Dorothea Wierer on odottanut tätä päivää koko elämänsä. Siitä lähtien, kun hän päätyi laittamaan sukset jalkoihinsa ja aseen selkäänsä käytännössä perheensä ja kasvuympäristönsä painostamana.
Nyt takana on jo aika monta hiihtopotkua. Monta laukausta, paljon pettymyksiä. Myös monta hetkeä, jolloin ura on ollut katkolla.
– Oikeastaan joka vuosi. Olen katsonut vierestä, kuinka kaverit lähtevät ulos, mutta minä en voi tehdä mitään, koska edessä on kisa. Niihin uhrauksiin tosin tottuu ajan mittaan, hän sanoi Vanity Fairille helmikuussa.
Tällä hetkellä Wierer kuitenkin johtaa ampumahiihdon naisten maailmancupin kokonaiskilpailua. Hyvin niukasti ja kauden alkumetreillä, mutta johtaa joka tapauksessa.
Hän ei ole koskaan aloittanut talvea yhtä hyvin kuin nyt. Slovenian Pokljukan avauskisassa hän oli toinen sekä sprintti- että takaa-ajokisassa, Itävallan Hochfilzenissä hän oli jo sprinttikisan ykkönen ja takaa-ajokilpailusta tuli kolmas sija.
Sen myötä unelma kokonaiskilpailun voitosta on vahvempi kuin koskaan. Rohkeimmat ovat jo esittäneet, että naisten kaudesta muodostuu ilmiselvä kaksintaistelu: Wierer vastaan Kaisa Mäkäräinen.
Asetelma on kiehtova. Wierer on paikoin jopa uskomattoman hyvä ampuja, joka on tykittänyt taulut alas sarjatulena silmää räpäyttämättä. Mäkäräinen taas osaa olla ylivoimainen hiihtäjä, jolle puhdas ammunta voi olla voiton tae. Tämän kamppailutilanteen voi odottaa jatkuvan talven mittaan.
Jos Mäkäräinen horjuu ammunnassa kerrankin, Wierer on vahvoilla. Jos taas suomalainen ottaa varman päälle, nolla-ammunnassakin voi mennä niin paljon aikaa, että italialaisen hiihtovauhdissa antama etu valuu hukkaan.
Ampumahiihtoperhe ajoi lajin pariin
Wierer on maantieteellisesti italialainen vain täpärästi, sillä hänen synnyinseutunsa ovat aivan Itävallan rajalla. Sikäli ei siis ole mikään yllätys, että koko perhe uppoutui ampumahiihtoon.
Hän tulee viiden lapsen perheestä. Muutkin harrastivat hiihtolajeja teini-ikään asti. Wierer harkitsi murtomaahiihtoon erikoistumista, mutta vanhemmiten hän ymmärsi, ettei se ollut vaihtoehto.
– Pyssyn jättäminen pois olisi ollut väärin juuriani kohtaan, lähes anteeksiantamatonta. Päätin siis jatkaa pitkää perinnettä, hän kuvaili Corriere Della Seralle.
Ampumahiihtoharrastus alkoi kymmenvuotiaana juuri sisarusten innoittamana. Etelä-Tirolin Antholzissa harrastusmahdollisuudet ovat ensiluokkaiset, valmennusta oli helppo löytää ja lajikulttuuri eli vahvana alueen asukkaissa.
Jo juniorivuosinaan Wierer saavutti kiitettävää menestystä. Hän voitti junioreiden henkilökohtaisen kilpailun maailmanmestaruuden vuonna 2008 ja vuotta myöhemmin juhli kultaa takaa-ajokisassa. Tshekin Nove Mestossa 2011 hän jo putsasi palkintopöydän - neljästä lajista jäi saaliiksi kolme maailmanmestaruutta ja yksi hopea.
Nuorisovuosien saavutuksiin nähden Wierer suhtautuu silloiseen urheilemiseensa jopa vähättelevästi. Teini-ikäiselle italialaiselle ampumahiihto oli itsestäänselvä harrastus, mutta intohimo ei vielä silloin ollut niin palava liekki, etteikö hän olisi lähtenyt herkästi ylimääräisten harjoitusten sijaan mieluummin rentoutumaan.
