1. "Toivottavasti tällä voisi joku päivä ehkä itsensä elättää"
Kaisa Mäkäräinen oli vielä 23-vuotiaana ampumahiihtouransa alkutaipaleella, sillä hän oli vain pari vuotta aiemmin vaihtanut lajia maastohiihdon puolelta. Kun Sportmagasinet tapasi lupaavan ampumahiihtäjän, takana oli pettymys Torinon olympialaisista 2006. Mäkäräinen ei päässyt mukaan Torinon olympialaisiin, vaikka hänelle oli omien sanojensa mukaan kisapaikka luvattu.
– Ei se hyvältä tuntunut. Olin ollut Italiassa kolme päivää valmisteluleirillä, koska olin saanut muutama päivä aiemmin kuulla lähdön olevan käytännössä varma asia. Ennen kaikkea oli todella pettynyt olo ja kysyin miksi, Mäkäräinen sanoi Sportmagasinetin haastattelussa.
– Ehkä Olympiakomiteassa ei ole sellaisia henkilöitä, jotka tuntisivat meidän lajia ja tietäisivät, kuinka vaikeaa meidän lajissa on pärjätä sekä kuinka laajasta joukosta joku voi hyvänä päivänä voittaa kilpailun. Meillä on ollut koko talven osanottajia yli sata jokaisessa startissa sekä miehissä että naisissa.
Olympiakomitean tuolloinen valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola perusteli menestysmahdollisuuksilla Mäkäräisen kisapaikan epäämistä. Ampumahiihtäjistä vain Paavo Puurunen nimettiin olympialaisiin.
– Joka lajissa kriteerinä on menestysodotus. Vain osallistumaan ei lähdetä, Niemi-Nikkola korosti STT:lle.
Mäkäräistä harmitti 14 vuotta sitten etenkin se, että Suomen edustuspaikat ampumahiihdossa jäivät käyttämättä. Tuolloin Mäkäräinen oli kisannut ensimmäistä kauttaan maailmancupissa ja nappasi neljä kertaa pistesijoituksen.
– Onhan se meidän omasta menestyksestäkin kiinni. Pitäisi huomioida, että koko meidän maajoukkue on todella nuori. Olympiakomitea oli etukäteen puhunut, että lähetetään nuoria hakemaan kokemusta. Uskoisin, että olympialaiset on kuitenkin eri juttu kuin pelkkä maailmancup.
Vielä tuolloin Mäkäräinen oli matematiikan ja fysiikan opiskelija Joensuun yliopistossa. Mäkäräisen mukaan suomalaiset ampumahiihtäjät olivat jo silloin huomattu esimerkiksi Saksassa, jossa laji on todella suosittua. Nuori lupaus esittikin yhden kainon toiveen ampumahiihtotulevaisuudestaan 14 vuotta sitten.
– Toivottavasti joku päivä voisi tällä ehkä itsensä elättää. Onhan Suomessa tullut monesta muustakin pienestä lajista, kuten alppihiihdosta, menestyneitä urheilijoita ihan tahdonvoimalla ja tekemällä asioita valmennuspuolella oikein, Mäkäräinen totesi.
Mäkäräisen asenne oli jo tuolloin kovin samantyyppinen, mitä Suomen nykyiseltä talviurheilutähdeltä kuullaan tänä päivänkin haastatteluissa.
– Positiiviset asiat vievät eteenpäin. Jos tuloslistasta kaivaa aina huonoja asioita, tulee herkästi negatiivinen suhtautuminen vähän kaikkeen. Se ei vie kovin pitkälle, Mäkäräinen sanoi.
– Yrittää ensiksi löytää tuloksesta kaikki hyvät asiat ja sitten oppia huonommista asioista.
2. Ensimmäinen voitto tuli arktisissa olosuhteissa
Lupaavasta startista huolimatta Mäkäräinen sai odottaa ensimmäistä täysosumaansa uudelle vuosikymmenelle. Mäkäräinen oli kehittynyt tasaisesti kohti kärkeä ja oli lähellä napata ensimmäisen MM-mitalinsa jo Pyeongchangissa Etelä-Koreassa 2009. Mäkäräinen oli yhteislähtökisan neljäs.
Seuraava kausi meni kuitenkin penkin alle mukaan lukien kauden päätavoite Vancouverin olympialaiset. Mäkäräinen oli jopa lähellä lopettaa uransa kauden jälkeen. Hän päätti kuitenkin jatkaa uraansa ja heti seuraavalla kaudella alkoi tulla kovempia tuloksisa.
Mäkäräinen nappasi 3. joulukuuta 2010 uran ensimmäisen maailmancup-voittonsa. Mäkäräinen oli ensimmäisestä väliaikapisteestä lähtien kärjessä koko pikakisan ajan. Hiihtovauhti oli erinomaista, eikä ohilaukauksiakaan kahdella paikalla tullut. Mäkäräinen ylsi voittoon 18,7 sekunnin turvin Saksan Marian Gössneriin. Valkovenäläinen Darja Domratsheva jäi Mäkäräisestä peräti 47,1 sekuntia.
Kisa käytiin kovissa olosuhteissa, koska pakkanen pysyi niukasti -20 asteen pakkasrajan alapuolella.
– Kaisa Mäkäräinen tulee ikuisesti muistamaan tämän päivän, selostaja Pertti Tapola tunnelmoi.
Mäkäräinen nappasi Östersundissa vielä heti perään toisen voiton putkeen, kun nolla-ammunnan jälkeen tuli myös takaa-ajosta ykkössija.
3. Hurjat MM-kisat vuonna 2011: Historialliset hopea- ja kultamitalit
Ensimmäisten maailmancupin voittojen jälkeen Mäkäräisen menestys sai jatkoa maaliskuun MM-kisoissa. Länsi-Siperiassa Hanti-Mansijskissa Mäkäräinen otti uransa ensimmäisen MM-mitalin, kun hän oli toinen pikakilpailussa. Kaisa Mäkäräinen jäi voittotaistossa Saksan Magdalena Neunerista reilut 12 sekuntia.
Edellisen kerran suomalainen naisampumahiihtäjä oli yltänyt mitaleille arvokisoissa vuonna 1987, kun Tuija Vuoksiala nappasi pronssia Lahden MM-kisojen 10 kilometrin kilpailussa. Hopeamitali oli myös ensimmäinen suomalaisen naisampujahiihtäjän saavuttama arvokilpailuissa.
Vielä parempaa oli kuitenkin luvassa takaa-ajossa. Mäkäräinen oli puolimatkassa vielä 28 sekuntia perässä Neuneria, mutta viimeinen ammuntapaikka muutti kaiken. Pieni tuulenpuuska aiheutti Neunerille ongelmia, ja hän ampui kaksi ohilaukasta.
Koko kisan puhtaasti ampunut Mäkäräinen siirtyi kärkeen ja voitti kisan 21,6 sekunnin erolla Neuneriin. Loppusuoralla suomalainen ehti ottaa jopa Suomen lipun mukaansa. Mäkäräisestä tuli ensimmäinen suomalainen ampumahiihdon maailmanmestari 10 vuoteen Paavo Puurusen jälkeen.
– Kaisa Mäkäräinen ampui loistavasti tänään. Hän on maalissa ja purskahtaa itkuun. Tämä on hieno ja tunteellinen hetki suomalaiselle ampumahiihdolle. Se on ollut monta vuotta notkossa ja syvässä kuopassa. Mutta Kaisa Mäkäräinen, liinatukka Pohjois-Karjalasta, on nostanut suomalaisen ampumahiihdon sille tasolle, mille se kuuluu, selostaja Pertti Tapola hehkutti.
Mäkäräinen asui siiis Pohjois-Karjalassa Joensuussa, mutta on kotoisin Kainuun puolelta Ristijärveltä.
4. Perään vielä jotain merkittävämpää kuin maailmanmestaruus
Vuoden 2011 MM-kisojen jälkeen Mäkäräinen ei ole ainakaan toistaiseksi napannut missään MM-kisoissa yhtä kovaa saalista eli kahta MM-mitalia. Menestyskausi sai vielä sinettinsä keväällä, kun Mäkäräinen juhli ensimmäistä kertaa urallaan maailmancupin kokonaiskisan voittoa. Mäkäräiselle riitti voittoon 15. sija kauden päätösosakilpailussa Holmenkollenilla.
Mäkäräinen pääsi nostelemaan kristallipalloa palkintokorokkeelle kovin iloisena.
– Tällä kokonaiscupin voitolla on paljon suurempi merkitys kuin sillä maailmanmestaruudella, Mäkäräinen sanoi voittotunnelmissa.
– Varmasti ainakin huikean isot bileet on tänä iltana. Harmi, kun meidän koko muu joukkue on lähtenyt Suomeen tai on lähtemässä nyt. Mutta Saksan ja Norjan tytöt ovat lupaneet pitää minulle seuraa. Ehkä Ruotsin tytöt pitää myös kutsua.
Mäkäräiselle tarjottiin Ylen tv-haastattelussa lähettää myös terveisiä katsojille Suomeen.
– Ei hajonnut pää. Sitä aina kovasti arvostellaan, kestääkö minulla pää. Nyt olen ainakin tyytyväinen siitä, että pystyin pitämään pääni, Mäkäräinen sanoi.
5. Ylivoimainen valinta vuoden urheilijaksi
Myös Urheilutoimittajain liiton jäsenet huomasivat Mäkäräisen kovan menestyksen. Mäkäräinen valittiin vuoden urheilijaksi 2011. Mäkäräinen kukisti selvästi muut kärkikolmikkoon yltäneet: maastohiihdon maailmanmestarin Matti Heikkisen ja MM-kultaa voittaneen Suomen jääkiekkomaajoukkueen. Mäkäräinen oli Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä ylivoimainen, sillä hän sai 752 pistettä enemmän kuin toiseksi tullut maastohiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen.
– Minulla tärisevät kädet sata kertaa enemmän kuin ikinä ampumapaikalla, Mäkäräinen aloitti juhlapuheensa.
– Kiitos kaikille äänensä antaneille urheilutoimittajille. Teistä tulisi varmasti todella hyviä ampumavalmentajia ainakin viimeaikaisten artikkelien mukaan, Mäkäräinen piikitteli toimittajia naureskellen.
– Ampumahiihtoliitto järjestää koulutuksia. Siellä on varmasti tilaa.
Mäkäräinen päätti puheensa kiitoksiin valmentaja Jarmo Punkkiselle ja puoliso Jarkko Siltakorvelle. Lisäksi suomalaistähti kiitti myös vanhempiaan, maajoukkuetovereitaan ja tukijoitaan.
6. "Voitettu MM-pronssi"
Seuraavana vuonna Mäkäräiseltä ei enää nähty yhtä hurjia tuloksia MM-kisoissa Ruhpoldingissa Saksassa. Ensimmäiset kisat menivät pieleen, mutta päätösmatkalta yhteislähtökisasta tuli pronssia. Norjalainen Tora Berger juhli kultaa ja ranskalainen Marie Laure Brunet otti hopeaa. Viimeiselle ampumapaikalle Mäkäräinen saapui ensimmäisenä Brunet'n kanssa, mutta kaksikko ampui yhdet ohilaukaukset. Berger nousi puhtaan ammunnan jälkeen voittoon.
– Voitin MM-pronssin tänään. Vaikka viimeisellä kierroksella johdin ja ammuin viimeiseltä paikalta yhden ohilaukauksen, en missään nimessä halua ajatella hävinneeni hopea- tai kultamitalia. Oli todella tiukka kisa. Olen todella onnellinen tästä mitalista, Mäkäräinen sanoi.
Mäkäräinen oli kyseisellä kaudella kokonaiskisan neljäs ja sitä seuraavalla kaudella kuudes.
7. Olympiapettymykseen balsamia kristallipallosta
Jälleen suurin odotuksiin olympiakauteen lähtenyt Mäkäräinen joutui pettymään myös Sotshin olympialaisissa. Sairastelut sotkivat Mäkäräisen kisaamista. Hän nappasi kaksi sijoitusta kympin joukkoon, mutta mitalit jäivät haaveeksi. Maailmancupissa Mäkäräisellä kuitenkin kulki kauden mittaan.
Maailmancupin kokonaisvoitto ratkesi dramaattisesti Mäkäräisen eduksi kauden päätöskisassa Oslon Holmenkollenilla. Kotiyleisön edessä kisannut Norjan Tora Berger lähti kisaan viiden pisteen johdossa. Mutta Berger menetti mahdollisuutensa ampumalla ensimmäisellä pystypaikalla peräti kolme ohilaukausta. Mäkäräinen oli lopulta kisan seitsemäs, kun Berger oli neljästoista.
Suomalaistähti vei itselleen uransa toisen kokonaiscupin kristallipallon vain neljän pisteen erolla Bergeriin.
– Kuulostaa aika uskomattomalta. Menee varmaan ainakin tämä ilta ja alkuviikkokin, että ymmärtää tämän loppukauden, Mäkäräinen sanaili voittajana Holmenkollenilla.
– Sotshista menin hakemaan mitalia. En saanut sitä, ja se on edelleen iso pettymys. Mutta maailmancup on aina ollut minulle todella tärkeä. Se on meille leipätyö. Jos tähtäisi yhteen viikkoon per talvi, olisi aika rankkaa treenata sadat tunnit ajatellen yhtä viikkoa.
Mäkäräinen tuuletti voittoaan poseraamalla kameroille.
– Minun paras ystäväni, Mäkäräinen naureskeli pidellen kristallipalloa.
8. Paluu MM-mitaleille kotikisoissa – vuoden sykähdyttävin urheiluhetki
Seuraavana talvena Mäkäräinen palasi arvokisoissakin palkintokorokkeelle, kun Mäkäräinen oli kolmas MM-kotikisoissa Kontiolahdella normaalimatkan kisassa. Aiempien vuosien tapaan Mäkäräisen alkukisat olivat menneet odotettua heikommin, mutta hyvä hiihtäjä osoitti taitonsa 15 kilometrin kisassa. Mäkäräinen oli myös ampunut hyvin: ennen viimeistä ampumapaikkaa suomalaiselle oli tullut vain kaksi ohilaukausta eli kaksi sakkominuuttia.
Viimeiselle ampumapaikalle lähdettäessä Mäkäräinen oli kärkinainen Gabriela Soukalovaa 38 sekuntia perässä, mutta kiri hurjasti kaksikon kiinni viimeisellä hiihtolenkillä. Loppuajoissa Mäkäräinen päihitti myös edellä olleen Italian Dorothea Wiererin 0,4 sekunnilla. Soukalovalle suomalainen taipui 1,2 sekuntia.
– Huima veto. Aivan valtava! Selostaja Jussi Eskola hehkutti.
Mäkäräinen oli kiinni MM-hopeassa, mutta taaempaa yllätysmestaruuteen nousi Venäjän Jekaterina Jurlova. Hän vei voiton 23, 2 sekunnin erolla Soukalovaan, vaikka olikin ennen kisaa maailmancupin kokonaistilanteessa vasta 61. sijalla.
– On ollut pari kuivaa vuotta arvokisoissa. Oli hienoa onnistua ja saada se mitali, mitä minä ja muut voittivat. Tämä oli hienoin kolmossija urallani, Mäkäräinen tunnelmoi.
– Olen todella iloinen voittajasta. Hän on yksi hyvistä ystävistäni. Tutustuimme hyvin viime kesänä, kun hän treenasi todella paljon Kontiolahdella. Hän, jos joku, ansaitsee voiton.
Mäkäräisen pronssisuoritus valittiin myös myöhemmin vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
9. MM-pronssiputki jatkui – kisat kirkastuivat taas viime hetkellä
Pronssimitaliputki jatkui myös vuoden 2016 MM-kisoissa tutun kaavan mukaisesti. Mäkäräinen otti kisojen ainoan mitalinsa päätösmatkalla, 12,5 kilometrin yhteislähtökisassa. Viimeiselle hiihtolenkillä neljäntenä lähtenyt Mäkäräinen pudotti edellä olleen Soukalovan mitalikamppailusta, mutta Saksan Laura Dahlmeier oli vahvempi loppukirikamppailussa hopeamitalista. Dahlmeier venytti MM-hopealle 0,8 sekunnin turvin.
– Ai ai ai! Kylläpä tämä kirkastui komeasti, Jussi Eskola hehkutti Mäkäräisen mitalisuorituksen päätteeksi.
– Kaisan suoritus oli melkein täydellinen, kerrassaan hieno. Tämä kertoo naisten tasosta, kun yhdellä sakolla tekee tiukkaa päästä palkintopallille, Suomen päävalmentaja Marko Laaksonen pohti kisan jälkeen.
Maailmanmestaruuden vei päätösmatkalla koko kisoja hallinnut ranskalainen Marie Dorin Habert virheettömällä suorituksellaan.
10. Peräti kuudes MM-mitali kaulaan!
Mäkäräinen nappasi Hochfilzenissa Itävallassa jo kuudennen MM-mitalinsa. Jälleen kerran pronssimitali tuli kisan viimeiseltä matkalta yhteislähdöstä. Mäkäräinen pääsi juhlimaan samalla paikassa, jossa oli ollut mukana ensimmäisissä MM-kisoissa. Vuoden 2005 MM-kisoista Hochfilzenistä oli ollut kotiintuomisina sprintin 73. sija ja normaalimatkan 49. sija.
Mäkäräinen otti pronssia jälleen huimalla loppukirillään. Viimeisellä hiihtolenkillä Mäkäräinen nousi seitsemänneltä sijalta kolmanneksi. Edelle ehtivät vain Saksan Laura Dahlmeier ja Yhdysvaltojen Susan Dunklee. He ampuivat koko kisan puhtaasti, kun taas Mäkäräiselle tuli yksi ohilaukaus ensimmäiseltä ampumapaikalta.
– Aivan mieletön viimeinen kierros. Mäkäräinen nousee pronssille. Vau! Jussi Eskola hehkutti.
– Tämä mitali korvaa monta pettymystä. Mutta ei tämä näköjään koskaan tule helpoimman kautta, Mäkäräinen huokaisi haastattelussa kisan jälkeen.
– Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ajattelin, että tämä on elämäni tärkein kierros.
11. Hurjan nousun jälkeen maailmancupin kokonaisvoitto
Kaisa Mäkäräinen juhli keväällä 2018 jälleen yhden olympiapettymyksen jälkeen maailmancupin kokonaisvoittoa. Huolimatta Pyeongchangin olympialaisten pettymyksestä Mäkäräinen nousi hurjalla tavalla maailmancupin kokonaisucupin voittajaksi keväällä. Olympialaisia haitanneet sairastelut olivat jääneet taakse, mutta vielä ennen maailmancup-kauden päätösviikonloppua Länsi-Siperiassa Tjumenissa Mäkäräinen oli 52 pistettä perässä Anastasia Kuzminaa.
Mäkäräinen pääsi kuitenkin juhlimaan kolmatta kertaa kristallipallo käsissään, kun suomalaistähti oli kauden päättäneessä yhteislähtökilpailussa kuudes. Pelkkä Kuzminan päihittäminen ei olisi riittänyt, mutta slovakialainen jäi tiukassa taistossa yhdeksänneksi. Suomalainen vei kokonaiscupin voiton niukalla kolmen pisteen erolla Kuzminaan.
Heti kisan jälkeen Mäkäräinen ei tiennyt voittaneensa kokonaiscupia. Vasta ampumavalmentaja Juha Papinsaaren ilmoitus nosti riemun ylimmilleen. Kyynelehtinyt Mäkäräinen pääsi muun Suomen joukkueen onniteltavaksi.
– Nyt on niin kova mimmi kuvissa, että oksat pois, Yle Urheilun asiantuntija Sanna-Leena Perunka iloitsi.
Mäkäräinen sai Suomen joukkueelta lahjaksi valmiiksi tehdyn paperisen Kaisa-kruunun.
