Suomen maastohiihtomaajoukkue kilpailee tammikuun alussa Tour de Ski -kiertueella tammikuun alussa. Asiasta kerrottiin lauantaina. Suomen joukkue ei ole mukana loppuvuoden maailmancup-kilpailuissa Davosissa ja Dresdenissä koronatilanteen takia. Rukan maailmancup-avauksen jälkeen puhutti paljon myös, kuinka maastohiihdossa niin sanottu kuplamalli ei täysin toiminut.
Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen totesikin Yle Urheilulle, että monen palikan piti napsahtaa kohdilleen ennen päätöstä lähteä Tour de Ski -kiertueelle. Terveysriskejä saatiin madallettua tarpeeksi paljon.
– Olimme hyvin kriittisiä, Valtonen painottaa.
– Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on kilpailujärjestäjien kanssa terästäytynyt terveysturvallisessa kilpailujen järjestämisessä. Olemme saaneet myös majoitusolosuhteet sellaisiksi, että pystymme olemaan täysin oman joukkueen kesken ja liikumme joukkueen omilla kyydeillä.
Hiihtoliiton tiedotteessa Valtonen totesi jo, että lentomatkat reittikoneilla ovat Tour de Ski -kisaamisen heikko kohta. Kymmenen päivää kestävällä ja kahdeksan kilpailua sisältävä kiertue kilpaillaan kolmella eri paikkakunnalla. Kilpailu alkaa Sveitsistä Val Müstarista ennen kuin siirtyy Italiaan Toblachiin ja Val di Fiemmeen.
Suomen lisäksi Ruotsi ja Norja eivät ole mukana loppuvuoden maailmancupeissa. Aiemmin Norja päätti myös jättää Tour de Skin väliin. Ruotsi kuitenkin päätti lähteä kisaamaan. Ruotsi päätti taklata lentämisongelmaa charter-lennolla. Ruotsin joukkue lentää omalla tilauslennollaan lähelle kiertueen aloituspaikkakuntaa Val Müstairia. Suomella ei ole taloudellisista syistä samaan mahdollisuutta.
– Meillä ei ollut siihen mahdollisuutta tässä kohtaa charter-lentoon, Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen myöntää.
Valtosen mukaan yksityiskoneen käyttämisestä käytiin keskustelua, mutta se osoittautui mahdottomaksi.
– Tällä kaudella on tulossa vielä Oberstdorfin MM-kisat. Charter-lentomahdollisuuksia arvioidaan vielä muihin tilanteisiin. Tour de Skille se ei ollut mahdollinen, Valtonen toteaa.
Valtonen myöntääkin, että Tour de Ski -kisaamisessa ei päästä aivan riskittömään tilanteeseen.
– Tässä tilanteessa ole mikään varmaa. Tavallinenkin flunssa yhdellä jäsenellä voi johtaa koko joukkueeseen vaikuttaviin toimenpiteisiin, Valtonen sanoo.
"Meidän piti varmistaa, että pystymme pitämään oman pesän puhtaana"
Suomen hiihtomaajoukkue noudattaa tarkasti ohjeita lentomatkoilla ja muutenkin matkustamisessa.
– Mutta jokaiseen matkaan lähtevään täytyy ymmärtää, että tartuntariski ja karanteenin jäämisen riski on olemassa. Keskustelemme tietysti tästä joukkueen kanssa ja jokainen punnitsee päätöstä mahdollisen hyödyn ja haitan näkökulmasta, Valtonen toteaa.
Joukkueella on iso vastuu myös Tour de Skin jälkeen kotiin palatessa.
– Sairaanhoitopiirien datasta näkyy, että perheiden sisällä tulee herkästi tartuntoja. Joukkueen on myös tämä muistettava, kun asettuvat omaehtoiseen karanteeniin matkan jälkeen, Valtonen toteaa.
Vielä Rukan maailmancupin jälkeen puhuttiin paljon siitä, että Rukalla niin sanottu kisakupla puhkesi. Nyt Valtosen mukaan on keskitytty oman joukkueen toimintaan.
– Lumilajeissa tartunnat ovat olleet joukkueiden sisäisiä. Meidän piti varmistaa, että pystymme pitämään oman pesän puhtaana. Tässä auttaa, että meillä on joukkueen omat kulkuneuvot ja majoitukset. Sitten on myös riittävästi testausta matkan aikana. On tärkeää, että matkalle lähtijät tietävät, mihin ovat lähdössä ja kantavat siitä vastuunsa, Valtonen sanoo.
– Maastohiihto on tietysti myös armollisempi laji koronaviruksen kannalta, kun ollaan ulkona. Tartunnat ovat epätodennäköisempiä kuin sisälajeissa. Mutta emme voi tietysti nyt olla toisten joukkueiden tartuntatilanteesta varmoja. Keskustelu on kuitenkin lisääntynyt ja testaus on myös tiivistä Tour de Skillä. Varmasti muut joukkueet pyrkivät nyt välttämään tartuntoja kaikin mahdollisin keinoin.
