. Ampumahiihdossa on toiminut hyvin. Kilpailuviikonloppuja on viety hyvin läpi, Matintalo toteaa ja viittaa paljonpuhuttuun eroon kansainvälisen hiihtoliiton FISin ja kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBUn toimissa.
Tour de Skille kovemmat erikoisjärjestelyt
Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen perusteli lauantaina Yle Urheilulle Tour de Skille lähtöä sillä, että terveysriskejä saatiin madallettua tarpeeksi paljon.
– Olimme hyvin kriittisiä, Valtonen painotti.
– Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on kilpailujärjestäjien kanssa terästäytynyt terveysturvallisessa kilpailujen järjestämisessä. Olemme saaneet myös majoitusolosuhteet sellaisiksi, että pystymme olemaan täysin oman joukkueen kesken ja liikumme joukkueen omilla kyydeillä.
Vielä Davosin maailmancupissa näin ei Valtosen mukaan olisi ollut. Valtonen kertoi viime viikolla Yle Urheilulle, että Davosin kisajärjestäjät eivät myöskään pysty rakentamaan joukkueille kisakuplaa, jolloin tartuntariski on korkeampi.
– Siellä olisi käytännössä asuttu hotellissa, jossa on myös muita asukkaita ja liikkuminen kilpailupaikoille olisi tapahtunut joko omilla autoilla tai julkisilla kulkuneuvoilla, Valtonen sanoi.
Lue lisää: