Saksalainen Stephan Leyhe saavutti uransa ensimmäisen voiton mäkihypyn maailmancupissa. Leyhe liiteli ykköseksi HS145-osakilpailussa Willingenissä. Leyhe ponnisti 139,5 ja 144,5 metriä.

Toiseksi hypännyt norjalainen Marius Lindvik jäi neljän pisteen päähän Leyhestä. Avauskierroksen ykkönen Puolan Kamil Stoch putosi lopputuloksissa kolmannelle sijalle. Maailmancupin ykkönen Stefan Kraft (Itävalta) ylsi neljänneksi.

Antti Aalto hyppäsi 27. sijalle ja nappasi näin neljä maailmancup-pistettä. Aalto leiskautti 132,5 ja 130,5 metrin mittaiset hypyt. Jarkko Määttä ja Arttu Pohjola jäivät ilman kisapaikkaa.

Willingenissä kilpaillaan jälleen sunnuntaina, mutta aikataulu on muuttunut. Sunnuntain osakilpailu alkaa jo kello 11.15 ja näytetään suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Kooste kilpailusta esitetään TV2:ssa illalla kello 19.15.

Lue lisää:

FIS tukee naisten suurmäen MM-mukaanottoa

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen päiväpeli Tukholman Globenissa päättyi 1–3-tappioon Tshekille. Ruotsin EHT-turnauksen toisessa ottelussa Leijonat ei esiintynyt niin vahvasti kuin Venäjää vastaan torstaina Helsingissä.

Suomen huolimaton pelaaminen toi Tshekille avausmaalin neljän minuutin pelin jälkeen. Arttu Ruotsalainen menetti kiekon ylivoimalla omalla puolustusalueella ja Roman Horak kuittasi iskemällä kiekon verkkoon Lassi Lehtisen selän taakse. Ottelu oli 20-vuotiaalle Lehtiselle ensimmäinen A-maajoukkueessa.

1–0-johto ei kestänyt kauaa, ja ensimmäisen erän puolivälissä Jere Karjalainen tälläsi 1–1:een Julius Junttilan tarjoilusta. Erä oli tasaista vääntöä, jossa maalipaikat olivat vähissä.

Toisessa erässä sama meno jatkui, mutta erän viimeisillä sekunneilla Tshekki siirtyi uudestaan johtoon. Zohornan veljeskatraan Hynek ja Radim syöttivät ja Tomas viimeisteli.

– Ei se tempo ole hirveästi lisääntynyt. Puolivaloilla tuli vedeltyä, Yle Urheilun asiantuntija Kimmo Kuhta kommentoi ottelua toisen erän lopulla.

Suomelle tarjottiin kolmannen erän lopussa hyvä mahdollisuus tasoitukseen ylivoimalla, mutta Hynek Zohorna löi loppuniitin tyhjään maaliin.

"Ylivoimaan kaatui tänään"

Suomen maajoukkueeseen tauon jälkeen palannut Jori Lehterä kertoi ottelun jälkeen, että voitto jäi piippuun huonon erikoistilannepelaamisen takia.

– Ensimmäinen kymmenminuuttinen oli vaikea, muuten oli tasaista peliä. Ylivoimaan kaatui tänään. Oma pelaaminen oli sellaista perustekemistä, mutta pitää vielä parantaa.

Suomen päävalmentaja Jukka Jalonen linjasi, että muutoksia sunnuntain Ruotsi-peliin on tulossa.

– Ei lähtenyt tänään kulkemaan. Toinen maali omiin oli hyvä esimerkki huonosta kamppailupelaamisesta. Siinä pitää parantaa. Viisi tänään huilannutta pelaajaa tulee huomenna kehiin, päävalmentaja alleviivasi.

Suomi pääsi ottelussa pelaamaan ylivoimaa kahdeksan minuuttia. Tshekin maalilla Dominik Furch torjui 21 kertaa. Lassi Lehtinen venyi kiekon tielle 18 kertaa.

Aiemmin tällä kaudella Suomi oli hävinnyt Tshekille kaksi kertaa EHT-jäillä.

Yle Areenasta voit illalla katsoa suorana, kun isäntämaa Ruotsi kohtaa Venäjän. Pääset Areenan linkkiin tästä.

Lisätty Lehterän ja Jalosen kommentit kello 16.11.

Lue myös:

Hieraisitko silmiäsi? Veljeskolmikko kiusasi Leijonia ja aiheutti eriskummallisen tilasto-oikun teksti-tv:lle

Jukka Jalonen teki muutoksia – Leijonat tällä kokoonpanolla Tshekin kimppuun

Leijonien tehokas alku liikaa Venäjälle – puolustuspeli Suomen ilonaihe

Everton kellisti Crystal Palacen jalkapallon Englannin Valioliigassa maalein 3–1. Ottelun jälkeen huomion varasti kentälle juossut pieni poika.

Evertonin kolmannen maalin viimeistellyt Dominic Calvert-Lewin toteutti pienen kannattajan toiveen ja antoi tälle pelipaitansa. Poika tepasteli pelipaita kädessään takaisin lehtereille järjestyksenvalvojien kanssa. Katso video tilanteesta jutun kuvaa klikkaamalla!

Crystal Palacen Christian Benteke tasoitti toisen puoliajan alussa puntit, mutta Everton karkasi 3–1-voittoon Richarlisonin ja Calvert-Lewinin osumilla.

Everton porskuttaa Valioliigassa viiden ottelun tappiottomassa putkessa ja on noussut Carlo Ancelottin komennossa sarjassa jo seitsemänneksi.

Valioliigan päivän toinen ottelu Brighton–Watford päättyi 1–1-tasapeliin.

Viikonloppuna pelataan vain neljä Valioliigan ottelua, sillä kierroksen loput kuusi ottelua on ohjelmassa vasta ensi viikonloppuna. Kyseessä on ensimmäinen kerta Valioliigan historiassa, kun kierros jaetaan kahdelle viikolle ja pelaajille taataan näin viikon tauko peleistä.

Lue myös:

SJK hankki meritoituneen maajoukkuepelaajan – tähtää kesän EM-kisoihin jatkokarsinnan kautta

Emil Lindholm nousi rallin johtoon kilpailun kolmannen erikoiskokeen jälkeen ja piti paikkansa maaliin asti. Eroa toiseksi ajaneeseen Teemu Asunmaahan kertyi 14,8 sekuntia. Kolmas oli Mikko Heikkilä.

– Se suhde, joka meillä on johdettujen kisojen ja voittoihin päätyneiden kisojen välillä oli surkea, mutta nyt se on taas hieman parempi, Lindholm sanoi tiedotteessa.

SM-sarjan kokonaistilanteessa Asunmaalla on kasassa 52 pistettä, Lindholmilla 45.

- Jos Teemu olisi täällä voittanut, niin ero olisi kasvanut merkittävästi suuremmaksi. Tärkeä voitto siis sarjaa ajatellen, ensi viikon Ruotsin MM-ralliin suuntaava Lindholm iloitsi.

SM-sarja jatkuu helmikuun lopussa Joensuussa.

Tšekki siirtyi Leijonia vastaan 2–1-johtoon jääkiekon EHT-turnauksen ottelussa Tukholmassa aivan toisen erän lopussa. Maali oli todellinen tilasto-oikku, sillä maalintekijän ja molempien syöttäjien sukunimi on Zohorna.

Zohornan veljeksistä Tomas kunnostautui maalinteossa, ja syöttöpisteet merkittiin Hynekille ja Radimille. Ylen teksti-tv:n ottelusivulla etunimiä ei näy, joten katsojat ovat kenties joutuneet hieraisemaan silmiään.

Eikä tässä vielä kaikki. Hynek Zohorna viimeisteli 3–1-osuman tyhjään maaliin ottelun viimeisellä minuutilla. Syöttäjänä oli tietenkin Tomas Zohorna.

Hynek Zohorna, 29, on SM-liigan seuraajille tuttu nimi, sillä hän pelasi Pelicansissa kaudella 2018–2019. Nykyään hän edustaa Amur Habarovskia KHL:ssä, kuten myös veljensä Tomas, 32.

Radim Zohorna, 23, pelaa Tšekin pääsarjassa Mlada Boleslavin joukkueessa.

Lue myös:

Katso tallenne: Mäkikilpailu päätti talvilajien vilkkaan kisapäivän

Jukka Jalonen teki muutoksia – Leijonat tällä kokoonpanolla Tshekin kimppuun

Leijonien tehokas alku liikaa Venäjälle – puolustuspeli Suomen ilonaihe

Falunin maailmancupin sprintin erävaiheessa nähtiin suurta draamaa, kun Suomen sprintitykki Ristomatti Hakola, kotiyleisön ruotsalaisssuosikki Oskar Svensson ja Venäjän Andrei Krasnov kamppailivat jatkopaikasta.

Kolmikko tuli lähes tasoissa loppusuoralle. Hakola vaihtoi latua Svenssonin eteen ja ruotsalaishiihtäjä kaatui Hakolan takana. Ilmeisesti Hakola tuli Svenssonin suksien päälle. Hakola meni jatkoon erästä toisena Krasnovin perässä. Svensson lukeutuu Ruotsin sprinttitähtiin. Hän oli viime vuoden MM-kisoissa Seefeldissä perinteisen sprintissä viides.

– Harmillista oli se, että hyvällä loppusuoralla molemmat olisivat menneet välieriin, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila sanoo.

Hakola selvisi tilanteesta kuitenkin ilman hylkäystä.

– Jos tuomaristo heittäisi hylkäyksen Hakolalle, se ei olisi ollut suuri vääryys, selostaja Jussi Eskola huomautti.

– Hakola ei ihan kylkeen ajanut, mutta tuli varpaille.

Hakola aloitti kautensa hyvin kovilla voitoilla Suomen cupissa. Mutta Rukan maailmancupissa iskivät varvasvaivat. Sen jälkeen Suomen sprinttitykillä on ollut tuskaisaa. Nyt Hakola nappasi vasta ensimmäisen välieräpaikkansa maailmancupin sprinttikisoissa tällä kaudella.

– Hiihto oli lähdöstä asti aggressiivista. Siinä oli selkeästi meininkiä, että nyt mennään jatkoon vaikka väkisin, Lassila totesi.

