PAIMIO. 20-vuotias Niko Kytösaho on mäkimaajoukkueen vakiokasvo ja lajin Suomen mestari. Nuorukainen ei ole kuitenkaan perheensä ensimmäinen eikä ainoa mäkihypyn parissa toimiva henkilö. Ei sinne päinkään.
Kytösahon perheessä hypättiin mäkeä jo 1960-luvulla, kun Nikon edesmennyt pappa, Veikko Kytösaho treenasi ja kierteli kansallisia kisoja hyvällä menestyksellä
Nikon isä, vuonna 1972 syntynyt Pasi Kytösaho oli mäkimaajoukkueen miehiä vuodet 1992–98. Pasi Kytösahon uran kohokohta osui vuoteen 1997, silloin hän oli Salpausselän suurmäen maailmancupin kisassa toinen. Aktiiviuran jälkeen hän on valmentanut junioreita Paimiossa ja nykyisessä kotikaupungissaan Lahdessa. Valmennettaviin kuului myös aikaisemmin oma poika Niko.
Myös Niko Kytösahon setä Pekka Kytösaho hyppäsi aikanaan, ja myös hän valmensi veljenpoikaansa useita vuosia. Tällä hetkellä Pekka Kytösaho hoitaa Niko Kytösahon tausta-asioita, muun muassa yhteistyökumppanuuksia.
Nikon veli Eetu Kytösaho on päätoiminen mäkivalmentaja Lahden Hiihtoseurassa.
Isän perässä
Miten kaikki oikein alkoi?
– Isämme asui lapsena Paimion toisen hyppyrimäen, eli Kirivarin mäen kupeessa ja aloitti hyppäämisen. Pasi kulki pikkupoikana isän mukana mäellä, siitä se hänellä alkoi. Sitten minä seurasin nuorempana Pasia mäelle. Se on ollut sellaista jatkumoa, vaikka muistan kyllä, kun Pasi sanoi, ettei pojat (Niko ja Eetu) mäkeen mene, laitetaan niille käteen tennismailta tai jotain muuta, Pekka Kytösaho kertaa.
– Kyllä minulle oli aina selvää, että mäkihyppy on minun lajini. Toki nappulana harrastin muutakin urheilua Paimiossa, mutta aina olin isän mukana Varasvuoren mäkikeskuksessa, Niko Kytösaho muistelee.
Niko Kytösaho ei koskaan nähnyt pappansa hyppäävän, juttuja hän on sen sijaan kuullut. Osa on tosia, osa ehkä vähemmän.
– Kohtuullisen rohkea kaveri pappa kai oli. Olen kuullut stoorin, jonka mukaan hän oli eräänä vuonna hypännyt viimeksi edellisenä talvena, kesällä ja syksyllä ei hyppyäkään. Sitten hän meni suoraan Rukan isoon mäkeen ja hyppäsi 100 metriä. Se on kuulemma ollut aika kova veto siihen aikaan, Niko Kytösaho sanoo.
Eteläisestä Suomesta on mahdollista nousta mäkihypyn huipulle. Sen Kytösahot ovat osoittaneet. Mutta tunteja ja uhrauksia se vaatii. Jossain vaiheessa etelän mäet käyvät pieniksi ja pitää lähteä isompien mäkien perään. Myös iso osa kilpailuista käydään muualla kuin Etelä-Suomessa.
– Paljon autokilometrejä se vaatii. Itse olin aikanaan kuskattavana, ja jossain vaiheessa kuskasin itse. Se vaatii motivaatiota kuljettaa poikia sinne missä kilpailuja ja suorituspaikkoja on, muistuttaa Pasi Kytösaho.
– Ensinnäkin riittävän tyhmä ja hullu pitää olla, että tähän lähtee. Itselle on sattunut tuuri, että faija hyppäsi ja valmensi, ja myös Pekka-setä hyppäsi ja valmensi. Minulla on ollut pienestä pitäen hyvät valmentajat, jotka ovat vieneet eteenpäin, Niko Kytösaho ynnää.