– Juniorina en harjoitellut yhtä paljon kuin myöhemmin. Lähdin mieluummin ulos, kuten ystäväni. En myöskään mennyt aina nukkumaan hirveän aikaisin. Tavat ovat muuttuneet aikuisena. Olen maltillisempi ja vaikka pidän yhä juhlimisesta, jätän sen kauden loppuun, Wierer kuvaili Barfussille vuonna 2015.
Luonnettaan Wierer ei ole pystynyt muuttamaan, vaikka ilmiselvä lahjakkuus ja valmius menestyä on saanut hänet ohjaamaan energiaansa ja ajankäyttöään enemmän urheilu-uran suuntaan. Hän kuvailee itseään yhä pohjimmiltaan laiskaksi.
Harjoittelusta luistamisen sijaan se ilmenee nykyisin pienenä vilppinä - kahden tunnin harjoitus ei jää kokonaan väliin, mutta viimeisen vartin hän saattaa jättää väliin ilman omantunnontuskia. Iän myötä hän on kuitenkin oppinut koettelemaan omia rajojaan varmistaakseen harjoittelun kehittävyyden.
Muutos harjoittelussa ja asennoitumisessa on tuonut muutoksen myös ulkonäössä ja kehon toiminnassa.
Nykyinen Wierer on vahva ja kestävyysurheilijaksi lihaksikas, siinä missä vielä junioriuran loppuvaiheessa kehossa oli enemmän rasvaa. Aihe on Wiererin julkisuuskuvassa keskimääräistä naisurheilijaa olennaisempi, koska hän haluaa itse korostaa sitä toistuvasti.
Siinä missä urheilupuheessa ja -kuvastossa ollaan urakoitu ulkonäkökeskeisyyden kitkemiseksi, Wiererin kohdalla riittää jopa kokonaisia haastatteluja, jotka keskittyvät vain hänen ulkonäköönsä. Brittilehti The Sun jopa tekaisi jutun ampumahiihdosta sillä teemalla, että Wiereristä tulisi hyvä Bond-tyttö, koska muutamassa aiemmassakin elokuvassa on hiihdetty.
"Miss Ampumahiihto" ja "Pyeongchangin olympialaisten kuumin urheilija" käyttää sosiaalista mediaa arvokkaana markkinointivälineenä ja tuo vartaloaan rohkeasti esille tarkoin valikoiduilla uima-asukuvillaan. Pari vuotta sitten kohkattiin venäläisen miestenlehden pyrkimyksistä saada Wierer poseeraamaan sivuilleen. Italialainen ei ainakaan julkisesti kieltäytynyt, vaan sanoi haluavansa tuoda naisellisuuttaan esille enemmänkin.
– Olen niitä, jotka eivät kilpaile ilman ripsiväriä - tietenkin vedenkestävää, jotta en näytä pandalta. Se on pieni, mutta tärkeä tapa tuoda vähän naisellisuutta miehiseen lajiin, hän sanoi Vanity Fairille.
Menestys huippunaisten joukossa vaati aikaa
Pyeongchangin olympialaiset olivat Wiererille uusi tilanne. Hän kohtasi ensimmäistä kertaa todellisia menestyspaineita. Wiereriltä odotettiin mitaleja, jopa kultaista. Kisat olivat hänelle vasta uran toiset olympialaiset.
Juuri Sotshi vuonna 2014 nosti hänet laajempaan tietoisuuteen. Silloin kyse ei ollut edes henkilökohtaisesta kisasta, vaan sekaviestin pronssimitalista. Kyse oli kuitenkin italialaisittain makeasta saavutuksesta
Norjan kaltaisen mestarimaan päihittäminen olisi ollut huikea juttu. Pronssikisaa seuraavana päivänä ampumahiihtäjä pääsi jopa italialaislehtien kansiin, eikä moista tapahdu juuri koskaan.
Wierer oli tarvinnut aikaa noustakseen naisten huippujen joukossa menestysvalmiiksi kisaajaksi.