Hakola oli välierässään lopulta kolmas. Välierässä edelle ehtivät ja finaalipaikan nappasivat Norjan Haavard Taugböl ja Ruotsin Teodor Peterson. Jälkimmäinen oli Hakolaa niukasti parempi: 0,17 sekunnin turvin. Kun ensimmäisessä välierässä mentiin reilusti kovempaa, Hakolalla ei ollut asiaa finaaliin.

Mutta Hakolan loppusijoitukseksi muodostui seitsemäs. Viimeksi Hakola on ollut korkeammalla tuloslistalla ja samalla kuuden parhaan sprinttifinaalissa maailmancupissa Lillehammerissa marraskuun lopussa vuonna 2018.

– Hatunnoston arvoinen suoritus. Oli pienestä kiinni, että Hakola olisi saanut finaalipaikan, Lassila sanoi.

Hakola kertoi, että alku-ja välierässä häntä haittasi Andrei Krasnovin toiminta. Lue lisää täältä.

Lue lisää:

Venäläishiihtäjä piinasi hyvävireistä Hakolaa – ruotsalaisen kaataminen seurausta saman urheilijan tempusta: "En halunnut, että tullaan ohi"

Katso tallenne: Falunissa taisteltiin sprinttihiihdoissa

Sairastellut Joni Mäki sivuun Falunin sprintistä – Iivo Niskanen jäi karsintoihin

Venäläiset ihmettelevät Norjan hiihdon supertähden Kläbon luovuttamista – jätti maailmancupin voittotaiston nyrkkeilypelimokan jälkeen: “Psykologinen hyökkäys”

Hiihtolupaus Timo Mantere lopetti vain 21-vuotiaana ja teki elämässään täyskäännöksen: valmistaa nyt pirtua, hiihtää huippuvauhtia eikä halua sponsorirahaa mistään hinnasta

Joni Mäki ihmetteli suurta johtoaan eikä huomannut Ristomatti Hakolan kaatumista – "Siinä vaiheessa ajattelin, että täysiä vain karkuun"

Ristomatti Hakola nappasi parhaan sijoituksensa maailmancupin sprinteissä yli vuoteen, kun hän oli seitsemäs Falunissa. Edellisen kerran Hakola oli korkeammalla maailmancuin sprintissä LIllehammerissa marraskuun lopussa 2018.

Hakola eteni välieriin dramaattisten vaiheiden jälkeen. Alkuerässä Hakola kamppaili erävoitosta Ruotsin Oskar Svenssonia ja Venäjän Andrei Krasnovia vastaan.

Loppusuoralle kolmikko tuli aika lailla tasatilanteessa, mutta Krasnov oli hiukan muita edellä. Hakola vaihtoi latua Svenssonin eteen ja ruotsalainen joutui pettymään kotiyleisön edessä. Svensson kaatui, kun Hakola tuli ruotsalaisten suksien päälle. Seurauksena oli karsiutuminen.

– Venäläinen pimitti pitkään, minkä ladun hän ottaa. Minun piti jättää optio, että kummalle puolelle vaan. Svensson tuli röyhkeästi, mutta oli takana. Sain valita oman latuni. Se on aina paha, kun tulee lopputingassa valinta. En halunnut, että sieltä tullaan ohi, Hakola kertasi Yle Urheilulle.

Mitään jälkipyykkiä Hakolan ja Svenssonin kohdalla ei käyty.

– En ole edes nähnyt häntä, Hakola sanoi.

Myös välierässä Hakolaa piinasi sama venäläinen. Hakola putosi niukasti jatkosta, kun edelle ehtineet Norjan Haavard Taugböl ja Ruotsin Teodor Peterson menivät jatkoon. Sitä ennen Hakola oli kamppailut jälleen Krasnovia vastaan, joka oli välierän viides.

– Ajattelin, että sain todella huonon lähdön. Ajattelin, että tulen mäessä ulkoreunasta keulaan. Krasnov tuli eteen. Minulla sekosi rytmin. Jouduin vaihtamaan latua. Nousu meni aika lailla puihin, Hakola kertasi.

–Toisessa nousussa ajattelin, että tulen sisältä keulaan. Mutta Krasnov tuli taas eteen. Jouduin vaihtamaan taas latua.

Lue lisää:

Katso, miten Ruotsin tähti kaatui Suomen sprinttitykin jalkoihin – kisa pilalle: "Hakolan hylkäys ei olisi ollut suuri vääryys"

Ristomatti Hakola jäi 17 sadasosan päähän finaalipaikasta

Paremmasta joukkueesta ei jäänyt epäselvyyttä, kun Ronja Savolainen teki kolmannen erän alussa 3–0 ja ottelun toisen maalinsa laukonut Michelle Karvinen reilut puolitoista minuuttia myöhemmin 4–0.

Karvinen ja Jenni Hiirikoski olivat kahdessa ensimmäisessä erässä tehneet Suomelle ylivoimamaalit.

Suomen pelillistä hallintaa kuvaa maalivahtien torjuntatilasto. Suomen Noora Räty piti nollan 16 torjunnalla, kun Ruotsin Sara Grahnille kertyi kymmenen torjuntaa.

Ruotsin EHT-turnaus oli viimeinen kansainvälinen näyttöpaikka ennen kevään MM-kisoja. Ne pelataan maalis-huhtikuussa Kanadassa.

Jari-Matti Latvala makustelee lihasuikaleeseen käärittyä säilykeanjovista hieman empien, mutta toteaa yhdistelmän kohteliaasti oikein maukkaaksi. Santanderista kotoisin olevat vieraat kertovat innoissaan kyseessä olevan heidän lempiherkkunsa.

Kulinarismi ei ole kuitenkaan heidän Tuurinmatkansa tarkoitus. Jose on nimittäin historic-ralliautoihin hurahtanut liikemies ja Pablo, joka kuulemma on enemmän moottoripyöriin kallellaan, toimii hänen tulkkinaan. Latvala puolestaan on viime syksystä lähtien aloitellut toimintaa historic-ralliautojen rakentamisen sekä niiden varaosien myymisen ja valmistamisen parissa.Jose on halunnut piipahtaa Pohjanmaalle katsomaan, miltä hänen Latvalalta jo-ostamansa Evo3 Mitsubishin varaosat näyttävät.

– Meillä on täällä parhaillaan työn allakin yksi Evo kolmonen, tämä Celica puolestaan on ollut Marcus Grönholmilla ja tuo toinen Celica on Mats Jonssonin Ruotsin rallin voittoauto vuodelta -92, isäntä selvittää vierailleen työn alla olevien autonkorien äärellä. Latvala on rakennuttanut ralliautomuseonsa yhteyteen 600 neliömetrin työtilat uutta bisnestään varten. Tiloista löytyvät niin koneistamo, hitsaamo kuin maalaamokin.

– Vanhoissa ralliautoissa käytettyjä erikoisosia ei käytännössä saa mistään, vaan ne pistää itse valmistaa. Joihinkin osiin löytyy vielä piirustuksia, joskus käytetään vanhaa alkuperäisosaa mallina ja joskus katsotaan mallia valokuvasta. Tämä on vähän sellaista salapoliisin hommaa ja se on pitkälti minun vastuullani. Onhan tässä tullut käytyä Kankkusen Juhan museossa ja välillä Japanissakin joidenkin osien jäljillä. Täällä pajalla minulla on koneistaja sekä kaksi hitsaria ja maaliskuussa tänne tulee myös ralli-insinööriopiskelija töihin.

Jari-Matin kadotessa hetkeksi varaosahyllyn taakse Jose ja Pablo ihmettelevät allekirjoittaneelle suomalaiskuskin ystävällisyyttä ja tavallisuutta. Ihmetys sen kun lisääntyy, kun totean, ettei diivailu yleisemminkään ole kuulunut suomalaisten rallihuippujen luonteenpiirteisiin.

Ralliammattilaisuudesta viime kauden jälkeen työttömäksi jäänyt Latvala on uudessa yrittäjänroolissaan selvästi elementissään – niin asiantuntijana kuin myyntimiehenä. Ennakkoon ostamiensa varaosien lisäksi Jose nyökkäilee hyväksyvästi myös eteensä kannetuille iskunvaimentimille, vetoakseleille ja muille komponenteille, joita pajan hyllyiltä löytyy.

Latvala keräsi 200 000 euron budjetin Ruotsin MM-ralliin

Uusi mielekäs rooli on myös pääsyy sille, että Jari-Matti Latvala uskoo pystyvänsä vielä antamaan parhaan kuvan itsestään myös ralliauton ratissa. Siitäkin huolimatta, että noin 200 000 euron budjetti Ruotsin MM-rallia varten on täytynyt kerätä itse ja myös omaa rahaa on pitänyt laittaa likoon. Ulkopuolisena luulisi äkkiseltään, että rento suoritus olisi tällaisessa tilanteessa huomattavasti hankalampaa kuin työnäytteiden antaminen ammattikuskina edelliskausien aikana.

– Vielä viisi vuotta sitten asenteeni olisi ollut ihan erilainen. Esimerkiksi ”volkkarin” vetäytymispäätös kauden 2016 jälkeen oli minulle ihan karmea tilanne. En tiedä, mitä olisin silloin tehnyt ilman Toyota-sopimusta. Nyt haluan näillä muutamilla tämän vuoden kisoilla nähdä oman tasoni. Onko se sellainen, että pystyn pärjäämään nykyhuippuja vastaan. Jos vauhtini ei riitä, niin se on vain hyväksyttävä. Rakennellaan sitten tulevaisuudessa historic-autoja ja ajellaan historic-kisoja.

– Olen kuitenkin jo ajanut yli 10 vuotta ammattilaisena huipulla, eikä minulla siinä mielessä ole samanlaista onnistumispakkoa kuin jollakin uraansa vasta rakentamassa olevalla nuorella kuskilla. Viime kaudella en saanut verottajan kanssa käymäni prosessin ja muiden hankaluuksien seurauksena lähellekään parasta irti. Tunnen olevani nyt myös edelliskausiin nähden huomattavasti virkeämpi, koska kalenteri ei ole enää ollut täyteen ahdettu.

Ainakaan espanjalaisvieraidensa läsnä ollessa 34-vuotias suomalainen ei näytä välillä edes muistavan, että samana päivänä odotetaan myös päätöstä Ruotsin MM-rallin kohtalosta. Eikä olemus vieraiden poistuttuakaan muutu tuskastuneeksi, vaikka päätöstä ei maanantai-illan kuluessa lopulta kuulukaan.