Lukuisia testejä hiihtäjille – mitkä ovat taloudelliset vaikutukset?
Testaustoiminta onkin todella mittavaa.
– Pitää olla testattu ennen kuin saa akkreditoinnin kilpailuun. Testataan myös aina, kun kilpailupaikka vaihtuu. Sitten saa siirtyä toiselle kilpailupaikkakunnalle. Ennen kotilentoa testataan myös ja samoin Helsinki-Vantaalle saapuessa, Valtonen avaa.
Huippu-urheilijat elävät normaalistikin karanteenimaista elämää. Tour de Skiltä paluun jälkeen he jäävät myös THL:n suositusten mukaisesti omaehtoiseen karanteeniin.
– Joukkue testataan vielä 72 tunnin päästä maahantulosta, kunnes ollaan varmoja arjen jatkamisesta riittävän turvallisesti, Valtonen selvittää.
Mitä sitten kaikki erikoisjärjestelyt vaikuttavat Hiihtoliiton talouteen? Toiminnanjohtaja Hämäläisen mukaan vaikutuksia ei ole tarkalleen vielä laskettu.
– Normaalikuvion vaikutukset eivät ole liian suuret, mutta jos joudutaan karanteeniin talousvaikutuksia alkaa tulla enemmän, Hämäläinen sanoo.
Millaisista lisäkustannuksista puhutaan siis suurin piirtein?
– Voidaan varautua 10 000 euron lisäkustannukseen kaiken kaikkiaan verrattuna normaalikauteen pelkästään testauksen osalta, Hämäläinen toteaa.
Marraskuussa Hämäläinen kertoi odotusarvoksi, että Hiihtoliiton kustannukset saattavat nousta 20 prosenttia pandemiasta aiheutuvien toimenpiteiden takia. Norjan jäätyä pois loppuvuoden kilpailuista Hämäläinen laskeskeli, että pelkästään testeihin voi mennä 300 000 – 750 000 euroa, jos kausi hiihdetään suunnitellusti.
"En tiedä, saadaanko tällä kilpailuetua"
Tour de Skille lähdössä painoivat myös urheiluun liittyvät syyt. Päävalmentaja Teemu Pasanen kuvaili Hiihtoliiton tiedotteessa, että urheilijat tarvitsevat kovia kansainvälisiä kilpailuja ennen helmikuussa näillä näkymin pidettäviä Oberstdorfin MM-kisoja. Ismo Hämäläisen mukaan terveysturvallisuuteen liittyvät asiat painoivat ennen kilpailupuolta.
Vaikka Suomi ja Ruotsi lähtevät Tour de Ski -kiertueelle ja Norja jää pois, mistään kilpailuedusta ajatellen Oberstdorfin MM-kisoja ajatellen ei voida myöskään puhua.
– Norjalla on painoi karanteeniasiat. Se on varmasti heidän ratkaisunsa pohjalla, Hämäläinen sanoi ja viittasi siihen, kuinka norjalaishiihtäjän pitäisi jäädä nykytilanteessa kymmenen päivän karanteeniin korkean tartuntariskin maassa käymisen jälkeen.
– Norjalla pyörii myös sisäiset kilpailusarjat ja leiritykset. En tiedä, saadaanko tällä kilpailuetua. Mutta katsottiin, että meidän pitää päästä kilpailemaan, Hämäläinen toteaa.
Kilpailemattomuudella nähtiin myös vaikutus tuleviin kausiin, kuten ensi vuoden olympiatalveen. Päävalmentaja Pasanen viittasi Hiihtoliiton tiedotteessa Pekingin olympiarankingiin.
Olympiapaikkoja jaetaan nimittäin esimerkiksi jo tämän kauden Nations Cupin tulosten perusteella. Olympialaisiin hiihtomaajoukkueet saavat enintään kahdeksan paikkaa sekä miehiin ja naisiin. Sekä miehissä että naisissa paikkoja jaetaan jo tämän kauden Nations Cupin tulosten perusteella. Tämän kauden Nations Cupin viisi parasta maata saa neljä paikkaa. Sijoille 6–10 yltävät maat saavat kolme paikkaa. Tarkemmin rankingista ja maapaikkojen jakautumisesta voi lukea täältä.
Päivitetty kello 16.24. Täsmennetty Ismo Hämäläisen sitaattia lisäkustannuksista ja lisätty siihen vertailu normaalikauteen sekä testauksista.
Lue lisää:
Ruotsin hiihtoliitto päätti – maajoukkue osallistuu Tour de Skille