Tärkeä etelä
Kytösahon mäkiperheessä ei koeta kuitenkaan niin, että Etelä-Suomessa varttunut hyppääjä antaisi tasoitusta isompien mäkien äärellä lajiin vihkiytyneille junioreille.
– Ehkä se oli 1980- ja 90-luvuilla vielä näin. En usko, että se on enää tänä päivänä niin. Täälläkin on todella hyvät puitteet aloittaa ja harrastaa, Pasi Kytösaho miettii.
Mäkihyppyharrastus on ollut hiipumaan päin Suomessa. Siksi lajille on äärettömän tärkeää, että junioritoimintaa löytyy myös etelästä, perinteisten mäkihyppykaupunkien ulkopuolelta. Paimiosta löytyy kaikkiaan viisi erikokoista mäkeä, ne ovat hyppykunnossa läpi vuoden.
– Kun katsoo tilannetta eteläisessä Suomessa, niin tässä suhteellisen lähellä Harjavallassa on ollut isot mäet, mutta ne on purettu. Liedossa on vielä mäki pystyssä, mutta toimintaa ei ole. Täällä Paimiossa on loistavat olosuhteet ja junnuja on todella hyvin mukana lajin parissa. Pekka Kytösaho sanoo.
Sumuisena lokakuun lauantaina Varasvuoren mäkikeskuksen pienissä mäissä harjoittelee toistakymmentä mäkihyppyjunioria, tyttöjä ja poikia.
– Pikkupaikkakuntien toiminta on tärkeää. Maajoukkueessa Antti Aalto tulee Kiteeltä, Niko täältä Paimiosta. He olivat viime vuonna SM-kisojen ykkönen ja kakkonen, Pekka Kytösaho muistuttaa
– Kyllä se vaan ruokkii koko Suomen mäkihyppyä, kun harrastajia tulee mahdollisimman laajalta alueelta, sanoo Pasi Kytösaho.
Isän valmennuksessa
Kytäsahoilla koettiin ne vuodet, kun isä valmensi poikaa.
– Se toimi aikansa ihan hyvin, mutta kun tuli murrosikä, niin sitten vähän huonommin. Omat hankaluutensa siinä oli, tietysti näissä asioissa on aina omat hankaluutensa. Niko kasvoi ehkä vähän minun ohi, Pasi Kytösaho sanoo.
– Homma toimi ihan hyvin sinne 15-vuotiaaksi asti. Täällä Paimiossa kun pikkupoikana asuin, niin Pekka valmensi minua. Sitten faija valmensi, kun olin Lahdessa. Molemmat kun siinä olivat ja asioita yhdessä suunnittelivat, niin se toimi pirun hyvin, Niko Kytösaho sanoo.
Nykyään Niko Kytösaho asuu Kuopiossa ja harjoittelee maajoukkueen päävalmentaja Janne Väätäisen opein.
Olympiakulta tavoitteena
Niko Kytösaho sairasti koronaviruksen marraskuun alkupuolella, mutta tauti oli hänen kohdallaan melko lievä. Se osui vielä omatoimiseen harjoitusjaksoon ja maajoukkueen hyppääjille annettuun vapaaseen viikonloppuun.
– Se tuli tavallaan täydelliseen saumaan, jos virus oli tullakseen, kommentoi Niko Kytösaho asiaa Yle Urheilulle marraskuun alussa.
20-vuotiaan mäkihyppääjän uran tavoitteet ovat selkeät.
– Tavoitteena on nousta mahdollisimman nopeasti sinne ihan maailman piikkiin ja tehdä mahdollisimman menestyksekäs ura. Olympiavoitto ja maailmanmestaruus, ne eivät ole enää unelmia, ne ovat minulle tavoitteita, Niko Kytösaho toteaa.
Timo Kunnari
Niko Kytösaho ei selvinnyt karsinnasta jatkoon lentomäen MM-kisoissa Planicassa. Lentomäen MM-kisojen henkilökohtainen kilpailu huipentuu klo 16.55 alkaen TV2:ssa ja Areenassa.
Lue myös:
Suomen mäkihyppymaajoukkue jää pois maailmancupin avauksesta