Huippukuljettaja Juho Hänninen kartturina - "Tämä on ainutlaatuinen tapahtuma"

Neljä päivää myöhemmin Latvala pääsee WRC-Toyotan ratin taakse yli kolmen kuukauden tauon jälkeen. Päätös Ruotsin MM-rallin ajamisesta typistettynä palauttaa suunnitelmat raiteilleen ja edessä on hartaasti odotettu puolen päivän mittainen testirupeama. Tallipäällikkö Tommi Mäkinen evästää ”asiakaskuljettaja-Latvalaa” heti tämän saapuessa huoltoalueelle.

– Kannattaa varmaan tehdä Ruotsissa uudet nuotit, eikä alkaa korjata vanhoja. Lumipenkkojen puuttuessa siellä onkin pätkällä äkkiä 50 mutkaa vähemmän. Huomasin itsekin aikanaan, että uudelleen tehty nuotti toimi yleensä paremmin kuin korjattu, Mäkinen sanoo ja Latvala nyökkäilee, että kartturin kanssa on asiasta ollut jo puhettakin.

Nyt Latvalan vieressä ei kuitenkaan istu enää luottokartturi Miikka Anttila, vaan Toyotan ex-kisakuski ja nykyinen testikuljettaja Juho Hänninen. MM-historian kokenein kartturi on vaihtunut MM-tason ensikertalaiseen. Yhteistä kokemusta Latvala-Hänninen –parilla on ennestään muutamista kilpailuista historic-autolla sekä WRC-testeistä.

– Onhan tämä ainutlaatuinen tapahtuma, että entinen huippukuljettaja hyppää MM-sarjassa kartturiksi. Juho on sitä paitsi ainoa kuljettaja, jonka minä tiedän, joka uskaltaa istua toisen kyytiin. Yleensä kuljettajat eivät uskalla toisen kuljettajan kyytiin, Latvala nauraa.

– En ole istunut monenkaan kuskin kyydissä, enkä tule istumaan. Jari-Matin kyydissä olemisessa ei ole mitään ongelmaa, koska tiedän miten hän ajaa. Ei tarvitse ihmetellä, että meinaakohan kuski seuraavaksi kaasuttaa vai jarruttaa? Pystyn keskittymään rennosti omaan rooliini, Hänninen sanoo.

– Olen kuitenkin ollut Jari-Matin kyydissä SM-rallissa historic-autolla ja samalla tavalla ne ajat sielläkin katsotaan. Nuotinluku on tässä se tärkein juttu, muuhun saadaan sitten tarvittaessa apujakin. Tiimi on varmasti hereillä ja ilmoittaa, jos tulee vaikka jotain muutoksia. Kajtsu (urheilutoimenjohtaja Kaj Lindström) tietää, että hän saa varmaan kisassa seurailla aika tarkkaan, missä automme gps-pallukka menee.

– Mielestäni WRC-autossa nuotin lukeminen ei ole ainakaan vaikeampaa. Kun vauhtia on enemmän ja nuottia saa lukea melkein koko ajan, niin silloinhan ne osuvat paremmin kohdalleenkin. WRC-autolla mennään suunnilleen se, mitä fysiikan lait sallivat, mutta historic-autoissa vauhdin ja voiman puutteesta johtuen nuottien jaksottamien on jopa vaikeampaa.

– Uskon, että kunhan vain tunnelma pysyy autossa rentona, niin tulos tulee olemaan ihan hyvä. Tarkoitus on, että kisassa ei ruveta autoa säätämään. Pidetään ne mutterit kiinni ja keskitytään ajamiseen. Sen suhteen juttelemme esimerkiksi täällä testeissä vetojen välillä paljonkin ja varmaan kilpailussakin, jos vaikka tuntuu, että menoa täytyisi vähän rauhoittaa. Mielestäni Jari-Matin asenne on nyt tosi hyvä. Maailmanloppu ei ole tulossa, vaikka ensi vuonna ei ajettaisikaan.

Mäkinen veikkaa Latvalan ajavan jopa voitosta

Tallipäällikkö Mäkinen ei ole huolissaan siitä, että testitien olosuhteet ovat hivenen talvisemmat kuin Ruotsissa on luvassa.

– Auto säädetään kuitenkin nastarenkaalle. Niissä on pehmeämpi runko ja rengas joustaa enemmän. Auton alusta säädetään sen mukaan ja sitten ei enää ole niin suurta vaikutusta, onko alla jäätä vai soraa. Tiedän, että automme on hyvä lumiolosuhteisiin. Toisaalta, Ruotsin osin lähes lumeton reitti saattaa sopia Jari-Matille vielä hivenen paremmin kuin se, että olisi paljon lunta ja kapea spoori. Pyrimme kyllä varmistamaan, että auto on iskussa ja sillä voi antaa näyttöjä.

Kuinka realistista on odottaa häneltä kovia näyttöjä ja löytyykö tekemiseen rentous?

– Uusi vuosi ja uudet kujeet. Uskon muutosta tapahtuneen. Veikkaan, että kyllä hän lähtee voitosta ajamaan, Mäkinen virnistää.

Kuljettaja itse on ensimmäisten vetojen jälkeen selvästi täpinöissään ja höystää kommenttinsa huumorilla:

– Kädet heiluivat ratin takana ensin kuin tynnyrinpesijällä. Sitten säädettiin vähän rattia kauemmaksi ja autoa jäykemmäksi. Kyllä se siitä!

Penkalta katsottuna ratin takana ei istunut rallieläkeläinen. Meno oli vaikuttavan näköistä, mutta tietysti vasta kello ja vastustajat kertovat vauhdista totuuden. Latvalan kommenteista oli aistittavissa, että rallipajayrittäjyys sekä viritteillä oleva yhteistyö Toyotan kanssa ovat hänelle oikeasti mieluisia vaihtoehtoja ammattikuljettajan roolin tilalle, jos näytöt eivät riitä tallipaikkaan ensi kaudeksi.

Seuraavan puolen vuoden aikana selviää, vaikuttaako kyseinen ajattelutavan muutos Latvalan vauhtiin lopulta parantavasti vai heikentävästi.

Ruotsin MM-ralli kaasutellaan 13.-16. helmikuuta.

Lue myös:

Tommi Mäkinen povaa Jari-Matti Latvalan ajavan Ruotsin rallin voitosta, mutta kritisoi sääntöjä: "Se on vähän hullua"

Yhdysvaltojen Copper Mountainilla lasketun Dew Tourin miesten slopestylen kilpailun voitti Yhdysvaltojen Red Gerard.

Ensimmäisellä laskullaan Rene Rinnekangas sai 76 pistettä ja hän oli kuudentena ensimmäisen kierroksen jälkeen. Toiselle kierrokselle suomalainen paransi laskuaan huomattavasti ja Rinnekankaan omintakeiset sekä luovat laskulinjat toivat hänelle 93,66 pistettä sekä siinä vaiheessa toisen sijan Yhdysvaltojen Brock Crouchin ollessa johdossa pistein 95,66.

Rinnekangas oli pitkään toisena, kunnes Red Gerard pudotti hänet kolmannelle sijalle pisteillä 97,33. Rinnekangas oli pronssimitalissa kiinni kilpailun loppuun saakka, mutta kolmas sija vaihtui neljänteen kilpailun viimeisen laskijan, Norjan Ståle Sandbechin, laskun jälkeen. Sandbechin ja Rinnekankaan piste-ero oli ainoastaan 0,34 pistettä tuomareiden antaessa Sandbechille 94,0 pistettä.

Tuulisen kelin Rinnekangas koki haastavaksi mutta oli silti tyytyväinen sijoitukseensa:

– Oli kyllä tosi haastava keli ja tuuli vaikutti aika paljon porukan vauhteihin ja toi epävarmuutta kaikkien laskemiseen. Kaksi laskua sain pystyyn, vähän erilaisia kuin mitä olin miettinyt mutta lähti ihan ok ranit. Ei ollut tarkoitus tehdä noita temppuja, mutta tuomarit tykkäsivät vähän erilaisesta, joka on kiva huomata, Ihan hyvä fiilis tästä tuli.

– Kolme kertaa nelossija nyt putkeen tässä alla, mutta ei se huonosti tietenkään ole. Pitää olla fiiliksissä, että tänne on edes päässyt, Rinnekangas totesi.

Dew Tour jatkuu sunnuntaina naisten slopestylellä, jossa laskee Enni Rukajärvi.

1. "Toivottavasti tällä voisi joku päivä ehkä itsensä elättää"

Kaisa Mäkäräinen oli vielä 23-vuotiaana ampumahiihtouransa alkutaipaleella, sillä hän oli vain pari vuotta aiemmin vaihtanut lajia maastohiihdon puolelta. Kun Sportmagasinet tapasi lupaavan ampumahiihtäjän, takana oli pettymys Torinon olympialaisista 2006. Mäkäräinen ei päässyt mukaan Torinon olympialaisiin, vaikka hänelle oli omien sanojensa mukaan kisapaikka luvattu.

– Ei se hyvältä tuntunut. Olin ollut Italiassa kolme päivää valmisteluleirillä, koska olin saanut muutama päivä aiemmin kuulla lähdön olevan käytännössä varma asia. Ennen kaikkea oli todella pettynyt olo ja kysyin miksi, Mäkäräinen sanoi Sportmagasinetin haastattelussa.

– Ehkä Olympiakomiteassa ei ole sellaisia henkilöitä, jotka tuntisivat meidän lajia ja tietäisivät, kuinka vaikeaa meidän lajissa on pärjätä sekä kuinka laajasta joukosta joku voi hyvänä päivänä voittaa kilpailun. Meillä on ollut koko talven osanottajia yli sata jokaisessa startissa sekä miehissä että naisissa.

Olympiakomitean tuolloinen valmennuksen johtaja Kari-Niemi Nikkola perusteli menestysmahdollisuuksilla Mäkäräisen kisapaikan epäämistä. Ampumahiihtäjistä vain Paavo Puurunen nimettiin olympialaisiin.

– Joka lajissa kriteerinä on menestysodotus. Vain osallistumaan ei lähdetä, Niemi-Nikkola korosti STT:lle.

Mäkäräistä harmitti 14 vuotta sitten etenkin se, että Suomen edustuspaikat ampumahiihdossa jäivät käyttämättä. Tuolloin Mäkäräinen oli kisannut ensimmäistä kauttaan maailmancupissa ja nappasi neljä kertaa pistesijoituksen.

– Onhan se meidän omasta menestyksestäkin kiinni. Pitäisi huomioida, että koko meidän maajoukkue on todella nuori. Olympiakomitea oli etukäteen puhunut, että lähetetään nuoria hakemaan kokemusta. Uskoisin, että olympialaiset on kuitenkin eri juttu kuin pelkkä maailmancup.

Vielä tuolloin Mäkäräinen oli matematiikan ja fysiikan opiskelija Joensuun yliopistossa. Mäkäräisen mukaan suomalaiset ampumahiihtäjät olivat jo silloin huomattu esimerkiksi Saksassa, jossa laji on todella suosittua. Nuori lupaus esittikin yhden kainon toiveen ampumahiihtotulevaisuudestaan 14 vuotta sitten.

– Toivottavasti joku päivä voisi tällä ehkä itsensä elättää. Onhan Suomessa tullut monesta muustakin pienestä lajista, kuten alppihiihdosta, menestyneitä urheilijoita ihan tahdonvoimalla ja tekemällä asioita valmennuspuolella oikein, Mäkäräinen totesi.

Mäkäräisen asenne oli jo tuolloin kovin samantyyppinen, mitä Suomen nykyiseltä talviurheilutähdeltä kuullaan tänä päivänkin haastatteluissa.

– Positiiviset asiat vievät eteenpäin. Jos tuloslistasta kaivaa aina huonoja asioita, tulee herkästi negatiivinen suhtautuminen vähän kaikkeen. Se ei vie kovin pitkälle, Mäkäräinen sanoi.

– Yrittää ensiksi löytää tuloksesta kaikki hyvät asiat ja sitten oppia huonommista asioista.

2. Ensimmäinen voitto tuli arktisissa olosuhteissa

Lupaavasta startista huolimatta Mäkäräinen sai odottaa ensimmäistä täysosumaansa uudelle vuosikymmenelle. Mäkäräinen oli kehittynyt tasaisesti kohti kärkeä ja oli lähellä napata ensimmäisen MM-mitalinsa jo Pyeongchangissa Etelä-Koreassa 2009. Mäkäräinen oli yhteislähtökisan neljäs.

Seuraava kausi meni kuitenkin penkin alle mukaan lukien kauden päätavoite Vancouverin olympialaiset. Mäkäräinen oli jopa lähellä lopettaa uransa kauden jälkeen. Hän päätti kuitenkin jatkaa uraansa ja heti seuraavalla kaudella alkoi tulla kovempia tuloksisa.

Mäkäräinen nappasi 3. joulukuuta 2010 uran ensimmäisen maailmancup-voittonsa. Mäkäräinen oli ensimmäisestä väliaikapisteestä lähtien kärjessä koko pikakisan ajan. Hiihtovauhti oli erinomaista, eikä ohilaukauksiakaan kahdella paikalla tullut. Mäkäräinen ylsi voittoon 18,7 sekunnin turvin Saksan Marian Gössneriin. Valkovenäläinen Darja Domratsheva jäi Mäkäräisestä peräti 47,1 sekuntia.

Kisa käytiin kovissa olosuhteissa, koska pakkanen pysyi niukasti -20 asteen pakkasrajan alapuolella.

– Kaisa Mäkäräinen tulee ikuisesti muistamaan tämän päivän, selostaja Pertti Tapola tunnelmoi.

Mäkäräinen nappasi Östersundissa vielä heti perään toisen voiton putkeen, kun nolla-ammunnan jälkeen tuli myös takaa-ajosta ykkössija.

3. Hurjat MM-kisat vuonna 2011: Historialliset hopea- ja kultamitalit

Ensimmäisten maailmancupin voittojen jälkeen Mäkäräisen menestys sai jatkoa maaliskuun MM-kisoissa. Länsi-Siperiassa Hanti-Mansijskissa Mäkäräinen otti uransa ensimmäisen MM-mitalin, kun hän oli toinen pikakilpailussa. Kaisa Mäkäräinen jäi voittotaistossa Saksan Magdalena Neunerista reilut 12 sekuntia.

Edellisen kerran suomalainen naisampumahiihtäjä oli yltänyt mitaleille arvokisoissa vuonna 1987, kun Tuija Vuoksiala nappasi pronssia Lahden MM-kisojen 10 kilometrin kilpailussa. Hopeamitali oli myös ensimmäinen suomalaisen naisampujahiihtäjän saavuttama arvokilpailuissa.

Vielä parempaa oli kuitenkin luvassa takaa-ajossa. Mäkäräinen oli puolimatkassa vielä 28 sekuntia perässä Neuneria, mutta viimeinen ammuntapaikka muutti kaiken. Pieni tuulenpuuska aiheutti Neunerille ongelmia, ja hän ampui kaksi ohilaukasta.

Koko kisan puhtaasti ampunut Mäkäräinen siirtyi kärkeen ja voitti kisan 21,6 sekunnin erolla Neuneriin. Loppusuoralla suomalainen ehti ottaa jopa Suomen lipun mukaansa. Mäkäräisestä tuli ensimmäinen suomalainen ampumahiihdon maailmanmestari 10 vuoteen Paavo Puurusen jälkeen.

– Kaisa Mäkäräinen ampui loistavasti tänään. Hän on maalissa ja purskahtaa itkuun. Tämä on hieno ja tunteellinen hetki suomalaiselle ampumahiihdolle. Se on ollut monta vuotta notkossa ja syvässä kuopassa. Mutta Kaisa Mäkäräinen, liinatukka Pohjois-Karjalasta, on nostanut suomalaisen ampumahiihdon sille tasolle, mille se kuuluu, selostaja Pertti Tapola hehkutti.

4. Perään vielä jotain merkittävämpää kuin maailmanmestaruus

Vuoden 2011 MM-kisojen jälkeen Mäkäräinen ei ole ainakaan toistaiseksi napannut missään MM-kisoissa yhtä kovaa saalista eli kahta MM-mitalia. Menestyskausi sai vielä sinettinsä keväällä, kun Mäkäräinen juhli ensimmäistä kertaa urallaan maailmancupin kokonaiskisan voittoa. Mäkäräiselle riitti voittoon 15. sija kauden päätösosakilpailussa Holmenkollenilla.

Mäkäräinen pääsi nostelemaan kristallipalloa palkintokorokkeelle kovin iloisena.

– Tällä kokonaiscupin voitolla on paljon suurempi merkitys kuin sillä maailmanmestaruudella, Mäkäräinen sanoi voittotunnelmissa.

– Varmasti ainakin huikean isot bileet on tänä iltana. Harmi, kun meidän koko muu joukkue on lähtenyt Suomeen tai on lähtemässä nyt. Mutta Saksan ja Norjan tytöt ovat lupaneet pitää minulle seuraa. Ehkä Ruotsin tytöt pitää myös kutsua.

Mäkäräiselle tarjottiin Ylen tv-haastattelussa lähettää myös terveisiä katsojille Suomeen.

– Ei hajonnut pää. Sitä aina kovasti arvostellaan, kestääkö minulla pää. Nyt olen ainakin tyytyväinen siitä, että pystyin pitämään pääni, Mäkäräinen sanoi.

5. Ylivoimainen valinta vuoden urheilijaksi

Myös Urheilutoimittajain liiton jäsenet huomasivat Mäkäräisen kovan menestyksen. Mäkäräinen valittiin vuoden urheilijaksi 2011. Mäkäräinen kukisti selvästi muut kärkikolmikkoon yltäneet: maastohiihdon maailmanmestarin Matti Heikkisen ja MM-kultaa voittaneen Suomen jääkiekkomaajoukkueen. Mäkäräinen oli Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä ylivoimainen, sillä hän sai 752 pistettä enemmän kuin toiseksi tullut maastohiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen.

– Minulla tärisevät kädet sata kertaa enemmän kuin ikinä ampumapaikalla, Mäkäräinen aloitti juhlapuheensa.

– Kiitos kaikille äänensä antaneille urheilutoimittajille. Teistä tulisi varmasti todella hyviä ampumavalmentajia ainakin viimeaikaisten artikkelien mukaan, Mäkäräinen piikitteli toimittajia naureskellen.

– Ampumahiihtoliitto järjestää koulutuksia. Siellä on varmasti tilaa.

Mäkäräinen päätti puheensa kiitoksiin valmentaja Jarmo Punkkiselle ja puoliso Jarkko Siltakorvelle. Lisäksi suomalaistähti kiitti myös vanhempiaan, maajoukkuetovereitaan ja tukijoitaan.

5. "Voitettu MM-pronssi"

Seuraavana vuonna Mäkäräiseltä ei enää nähty yhtä hurjia tuloksia MM-kisoissa Ruhpoldingissa Saksassa. Ensimmäiset kisat menivät pieleen, mutta päätösmatkalta yhteislähtökisasta tuli pronssia. Norjalainen Tora Berger juhli kultaa ja ranskalainen Marie Laure Brunet otti hopeaa. Viimeiselle ampumapaikalle Mäkäräinen saapui ensimmäisenä Brunet'n kanssa, mutta kaksikko ampui yhdet ohilaukaukset. Berger nousi puhtaan ammunnan jälkeen voittoon.

– Voitin MM-pronssin tänään. Vaikka viimeisellä kierroksella johdin ja ammuin viimeiseltä paikalta yhden ohilaukauksen, en missään nimessä halua ajatella hävinneeni hopea- tai kultamitalia. Oli todella tiukka kisa. Olen todella onnellinen tästä mitalista, Mäkäräinen sanoi.

Mäkäräinen oli kyseisellä kaudella kokonaiskisan neljäs ja sitä seuraavalla kaudella kuudes.

6. Olympiapettymykseen balsamia kristallipallosta

Jälleen suurin odotuksiin olympiakauteen lähtenyt Mäkäräinen joutui pettymään myös Sotshin olympialaisissa. Sairastelut sotkivat Mäkäräisen kisaamista. Hän nappasi kaksi sijoitusta kympin joukkoon, mutta mitalit jäivät haaveeksi. Maailmancupissa Mäkäräisellä kuitenkin kulki kauden mittaan.

Maailmancupin kokonaisvoitto ratkesi dramaattisesti Mäkäräisen eduksi kauden päätöskisassa Oslon Holmenkollenilla. Kotiyleisön edessä kisannut Norjan Tora Berger lähti kisaan viiden pisteen johdossa. Mutta Berger menetti mahdollisuutensa ampumalla ensimmäisellä pystypaikalla peräti kolme ohilaukausta. Mäkäräinen oli lopulta kisan seitsemäs, kun Berger oli neljästoista.