– Aika uskomatonta. Kun Oslosta lähdin, en olisi ikinä uskonut, että tämä kääntyy näin. On aika sanoinkuvaamaton tunne. Menee ehkä hetki sulatellessa, että miten tässä nyt näin pääsi käymään, tunteikas Mäkäräinen sanoi.
– Ei ollut mitään käsitystä viimeisellä kierroksella, mistä sijasta hiihdän. Tiesin, että ei olla kolmen joukossa, eli täytyy jäädä urheilijoita meidän väliin. Ei ollut mitään käsitystä, kuinka monta pitää jäädä. En voinut tehdä muuta kuin hiihtää maaliin niin kovaa kuin mahdollista. Ladun varrella oli niin kova meteli, ettei valmentajien huudoista ollut paljon apua.
12. Tuorein maailmancup-voitto jännittävään tyyliin
Suomalaiset penkkiurheilijat pääsivät riemuitsemaan Kaisa Mäkäräisen voittoa pitkästä aikaa tammikuussa Oberhofissa. Tätä ennen Mäkäräinen oli juhlinut edellisen kerran voittoa Hochfilzenissä joulukuussa 2018. Lisäksi voittoa oli edeltänyt poikkeuksellisen pitkä putki ilman palkintokorokesijoituksia. Mäkäräinen ei ollut yltänyt 15 maailmancup-kisaan palkintokorokkeelle.
Voitto ja paluu kolmen parhaan joukkoon tuli kaiken lisäksi todella dramaattisesti. Mäkäräinen tuli yhteislähtökisassa viimeiselle ampumapaikalle samaan aikaan kuin Valko-Venäjän Irina Krjuko. Tuuliolot olivat todella vaikeat. Hyvänä ampujana tunnettu Krjuko sortui peräti neljään ohilaukaukseen. Mäkäräinen ampui kauan, mutta puhtaasti. Hän vei kisan lopulta ylivoimaisesti nimiinsä. Vain yhden ohilaukauksen kisassa ampunut Mäkäräinen oli kisan paras ampuja.
Maailmacupin osakilpailun voitto oli Mäkäräiselle uran 27:s ja ensimmäinen perinteisellä ampumahiihtopaikkakunnalla Oberhofissa.
Samana viikonloppuna 37 vuotta täyttänyt Mäkäräinen oli kisan vanhin osallistuja.
– Tämä on uskomatonta. Tuntuu hienolta olla palkintokorokkeella ja korkeimmalla paikalla. Toivon, että en saa enää tänään kysymyksiä iästäni. Tänään osoitin, että voin taistella nuorempiani vastaan, Mäkäräinen tiivisti tuntemuksensa kisan jälkeen.
Muutoin Mäkäräisen tämä kausi on ollut hankala. Etenkin pystyammunnan kanssa on ollut vaikeuksia. Oberhofin voiton lisäksi Mäkäräinen sijoittui Ranskassa Annecyssa yhteislähtökisassa neljänneksi.
MM-kenraalissa, viimeisessä maailmancup-kisassa ennen arvokisarypistystä, Pokljukassa Mäkäräisen valmistautumista verotti flunssa. Sosiaalisen median perusteella Mäkäräinen on kuitenkin valmistautunut MM-kisoihin samassa paikassa kuin 14 vuotta sitten, Italian Martellin maisemissa.
Kenties tällä kertaa Martellin leirin jälkeen Mäkäräisellä on positiivista kerrottavaa toisin kuin uran alkutaipaleella. Ainakin nuoren suomalaisen ampumahiihtäjän haave on jo toteutunut huimalla tavalla.
Ampumahiihdon MM-kisat alkavat Italiassa Anterselvassa torstaina 13. helmikuuta sekaviestillä. Naisten pikakisa on luvassa 14. helmikuuta. Yle näyttää kisat kattavasti kanavillaan.
Päivitetty 12.2. kello 10.54. Lisätty tarkennus, että Kaisa Mäkäräinen on kotoisin Ristijärveltä Kainuun puolelta.
Lue lisää:
Kaisa Mäkäräinen pohtii suhdettaan julkisuuteen – onko median antama kuva hänestä oikea?