Hän debytoi maailmancupissa jo vuonna 2009, 19-vuotiaana, mutta alkoi kilpailla naisten kiertueella tasaisemmin vasta vuosikymmenen vaihduttua. Esimerkiksi kaudella 2011-2012 Wierer kuitenkin jäi maailmancupin kokonaiskisassa vasta 91:nneksi. Kymmenen kärkeen hän pystyi murtautumaan vasta talvella 2014-2015 ja sitä seuraavalla irtosi toistaiseksi paras loppusijoitus, kun italialainen oli kolmas.
Ensimmäiset voittonsa Wierer nappasi vain kolme kautta sitten. Ensin hän oli ykkönen Östersundissa, sitten uudelleen Ruhpoldingissa. Kauden kolmas ykköspaikka tuli vielä yhteislähtökilpailussa Canmoressa.
Etelä-Koreasta ei lopulta jäänyt käteen mainittavaa menestystä. Italia oli jälleen sekaviestin pronssijoukkue, mutta henkilökohtaisella tasolla Wierer oli odottanut enemmän. Hänen parhaaksi suorituksekseen henkilökohtaisissa kilpailuissa jäi yhteislähtökilpailun kuudes tila.
Uran viimeisiä vuosia
Italialaiset eivät ole lukeutuneet ampumahiihdon jätteihin.
Nathalie Santer oli maan edellinen maailmancup-kisan voittanut nainen, mutta hänenkin viimeisestä ykköspaikastaan on vierähtänyt jo 18 vuotta. Santer voitti urallaan kaikkiaan kolme kilpailua, joista kaksi muuta vuonna 1993. Seuraavaksi lähellä kävi Michela Ponza, joka lopetti uransa neljä vuotta sitten. Ponza oli maailmancupissa palkintokorokkeella kahdeksan kertaa, joista neljä kertaa toiseksi sijoittuneena. Kilpailuvoitto jäi hänen kohdallaan kuitenkin haaveeksi.
Wiererillä voittoja on jo nyt viisi. Hän on nostanut ampumahiihdon profiilia hitusen maassa, jossa talvilajit eivät luonnollisestikaan ole valokeilassa.
Eteläisessä Italiassa harva on edes koskenut suksiin, mutta pohjoisessa - ja varsinkin kotiseudullaan - Wierer jopa tunnistetaan.
Maailmancupin kokonaiskilpailun voitto olisi oma huikea saavutuksensa, mutta sen esteenä on monta kovaa kilpakumppania, Mäkäräinen tällä hetkellä suurimpana. Lisäksi Wierer on jo ilmoittanut, että urheilu-uran ei ole tarkoitus jatkua pitkään.
Keväällä Wierer täyttää 29 vuotta ja hänen omien sanojensa mukaan siitä alkaa viimeinen vuosi ampumahiihtokiertueella. Hän meni naimisiin vuonna 2015 ja on siitä lähtien suunnitellut perheen perustamista. Viime vuonna hän ilmoitti Antholzin MM-kilpailujen helmikuussa 2020 jäävän hänen uransa huipennukseksi.
– Sieltä kaikki alkoi minun kohdallani. Sieltä ovat myös monet parhaista muistoistani. Kaikki läheiseni tulevat sinne tuekseni. Toisaalta tästä tulee varmasti stressaavaa, koska joudun selittelemään päätöstäni monille. Uskon kuitenkin fanieni ymmärtävän. Ampumahiihto 30-vuotiaaksi asti riittää, hän perusteli.
Sen jälkeen Wierer haaveilee ryhtyvänsä valmentajaksi. Hänen oma, selkeä kehittymisensä viime vuosien mittaan osoittaa, että oppi on tarttunut, joten edellytykset jatkaa urheilun parissa ovat vahvat.
Selvää on kuitenkin myös se, että uralle asetettu takaraja tuntuisi paremmalta, jos palkintohyllyn keskelle pääsisi asettamaan vielä kristallipallon.
– Se olisi tietenkin unelmani, Wierer huokasi Panoramalle vuonna 2016.
Tällä hetkellä tiellä vain on yksi piinaavan nopea ristijärveläinen.
Lue myös:
Kaisa Mäkäräisen itsevarma kommentti nauratti pahinta kilpakumppania: ”Sinulle se on helppoa”