Suomalaistähti vei itselleen uransa toisen kokonaiscupin kristallipallon vain neljän pisteen erolla Bergeriin.

– Kuulostaa aika uskomattomalta. Menee varmaan ainakin tämä ilta ja alkuviikkokin, että ymmärtää tämän loppukauden, Mäkäräinen sanaili voittajana Holmenkollenilla.

– Sotshista menin hakemaan mitalia. En saanut sitä, ja se on edelleen iso pettymys. Mutta maailmancup on aina ollut minulle todella tärkeä. Se on meille leipätyö. Jos tähtäisi yhteen viikkoon per talvi, olisi aika rankkaa treenata sadat tunnit ajatellen yhtä viikkoa.

Mäkäräinen tuuletti voittoaan poseraamalla kameroille.

– Minun paras ystäväni, Mäkäräinen naureskeli pidellen kristallipalloa.

7. Paluu MM-mitaleille kotikisoissa – vuoden sykähdyttävin urheiluhetki

Seuraavana talvena Mäkäräinen palasi arvokisoissakin palkintokorokkeelle, kun Mäkäräinen oli kolmas MM-kotikisoissa Kontiolahdella normaalimatkan kisassa. Aiempien vuosien tapaan Mäkäräisen alkukisat olivat menneet odotettua heikommin, mutta hyvä hiihtäjä osoitti taitonsa 15 kilometrin kisassa. Mäkäräinen oli myös ampunut hyvin: ennen viimeistä ampumapaikkaa suomalaiselle oli tullut vain kaksi ohilaukausta eli kaksi sakkominuuttia.

Viimeiselle ampumapaikalle lähdettäessä Mäkäräinen oli kärkinainen Gabriela Soukalovaa 38 sekuntia perässä, mutta kiri hurjasti kaksikon kiinni viimeisellä hiihtolenkillä. Loppuajoissa Mäkäräinen päihitti myös edellä olleen Italian Dorothea Wiererin 0,4 sekunnilla. Soukalovalle suomalainen taipui 1,2 sekuntia.

– Huima veto. Aivan valtava! Selostaja Jussi Eskola hehkutti.

Mäkäräinen oli kiinni MM-hopeassa, mutta taaempaa yllätysmestaruuteen nousi Venäjän Jekaterina Jurlova. Hän vei voiton 23, 2 sekunnin erolla Soukalovaan, vaikka olikin ennen kisaa maailmancupin kokonaistilanteessa vasta 61. sijalla.

– On ollut pari kuivaa vuotta arvokisoissa. Oli hienoa onnistua ja saada se mitali, mitä minä ja muut voittivat. Tämä oli hienoin kolmossija urallani, Mäkäräinen tunnelmoi.

– Olen todella iloinen voittajasta. Hän on yksi hyvistä ystävistäni. Tutustuimme hyvin viime kesänä, kun hän treenasi todella paljon Kontiolahdella. Hän, jos joku, ansaitsee voiton.

Mäkäräisen pronssisuoritus valittiin myös myöhemmin vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.

8. MM-pronssiputki jatkui – kisat kirkastuivat taas viime hetkellä

Pronssimitaliputki jatkui myös vuoden 2016 MM-kisoissa tutun kaavan mukaisesti. Mäkäräinen otti kisojen ainoan mitalinsa päätösmatkalla, 12,5 kilometrin yhteislähtökisassa. Viimeiselle hiihtolenkillä neljäntenä lähtenyt Mäkäräinen pudotti edellä olleen Soukalovan mitalikamppailusta, mutta Saksan Laura Dahlmeier oli vahvempi loppukirikamppailussa hopeamitalista. Dahlmeier venytti MM-hopealle 0,8 sekunnin turvin.

– Ai ai ai! Kylläpä tämä kirkastui komeasti, Jussi Eskola hehkutti Mäkäräisen mitalisuorituksen päätteeksi.

– Kaisan suoritus oli melkein täydellinen, kerrassaan hieno. Tämä kertoo naisten tasosta, kun yhdellä sakolla tekee tiukkaa päästä palkintopallille, Suomen päävalmentaja Marko Laaksonen pohti kisan jälkeen.

Maailmanmestaruuden vei päätösmatkalla koko kisoja hallinnut ranskalainen Marie Dorin Habert virheettömällä suorituksellaan.

9. Peräti kuudes MM-mitali kaulaan!

Mäkäräinen nappasi Hochfilzenissa Itävallassa jo kuudennen MM-mitalinsa. Jälleen kerran pronssimitali tuli kisan viimeiseltä matkalta yhteislähdöstä. Mäkäräinen pääsi juhlimaan samalla paikassa, jossa oli ollut mukana ensimmäisissä MM-kisoissa. Vuoden 2005 MM-kisoista Hochfilzenistä oli ollut kotiintuomisina sprintin 73. sija ja normaalimatkan 49. sija.

Mäkäräinen otti pronssia jälleen huimalla loppukirillään. Viimeisellä hiihtolenkillä Mäkäräinen nousi seitsemänneltä sijalta kolmanneksi. Edelle ehtivät vain Saksan Laura Dahlmeier ja Yhdysvaltojen Susan Dunklee. He ampuivat koko kisan puhtaasti, kun taas Mäkäräiselle tuli yksi ohilaukaus ensimmäiseltä ampumapaikalta.

– Aivan mieletön viimeinen kierros. Mäkäräinen nousee pronssille. Vau! Jussi Eskola hehkutti.

– Tämä mitali korvaa monta pettymystä. Mutta ei tämä näköjään koskaan tule helpoimman kautta, Mäkäräinen huokaisi haastattelussa kisan jälkeen.

– Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ajattelin, että tämä on elämäni tärkein kierros.

10. Hurjan nousun jälkeen maailmancupin kokonaisvoitto

Kaisa Mäkäräinen juhli keväällä 2018 jälleen yhden olympiapettymyksen jälkeen maailmancupin kokonaisvoittoa. Huolimatta Pyeongchangin olympialaisten pettymyksestä Mäkäräinen nousi hurjalla tavalla maailmancupin kokonaisucupin voittajaksi keväällä. Olympialaisia haitanneet sairastelut olivat jääneet taakse, mutta vielä ennen maailmancup-kauden päätösviikonloppua Länsi-Siperiassa Tjumenissa Mäkäräinen oli 52 pistettä perässä Anastasia Kuzminaa.

Mäkäräinen pääsi kuitenkin juhlimaan kolmatta kertaa kristallipallo käsissään, kun suomalaistähti oli kauden päättäneessä yhteislähtökilpailussa kuudes. Pelkkä Kuzminan päihittäminen ei olisi riittänyt, mutta slovakialainen jäi tiukassa taistossa yhdeksänneksi. Suomalainen vei kokonaiscupin voiton niukalla kolmen pisteen erolla Kuzminaan.

Heti kisan jälkeen Mäkäräinen ei tiennyt voittaneensa kokonaiscupia. Vasta ampumavalmentaja Juha Papinsaaren ilmoitus nosti riemun ylimmilleen. Kyynelehtinyt Mäkäräinen pääsi muun Suomen joukkueen onniteltavaksi.

– Nyt on niin kova mimmi kuvissa, että oksat pois, Yle Urheilun asiantuntija Sanna-Leena Perunka iloitsi.

Mäkäräinen sai Suomen joukkueelta lahjaksi valmiiksi tehdyn paperisen Kaisa-kruunun.

– Aika uskomatonta. Kun Oslosta lähdin, en olisi ikinä uskonut, että tämä kääntyy näin. On aika sanoinkuvaamaton tunne. Menee ehkä hetki sulatellessa, että miten tässä nyt näin pääsi käymään, tunteikas Mäkäräinen sanoi.

– Ei ollut mitään käsitystä viimeisellä kierroksella, mistä sijasta hiihdän. Tiesin, että ei olla kolmen joukossa, eli täytyy jäädä urheilijoita meidän väliin. Ei ollut mitään käsitystä, kuinka monta pitää jäädä. En voinut tehdä muuta kuin hiihtää maaliin niin kovaa kuin mahdollista. Ladun varrella oli niin kova meteli, ettei valmentajien huudoista ollut paljon apua.

11. Tuorein maailmancup-voitto jännittävään tyyliin

Suomalaiset penkkiurheilijat pääsivät riemuitsemaan Kaisa Mäkäräisen voittoa pitkästä aikaa tammikuussa Oberhofissa. Tätä ennen Mäkäräinen oli juhlinut edellisen kerran voittoa Hochfilzenissä joulukuussa 2018. Lisäksi voittoa oli edeltänyt poikkeuksellisen pitkä putki ilman palkintokorokesijoituksia. Mäkäräinen ei ollut yltänyt 15 maailmancup-kisaan palkintokorokkeelle.

Voitto ja paluu kolmen parhaan joukkoon tuli kaiken lisäksi todella dramaattisesti. Mäkäräinen tuli yhteislähtökisassa viimeiselle ampumapaikalle samaan aikaan kuin Valko-Venäjän Irina Krjuko. Tuuliolot olivat todella vaikeat. Hyvänä ampujana tunnettu Krjuko sortui peräti neljään ohilaukaukseen. Mäkäräinen ampui kauan, mutta puhtaasti. Hän vei kisan lopulta ylivoimaisesti nimiinsä. Vain yhden ohilaukauksen kisassa ampunut Mäkäräinen oli kisan paras ampuja.

Maailmacupin osakilpailun voitto oli Mäkäräiselle uran 27:s ja ensimmäinen perinteisellä ampumahiihtopaikkakunnalla Oberhofissa.

Samana viikonloppuna 37 vuotta täyttänyt Mäkäräinen oli kisan vanhin osallistuja.

– Tämä on uskomatonta. Tuntuu hienolta olla palkintokorokkeella ja korkeimmalla paikalla. Toivon, että en saa enää tänään kysymyksiä iästäni. Tänään osoitin, että voin taistella nuorempiani vastaan, Mäkäräinen tiivisti tuntemuksensa kisan jälkeen.

Muutoin Mäkäräisen tämä kausi on ollut hankala. Etenkin pystyammunnan kanssa on ollut vaikeuksia. Oberhofin voiton lisäksi Mäkäräinen sijoittui Ranskassa Annecyssa yhteislähtökisassa neljänneksi.

