Pajulahden Urheiluopistolla kuntosaliharjoitustaan lopetteleva Jaakko Hänninen on asunut viime kaudet pääosin Ranskassa ja kuvailee paikallisia harjoitusolosuhteitaan innostuneena.
– Lähes kotiovelta olen päässyt polkemaan sellaisia viiden minuutin mittaisia nousuja. Ja parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä tarjolla on ollut jo 45 minuutin yhtäjaksoisia nousuja.
Tämä rauhallisuutta ja määrätietoisuutta huokuva nuori mies taitaa pitää maitohapoista. Niitä on taatusti luvassa entistäkin enemmän, kun suomalaislupaus aloittaa ensi kaudella ammattilaisuransa AG2R La Mondiale –tallissa.
Yhteensä Hänninen polkee noin 20 000 harjoituskilometriä vuodessa. Monella saman tasoisella keskieurooppalaisella kisakumppanilla kilometrejä kertyy hieman enemmän, koska osa suomalaisen harjoittelusta tapahtuu cyclocross-pyörän selässä sekä talvisin hiihtäen.
Jatkossa jälkimmäisten osuus kokonaisharjoitusmäärässä tulee vähenemään. Vai pitäisikö kuitenkin tehdä päinvastoin? Uuden ammattilaistallinsa tutustumisleirillä Hänninen nimittäin kärsi tappion tallin ykköskuski Romain Bardet'lle leikkimielisessä hiihtokilpailussa.
Bardet on viime kesän MM-hopeamitalisti ja yltänyt kahdesti myös Ranskan ympäriajon palkintokorokkeelle. Hänninen tietääkin, että leipälajissa edessä tulee olemaan iso haaste.
– Kilpailu tietysti kovenee ja vastassa on ammattilaistason huippuja. Kilpailut ovat pidempiä ja moni muukin elementti muuttuu. AG2R La Mondiale –talli oli vaihtoehdoista selkeästi minulle paras. Siellä on paljon kovan tason mäennoususpesialisteja.
– Uskon, että sen myötä siellä on myös paljon valmennuksellista tietotaitoa mäennousuun. Olen itse mäkispesialisti ja tulevaisuuden tavoitteeni on olla siinä yksi maailman parhaista.
Ranska haltuun
Etävalmentaja Teppo Karhulla on selkeä näkemys siitä, mikä tekee Hännisestä potentiaalisen huipputason mäkispesialistin.
– Jaakon teho-paino –suhde on erinomaisen hyvä ja hänellä on lajivoimaa. Tämä yhdistettynä hyvään hapenottokykyyn tuo hänelle etua, kun ajetaan useita minuutteja ylämäkeen.
Kilpailemaan Hänninen pääsee uuden tallinsa riveissä ensi vuoden elokuussa. Alkukauden kilpailut hän ajaa vielä nykyisen amatööritallinsa joukkueessa.
Tulevan ammattilaistallin leirityksiin hän pääsee kuitenkin osallistumaan jo nyt. Pehmeää laskua helpottaa se, että osa hänen amatööritallinsa henkilökunnasta tekee yhteistyötä myös AG2R La Mondiale –tallin kanssa.
Kilpailusuoritusten lisäksi yksi osoitus suomalaislupauksen päättäväisyydestä on hänen ranskan kielen taitonsa. Hän aloitti kielen opiskelun nollasta toissa kaudella ensimmäiseen ranskalaiseen amatöörijoukkueeseensa liityttyään.
Omatoiminen netin avulla opettelu kartutti sanavarastoa niin, että ensimmäisen puolen vuoden jälkeen hän alkoi ymmärtää, mitä ympärillä puhuttiin. Aimo loikan eteenpäin Hännisen kielitaito otti päättyneellä kaudella, jolloin Saint-Étiennessä majaillut suomalainen oli joukkueensa ainoa ei-ranskalainen ajaja.
Hänninen on kotoisin maalaismaisemista Ruokolahden Äitsaaresta. Yksi kuntopohjan peruspilareista onkin ollut puuhastelu maatilan askareissa. Hänen nuoruudenharrastuksiinsa kuuluivat myös salibandy, partio ja viulunsoitto.
– Musikaalisuudesta on tiettyä hyötyä edelleen myös pyörän päällä. Ajan hyvin paljon tunteella ja saatan kilpailussa alkaa mielessäni kuunnella jotain kappaletta.
– Yritän löytää tilanteeseen ja kadenssiin sopivan rytmisen kappaleen, jonka tahdissa jalat liikkuisivat. Sillä tavoin pystyn blokkaamaan muita tuntemuksia, jos olen kilpailussa tosi kovilla.
Hännisen päättäväisyydestä löytyy esimerkkejä myös nuoruusvuosilta: kun salibandyssa murtunut olkaluu esti pyörällä ajamisen, Hänninen alkoi polkea yksipyöräisellä. Ja pitihän siihen vielä hakea lisähaastetta polkemalla taaksepäin.
Ensimmäinen kokeilu johti kaatumiseen, mutta sen jälkeen hän päätti, ettei tee enää samaa virhettä uudestaan. Eikä tehnyt. Samanlaisella kaavalla, yhdestä virheestä oppimalla, hän kuulemma aikanaan lapsena jätti myös ensimmäisestä polkupyörästään apupyörät pois.
Maastosta maantielle
Kilpapyöräilyyn hänet veti mukaan isän ja isoveljen pyöräilyinnostus. Ensimmäinen vuosikymmen kului lähinnä maastopyöräilyn puolella. Maantiepyöräily valikoitui ykköslajiksi käytännössä vasta vuonna 2015.
Suomessa U23-ikäluokan SM-kilpailuissa starttiviivalla on parikymmentä ajajaa. Keski-Euroopassa Hännisen amatööritason haastajat lasketaan tuhansissa. Se kuvastaa hyvin sitä, kuinka kova temppu U23-luokan MM-pronssi oli.
– Toivottavasti tuleva ammattilaistalli jaksaa olla kärsivällinen hänen kanssaan ja jatkaa olemassa olevalla kehitysuralla. Jaakon suorituskyky ei vielä riitä kolmen viikon mittaisiin ympäriajoihin. Se vaatii vielä muutaman lisäharjoitusvuoden ja pidempiin kilpailuihin totuttelun.
– Liika kiirehtiminen on hänen uransa kannalta se suurin sudenkuoppa, valmentaja Karhu luonnehtii.
90-luvun alussa valtakunnan mediassa kohistiin Ruokolahdella tehdystä leijonahavainnosta. Kyseinen uutinen kuihtui ajan myötä urbaanilegendaksi.
Lähes yhtä utopistiselta kuulosti Hännisen saavuttama nuorten MM-pronssi, vaikka olikin täyttä totta. Vaan onko keltainen paita ruokolahtelaispolkijan päällä Ranskan ympäriajossa joskus tulevaisuudessa tarua vai totta?
– Haluan uskoa Ruokolahden leijonaankin, mutta keltainen paita on minulle myös suuri haave ja tavoite. Ihan joka poika ei ole pitänyt keltaista paitaa Tourilla, Hänninen sanoo pilke silmäkulmassa, mutta päättäväisesti.
Tavoite on korkealla, mutta Jaakko Hännisen jalat silti tukevasti maassa. Jalat polkimilla huippulupauksen ennätyskadenssi, eli kammen pyörittämisnopeus minuutissa, on kuulemma reilut 220.
Lue myös:
Jaakko Hänninen toi harvinaisen maantiepyöräilyn MM-mitalin Suomeen