Mäkäräinen on sijoittunut tällä kaudella vain kertaalleen kymmenen parhaan joukkoon. MM-kenraalissa, viimeisessä maailmancup-kisassa ennen arvokisarypistystä, Pokljukassa Mäkäräisen valmistautumista verotti flunssa. Sosiaalisen median perusteella Mäkäräinen on kuitenkin valmistautunut MM-kisoihin samassa paikassa kuin 14 vuotta sitten, Italian Martellin maisemissa.

Kenties tällä kertaa Martellin leirin jälkeen Mäkäräisellä on positiivista kerrottavaa toisin kuin uran alkutaipaleella. Ainakin nuoren suomalaisen ampumahiihtäjän haave on jo toteutunut huimalla tavalla.

Ampumahiihdon MM-kisat alkavat Italiassa Anterselvassa torstaina 13. helmikuuta sekaviestillä. Naisten pikakisa on luvassa 14. helmikuuta. Yle näyttää kisat kattavasti kanavillaan.

Lue lisää:

Ampumahiihtoliitto valitsi odotetun kuusikon MM-kisoihin, viesteihin kaivataan vielä lisää urheilijoita

Kaisa Mäkäräinen puhuu avoimesti henkisestä epävarmuudestaan – poikkeuksellisen menestynyt suomalaistähti ajattelee usein, ettei asioista tule yhtään mitään

Kaisa Mäkäräinen pohtii suhdettaan julkisuuteen – onko median antama kuva hänestä oikea?

Pystytkö ampumaan 50 metristä vessapaperirullaan kuin Kaisa Mäkäräinen? Suomen suosituin urheilutähti kertoo, miten monimutkaista hänen työnsä on

Ristomatti Hakola eteni ensimmäistä kertaa tällä kaudella sprintin välieriin hiihdon maailmancupissa. Hakola sivakoi seitsemänneksi Falunin sprintissä, joka kilpailtiin perinteisellä hiihtovalla.

Hakolan välieräpaikka varmistui dramaattisella tavalla, kun ruotsalainen Oskar Svensson kaatui suomalaisen takana loppusuoran kamppailussa. Venäläinen Andrei Krasnov ja Hakola jatkoivat erästä välieriin.

Hakolan kisapäivä päättyi välieriin, kun hän jäi erässään kolmanneksi. Norjalainen Håvard Solås Taugböl ja ruotsalainen Teodor Peterson veivät Hakolan erästä finaalipaikat. Hakola jäi 17 sadasosan päähän finaalipaikasta (Petersonista).

Norjalaiset juhlivat kaksoisvoittoa. Pål Golberg hiihti voittoon ja Erik Valnes täydensi Norjan juhlapäivän toisella sijallaan. Venäläinen Aleksandr Bolshunov puristi kolmannelle sijalle.

Lauri Vuorisen taival tyssäsi ensimmäiseen erävaiheeseen. Vuorinen päätyi lopputuloksissa 21. sijalle. Iivo Niskanen (32:s) ja Lauri Lepistö (46:s) putosivat jatkosta jo karsinnoissa.

Linn Svahn juhli naisten sprintissä

Ruotsalainen Linn Svahn hiihti naisten sprintin ykköseksi. Venäläinen Natalia Neprjajeva hiihti kakkoseksi ja ruotsalainen Jonna Sundling kolmanneksi.

Neljä suomalaisnaista selvitti tiensä erävaiheeseen, mutta kaikki karsiutuivat välieristä. Katri Lylynperä oli parhaana suomalaisena 19:s, Anne Kyllönen 27:s, Laura Mononen 28:s ja Kerttu Niskanen 29:s.

Johanna Matintalo (35:s) jäi karsintoihin. Krista Pärmäkoski ei lähtenyt mukaan lauantain sprinttiin säästäkseen voimiaan sunnuntain 10 km:n matkalle.

Myös Perttu Hyvärinen jätti lauantain sprintin väliin. Miehet hiihtävät sunnuntaina 15 km:n matkan. Sunnuntain kilpailut aloitetaan yhteislähdöillä.

Lue lisää:

Katso, miten Ruotsin tähti kaatui Suomen sprinttitykin jalkoihin – kisa pilalle: "Hakolan hylkäys ei olisi ollut suuri vääryys"

Sairastellut Joni Mäki sivuun Falunin sprintistä – Iivo Niskanen jäi karsintoihin

Venäläiset ihmettelevät Norjan hiihdon supertähden Kläbon luovuttamista – jätti maailmancupin voittotaiston nyrkkeilypelimokan jälkeen: “Psykologinen hyökkäys”

Siinä missä muut hiihtäjät keskittyvät loppukauteen, Johanna Matintalo "aloittaa" kilpakautensa – jälleen kerran

Lukas Hradeckyn Leverkusen ja Borussia Dortmund hurjastelivat viihdyttävän jalkapallonäytelmän jalkapallon Saksan Bundesliigassa. Leverkusen nousi värikkäiden vaiheiden jälkeen kotikentällään 4–3-voittoon.

Ensimmäinen puoliaika oli todellista hurlumhei-jalkapalloa. Hradecky teki tyhjäksi Dortmund-sensaatio Erling Braut Hålandin yrityksen 18. minuutin kohdalla. Seuraavasta hyökkäyksestä Kevin Volland viimeisteli Leverkusenin johtoon.

Vain hetkeä myöhemmin Mats Hummels puski Dortmundin tasoihin kulmapotkusta. Puolen tunnin pelin jälkeen tuore Dortmund-vahvistus Emre Can ampui kierteisen kaukolaukauksen vastustamattomasti yli Hradeckyn. Volland tasoitti pelin vielä hetki ennen taukoa illan toisella osumallaan.

Vauhti ei hiipunut toisellakaan jaksolla. Dortmund juhli 52. minuutilla johtomaalia, mutta VAR näki rikkeen edeltävässä tilanteessa. Leverkusenin Kai Havertz ampui tolppaan 64. minuutilla. Achraf Hakimi pelasi vastahyökkäyksen upeasti ja siirsi Raphael Guerreirolle, joka sijoitti Dortmundin 3–2-maalin tarkasti ohi Hradeckyn.

Hurjat maalitalkoot huipentuivat Leverkusenin nousuun. Leon Baileyn ensimmäinen maali hylättiin paitsiona, mutta 81. minuutin sijoitus oikeaan alanurkkaan tasasi puntit. Lars Bender puski Leverkusenin johtoon seuraavasta tilanteesta taitavalla puskullaan.

Dortmund on takonut viimeisissä otteluissaan valtavat määrät maaleja. Ennen Leverkusen-ottelua joukkue oli tehnyt kolmessa perättäisessä liigaottelussa viisi osumaa. Tällä kertaa kolmella osumalla ei irronnut yhtään pistettä.

Tammikuun hankinta Erling Braut Håland teki Dortmundille ensimmäisessä kolmessa ottelussaaan seitsemän maalia, mutta Hradeckyn taakse norjalainen ei osunut.

Dortmund on sarjassa kolmantena kolmen pisteen päässä sarjakärki Bayern Münchenistä. Leverkusen nousi voitolla viidenneksi ja kahden pisteen päähän Dortmundista. Sunnuntaina Bundesliigassa pelataan kärkiottelu Bayernin ja RB Leipzigin välillä.

Pohjanpalolle ei minuutteja

Niklas Moisanderin kipparoiman Werder Bremenin tilanne sarjan häntäpäässä muuttui yhä tukalammaksi. Pelin selvästä hallinnasta huolimatta Bremen kärsi kitkerän 0–2-kotitappion Union Berlinille.

Marius Bulter tyrkkäsi Unionin ensimmäisen maalin 52. minuutin kohdalla. Sama mies oli asialla 20 minuuttia myöhemmin. Moisander yritti putsata palloa viime hetkellä, mutta peliväline oli jo ehtinyt ylittää maaliviivan ennen kuin suomalainen ehti väliin.

Bremen on sarjassa toiseksi viimeisenä. Matkaa putoamisviivan yläpuolella olevaan Mainxiin on nyt neljä pistettä. Sarjanousija Union Berlin karkasi voitolla Bremenistä jo yhdeksän pisteen päähän.

Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Joel Pohjanpalon edustama Hamburger SV nousi sarjakärkeen 2–0-voitolla Karlsruhesta. Lukas Hinterseer viimeisteli molemmat osumat. Pohjanpalo seurasi koko ottelun vaihtopenkin puolelta.

Viikolla Pohjanpalo onnistui viimeistelemään ensimmäisen maalinsa Hampurin paidassa vierasottelussa Bochumia vastaan.

Lue myös:

Hradeckyn Leverkusen cupissa kahdeksan joukkoon

Niklas Moisander selitti tulistumistaan Dortmund-voitossa: "Kävin hieman liian kierroksilla"

Joel Pohjanpalo supervaihtomiehen roolissa – upotti Bochumin toisella kosketuksellaan

Miesten sprintin dramaattisin tilanne Falunin maailmancupissa nähtiin ainakin suomalaissilmin viimeisen alkuerän lopussa. Suomen Ristomatti Hakola, Ruotsin Oskar Svensson ja Venäjän Andrei Krasnov taistelivat välieräpaikoista. Loppusuoralla Hakola meni Svenssonin ladulle. Seurauksena Svensson kaatui ja kisasta kotiyleisön edessä tuli suuri pettymys. Viime talven sprintin MM-viitonen karsiutui.

Svensson ei ollut tyytyväinen Hakolan toimintaan.

– En ole nähnyt uusintaa, mutta hän kyllä näki, missä olin. Hän niittäsi minut. Tämä oli lyijynraskasta. Olin odottanut useamman vuoden tätä, että voin kisata perinteisen sprintillä kotiyleisön edessä, Svensson sanoi SVT:lle.

– Olen aika murtunut oikeastaan. On ollut aika vaikea kausi. Tämä olisi voinut olla käänne siihen.

Aftonbladetille Svensson tokaisi, että tilanne tuntuu äärimmäisen happamalta. Hän ei osannut, kuinka pystyy latautumaan uudelleen nyt.

– Menen kotiin luhistumaan. Tämä oli minun mestaruuskisani. Harmi, että se ei onnistunut, Svensson sanoi ja sanoi voivansa puhua Hakolan kanssa tilanteesta jälkikäteen.

Osaatko jotain suomalaisia kirosanoja?

– Minulla on suomalainen huoltaja nyt. Saan kuulla häneltä, jos on jotain vinkkejä, Svensson naureskeli.

Hakola sanoi kisan jälkeen Yle Urheilulle, että kolari oli seurausta Venäjän Krasnovin toiminnasta.

– Venäläinen pimitti pitkään, minkä ladun hän ottaa. Minun piti jättää optio, että kummalle puolelle vaan. Svensson tuli röyhkeästi, mutta oli takana. Sain valita oman latuni. Se on aina paha, kun tulee lopputingassa valinta. En halunnut, että sieltä tullaan ohi, Hakola kertasi Yle Urheilulle.

Hakola meni erästä toisena jatkoon Krasnovin perässä, mutta karsiutui välierissä niukasti finaalista. Hakola oli lopputuloksissa seitsemäs.

Lue lisää:

Venäläishiihtäjä piinasi hyvävireistä Hakolaa – ruotsalaisen kaataminen seurausta saman urheilijan tempusta: "En halunnut, että tullaan ohi"

Katso, miten Ruotsin tähti kaatui Suomen sprinttitykin jalkoihin – kisa pilalle: "Hakolan hylkäys ei olisi ollut suuri vääryys"

Ristomatti Hakola jäi 17 sadasosan päähän finaalipaikasta

Katso tallenne: Falunissa taisteltiin sprinttihiihdoissa

Sairastellut Joni Mäki sivuun Falunin sprintistä – Iivo Niskanen jäi karsintoihin

Jääkiekon SM-liigan valmentajien viime aikojen lukuisat ja jatkuvat irtisanomiset ovat puhuttaneet todella paljon viime aikoina. Viime vuonna SM-liigassa työskennelleistä 15 päävalmentajasta 10 on saanut potkut puolentoistavuoden aikana. Viimeisen kuukauden ulkomailla työskentelevistä valmentajista on saanut lähteä pestistään meritoituneet Kari Jalonen ja Jyrki Aho.

Ylen Urheilustudiossa pureuduttiin trendiin lukuisten asiantuntijoiden voimin. Ylen jääkiekkoasiantuntijoista Pekka Kangasalusta koki potkut tällä kaudella Mikkelien Jukurien peräsimestä, Tuomas Tuokkola on saanut valmentajaurallaan kolmet potkut ja Hannu Jortikkakin on kokenut itse kahdet potkut.

Riku Salmisen johtamassa studiokeskustelussa esitettiin väite, että nykyään liigavalmentajan palkka ei ole enää niin iso kuin aikaisemmin ja lisäksi nykyään nuoria valmentajia on helpompi ottaa liigaan valmentamaan, mutta heistä on helpompi päästä eroon halvemman sopimuksen takia.

– Olen keskustellut ihmisten kanssa ja hyvä, kun valmentaja on edes kolmannessa kentässä palkkahaitarissa. Takavuosina kärkijoukkueiden valmentajien piti ainakin ykkösviisikkoon mahtua, Jortikka sanoo.

– Minulle nuorempi polvi on kertonut, että palkat ovat romahtaneet takavuosista, Jortikka sanoo.

Jortikka viittaa siihen, miten liigapelaajien keskipalkka on pelaajayhdistyksen mukaan 75 000 euroa.

– Meillä rupeaa olemaan SM-liigassa valmentajia, jotka ovat alle tuon palkan, Jortikka sanoo.

– Sitten iltapäivälehdistä lukee, että kärkipelaajat tienaavat yli 300 000 euroa. Epäilen, että SM-liigassa ei taida olla tällä hetkellä yhtään valmentajaa, jonka palkka alkaa kakkosella.

Urheilustudiossa pohdittiinkin sitä, onko valmentajien asetelma kääntynyt päälaelleen. Kärjistetysti: Aiemmin pelaajan piti myydä ensiksi itsensä valmentajalle, että pääsee pelaamaan. Nyt pahimmassa tapauksessa valmentajan pitää mennä myymään itsensä pelaajalle, että saa valmentaa.

– Totta kai toiminnan on kestettävä päivänvalo, mutta johtajan on saatava johtaa. Nyt varmasti haetaan kultaista keskitietä, miten joukkuetta johdetaan ja mitä keinoja käytetään. Mutta tilanne ei voi mennä siihen, että yksi pelaaja kahdestakymmenestäviidestä pahoittaa mielensä. Vain yhdeksäntoista pääsee pelaamaankin. Tasapaino olisi löydyttävä, Tuokkola toteaa.

Kangasalusta mietiskeli myös samaa asiaa. Hänen mielestänsä esimerkiksi palautetta ei voi antaa nykyään samalla lailla kuin ennen.

– Tällä hetkellä valmentajana suurin haaste on se, miten pystyy yksilöitä auttamaan ja miten pääsee ajatusten kanssa samalle tasolle. Tätä haastetta on varsinkin nuorten pelaajien kanssa, Kangasalusta sanoo.

Hän kokee, että valmentajilta viedään nykypäivänä työkaluja pois.

– En hyväksy julkista nöyryyttämistä. Mutta jääkiekossa ja monessa muussa urheilulajissa pitää pystyä vaatimaan urhelijalta tiettyjä juttuja. Kaikkea ei voi hyssytellä ja mennä positiivisuuden kautta. Tietynlainen vaatimustaso pitää säilyttää, Kangasalusta sanoo ja korostaa samalla, että kova vaatimustaso ei poista hauskanpitoa.

– Monta kertaa vaatimustason ja työnteon kautta paras fiilis tulee esiin. On esimerkkejä tänä päivänä, että pelaajia pitää käsitellä aika silkkihansikkain. Muuten perästä kuuluu.

SM-liigaorganisaatioissa myös yhä enemmän ihmisiä sotkemassa soppaa

Urallaan KalPasta, Ilveksestä ja KooKoosta potkut saanut Tuokkola oli myös sitä mieltä, että SM-liigassa on käynnissä iso murros. Jos Jortikan alkuvuosina joukkueessa oli vain päävalmentaja, apuvalmentaja ja maalivahtivalmentaja, niin nyt organsaatiot ovat paljon suurempia. Johtoportaastakin löytyy useampia henkilöitä.

– Urheilujohtajat ovat tulleet vahvasti mukaan. Mitä tekee toimitusjohtaja, urheilujohtaja ja päävalmentaja? Tuokkola penää.

– Silloin Hannun aloittaessa ei ollut kuin hän ja Ansas (Hannu, TPS:n tuolloinen hallituksen puheenjohtaja.)

– Urheilutoimenjohtajien on kiva paistatella päivää, kun pelaajahankinnat ovat menneet nappiin ja homma toimii. Kun pelaajahankinnat eivät ole osuneet, se on sitten yhtäkkiä päävalmentajan vika, Jortikka ihmetteli perään.

Yksi suurempi teema on myös se, miten koko yhteiskunnassa ollaan paljon hektisempiä. Se on heijastunut myös jääkiekkovalmentajien arkeen.

– Hyvässä organisaatiossa annetaan työrauha valmentajalle ja apua, jos sitä tarvitaan. Huonossa orgaisaatiossa on ehkä ihmisiä, jotka haluavat puuttua valmennukseen. He eivät malta odottaa avunpyyntöä, Kangasalusta listaa.

– Hyvässä organisaatiossa osataan olla realistisia ja kärsivällisiä. Yksittäisen pelin merkitys ei ole niin iso. Niissä osataan nähdä tulevaisuuteen. Monta kertaa joukkueessa voi olla nuoria pelaajia, jotka pulpahtavat vuoden tai kahden päästä esiin, Kangasalusta sanoo.

Valmentajille lisää keinoja vaikuttaa itse tilanteeseen

Miten sitten valmentajat itse voisivat vaikuttaa potkujen määrään? Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajalla Jukka Jalosella ei ole siihen mitään suoraa reseptiä.

– Totta kai on todennäköisempää, että ei saa ainakaan kovin usein potkuja, jos tekee ahkerasti töitä, on intohimoinen ja tekee hyvää yhteistyötä sekä ymmärtää vähän jääkiekostakin. Mutta nämä eivät vielä takaa mitään, Jalonen sanoo ja painottaa, että kilpailu päävalmentajapaikoista SM-liigassakin on kovaa.

– Talouspuolikin painaa taustalla. Jos joukkue häviää paljon pelejä, ei tule katsojia. Sitä pelätään varmastikin johdon taholta. Monta asiaa liittyy potkuihin. Ei missään nimessä simppeli yhtälö, eikä helppoa seurajohdon kannalta. Koen kuitenkin, että ensisijaisesti seurajohdon pitää auttaa valmennusta.

Tuomas Tuokkola keskittyisi etenkin selkeän työnjaon rakentamiseen joukkueessa jo sopimuksentekovaiheessa.

– Jopa esimerkkkitapauksia voisi olla kuten, miten toimimme ja kommunikoimme viiden peräkkäisen tappion jälkeen, Tuokkola havainnollistaa.

– Entistä laajemman valmennusryhmän myötä valmennusryhmän sisäisen luottamuksen merkitys on aika iso. Nyt valitettavasti tuntuu siltä, että valmennusryhmien sisällä nakerretaan päävalmentajia. Sitten on mahdotonta onnistua omassa työssä.

Hannu Jortikalla on suora kolmen kohdan lista, miten jääkiekkovalmentaja voisi parantaa asemaansa. Jortikan mukaan ensinnäkin valmentajien edunvalvonta on tällä hetkellä “täysi nolla.”

– Jääkiekon pelaajat kuuluvat jo SAK:hon (Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö). Meillä on myös toimitusjohtajien nallepossukerho, mikä kokoontuu kerran kuukaudessa. Valmentajien täytyy ruveta pitämään omista asioista huolta. He ovat omia linnakkeita joka puolella. Heidän pitäisi tehdä oma yhdistys, Jortikka sanoo.

Lisäksi hän laittaa painetta valmentajien edustajille Jääkiekkoliiton liittovaltuustossa. Tällä hetkellä valmentajia edustaa liittovaltuustossa Jukka Koivu.

– En tiedä, kuka mahtaa olla tällä hetkellä liittovaltuustossa edustamassa valmentajia. Mutta aika hiljaa on tuntunut tämä herra olevan, Jortikka toteaa.

Toisena asiana listallaan Jortikka kaipaisi SM-liigan valmentajilta jonkinlaista lisenssiä.

– SM-liigan pitäisi vaatia lisenssiä valmentajilta. Ei voi olla niin, että pelaamalla loistavan tai jonkinnäköisen uran, on yhtäkkiä vuoden tai kahden päästä maajoukkuevalmentaja. Sen voisi unohtaa nyt. Joku koulutus pitää olla, Jortikka sanoo.

Kolmantena ja erittäin pöyristyttävänä asiana Jortikka pitää sitä, miten valmentajien jatkokoulutusta ei ole.

– Moneen ja moneen vuoteen on ollut yksi valmentajien tapaaminen joissain MM-kisoissa. Nyt on kaikki valmentajat tulossa seuraaviin kisoihin, mutta tämän pitäisi olla automaatio. Vuodesta toiseen valmentajia pitäisi kouluttaa. Heidän pitäisi tavata ja keskustella. Heidän pitäisi viedä tätä yhteistä asiaa eteenpäin, Jortikka painottaa.

Asiantuntija näkisi hiihdossa enemmän valmentajien vaihtumisia

Vaikka jääkiekossa puhutaan paljon tällä hetkellä irtisanomisista ja niiden suuresta määrästä, yksilöurheilussa ja etenkin kestävyysurheilupuolella varsinaiset potkut ovat harvinaisempia.

– Ei valmentajille anneta hiihtomaailmassa potkuja ja hyvin vähän myös maailmalla. Urheilija kantaa suurimman vastuun tuloksesta ja hallitsee omaa toimintaansa. Maajoukkuetasolla käytännössä urhelijakin on se, joka saa lähteä, Yle Urheilun hiihtoasiantuntija Kalle Lassila sanoo.

Lassila näkisi hiihdossa mieluusti enemmänkin valmentajien vaihtumisia. Lassilan mielestä sitä tapahtuu liian vähän. Hänen mielestänsä Suomesta löytyy todella paljon hyviä hiihtovalmentajia, mutta joskus jollekin toiselle voi toimia toinen valmentaja.

– Kestävyysurheilussa tulokseen vaikuttava valmennusprosessi on todella pitkä. Yksittäisten henkilöiden pitää sitoutua toimintaan hyvin pitkäksi aikaa, jotta nähdään tilanne. Mutta jääkiekosta voitaisiin ottaa oppia hiihtoon siitä, että vastuuta tuloksesta tarkasteltaisiin vähän useammin ja rohkeammin, Lassila sanoo.

– Vaihdettaisiin esimerkiksi henkilökohtaisia ja ryhmien valmentajia. Toki ihan kuin jääkiekossa, myös hiihdossa, yksilön ympärillä toimii paljon eri henkilöitä. On vaikeaa kohdistaa jonkun tietyn henkilön viaksi, että tulosta ei tule.

Hiihtomaajoukkueessa valmennustoimintaa järjestettiin viime kauden jälkeen uudelleen niin, että päävalmentaja Matti Haavisto siirrettiin hiihtomaajoukkueen johtajaksi. Miesten ja naisten maajoukkueille tulivat omat uudet päävalmentajat. Potkuja ei siis oikein jaeta maajoukkueessa, vaikka siinä myös toisaalta eniten mitataan menestystä.

– Tässä on taustalla ihan ensimmäisenä taloudelliset syyt. Käytännössä vain päävalmentaja pystytään suoraan palkkaamaan. Sitten pestit tehdään aina sopimuskauden loppuun saakka. Minä en tiedä, paljonko Hiihtoliiton kukkarossa on rahaa. Mutta ei ilmeisesti niin paljon, että pystyttäisiin tekemään tällaisia vaihdoksia, Lassila päättää.

Lue lisää:

Westerlund kertoo toipuneensa ensimmäisistä potkuistaan seitsemän vuotta – konkarivalmentaja on huolissaan nykytrendistä, mutta muistuttaa erottamisen hyvistä puolista

SM-liigavalmentajat avautuvat huolestuttavasta irtisanomistrendistä: "Olisi edes joku numero, johon soittaa hädän hetkellä"

Äidiltä jouluna saatu lahjakortti antoi uutta vauhtia liigakiekkoilijan peleihin – Miska Humaloja uskoo, että pukukoppien uusi puhumisen aikakausi parantaa pelaajien hyvinvointia

Valmentaja maksoi hinnan, mutta kurittomien ja velttojen pelaajien olisi syytä hävetä – Änärikirje listaa myös sarjan parhaat puolustajat ja kiittelee Barkovin peluutusta

Nooralotta Neziri sivusi 60 metrin aitajuoksun Suomen ennätystä 7,97 Puolan Torunissa lauantai-iltana.

Neziri juoksi SE-ajan 7,97 jo kolmatta kertaa urallaan. Hän teki ennätyksen ensi kertaa talvella 2015 ja sivusi tulosta kerran viime vuoden SM-kisoissa yhdessä Reetta Hurskeen kanssa.

Neziri oli finaalissa neljäs ja hyvän ajan 7,99 niin ikään aitonut Reetta Hurske kuudes.

Finaalissa Nezirin lähtö toimi ja juoksu kulki muutenkin.

– Finaalissa olin kahden kovan lähtijän välissä. Ajattelin, ettei nyt ole mitään hävittävää ja toisen heistä voitinkin, Neziri viittasi Alina Talaihin ja Isabelle Pederseniin, joka jäi kahdeksanneksi.

Nezirin mukaan Suomen ennätyksen sivuaminen ja neljäs sija huippujoukossa oli ennen muuta henkinen voitto.

– Sain henkisen kantin pitämään hyvin, vaikka kroppa ei ollut mitenkään täydellinen, koska olen ollut jo aika pitkään reissussa, Neziri sanoi.

Valkovenäläinen tekniikkataituri Alina Talai oli loppukilpailun vikkelin ajalla 7,87. Nigerian Tobi Amusan oli toinen ja Yhdysvaltain Christina Clemons kolmas ajalla 7,89.

Elmo Lakka jäi miesten 60 metrin aitajuoksun alkuerässään viidenneksi ja karsiutui jatkosta ajalla 7,83.

Lahden Ahkeraa Suomessa edustava Kristiina Mäki oli Torunin 1 500 metrillä neljäs ennätyksellään 4.09,82. Aika on kotimaan hallitilastojen kärkiaika, muttei kelpaa Suomen ennätykseksi Mäen kaksoiskansalaisuuden takia. Mäki edustaa kansainvälisissä kilpailuissa Tshekkiä.

Edellisen kerran kun Patrik Laine viimeisteli hattutempun, niin suomalaistykki vietti viiden maalin iltaa lokakuussa 2018. Kaikkiaan tamperelainen on mättänyt taalajäillä nyt kahdeksan hattutemppua.

Laine tulitti kolme ylivoimaosumaa Winnipeg Jetsin kaataessa Ottawa Senatorsin kotonaan 5–2.

Siitä lähtien kun Laine aloitti NHL-uransa, kaudella 2016–2017, niin suomalaista enemmän (50) ylivoimamaaleja ovat sarjassa iskeneet ainoastaan Washingtonin Aleksandr Ovetshkin (64) ja Bostonin David Pastrnak (57).

Laine ylitti samalla jo viime kauden pistemääränsä. Hänellä on nyt koossa tältä kaudelta pisteet 23+28. Laine on tehnyt viimeisissä viidessä ottelussa kuusi maalia.

Voitto oli tärkeä Winnipegille, joka taistelee tiukasti pudotuspelipaikasta. Jets nousi länsilohkossa seitsemänneksi.

Ruotsalainen Armand Duplantis on rikkonut seipään maailmanenätyksen yleisurheilun kansainvälisissä hallikilpailuissa Puolan Torunissa. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin 617.

Duplantis, 20, ylitti maailmanennätyskorkeuden toisella yrityksellään ja juoksi häkeltyneenä katsomoon halaamaan äitiään. Aiempi ennätys 616 oli ranskalaisen Renaud Lavillenien nimissä. Ruotsalainen ylitti korkeudet 552, 572, 592 ja 601 ensimmäisillään.

– Tämä on jotain sellaista, jota olen halunnut 3-vuotiaasta lähtien. Edessä on iso vuosi, ja tämä on hyvä tapa aloittaa se, Duplantis sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ruotsalaiset ottivat Torunin seiväskisassa kaksoisvoiton, sillä Melker Jacobsson jakoi toisen sijan Yhdysvaltain Matthew Ludwigin kanssa tuloksella 552.

Lempinimeä "Mondo" kantava Duplantis yritti maailmanennätyskorkeutta edellisen kerran tiistaina Düsseldorfissa, mutta pudotti riman kaikilla hypyillään. Ulkoradoilla ruotsalainen on ylittänyt parhaimmillaan 605.

Duplantis on syntynyt ja varttunut Yhdysvalloissa. Hänen isänsä ja valmentajansa, yhdysvaltalainen Greg Duplantis oli myös huipputason seiväshyppääjä.

Lue myös:

Neziri sivusi hallissa SE-aikaa – Hurske myös hyvässä vauhdissa

Duplantis ylitti kuusi metriä ja teki hyvän yrityksen korkeudesta 617 – Reetta Hurske aitoi kuudenneksi Düsseldorfissa

Eva Wahlström puolusti WBC-liiton ylemmän höyhensarjan maailmanmestaruuttaan lauantaina Sheffieldissä Terri Harperia vastaan. Kamppailulla oli panoksena myös Harperin hallussa ollut IBO-liiton tittelivyö.

23-vuotias britti jatkoi voittokulkuaan nyrkkeilykehissä ja päihitti 16 vuotta vanhemman suomalaissuuruuden kotiyleisön edessä kaikin tuomariäänin 98–91, 99–90 ja 99–90.

Harper aloitti terävämmin. Wahlström oli sen sijaan parhaimmillaan ottelun keskivaiheilla. Seitsemännessä erässä suomalaiselle laskettiin monien mielestä jopa ihmeellisesti lukua kyykkäystilanteessa. Heti seuraavassa erässä britin painavassa iskumyllyssä Wahlströmin pelasti eräkello. Wahlström oli hallinnut WBC-liiton mestaruusvyötä huhtikuusta 2015 lähtien.

Kovaiskuiselle, ulottuvalle ja hyvin liikkuneelle Harperille voitto oli ammattilaisena kymmenes perättäinen. Voitoista viisi on tullut tyrmäyksellä.

Kaikkiaan 23 voittoa ammattilaiskehissä takoneelle Wahlströmille tappio oli vasta toinen. Hän hävisi edellisen kerran WBA- ja IBF-ammattinyrkkeilyliittojen titteliottelussa joulukuussa 2018 irlantilaistähti Katie Taylorille. Wahlström taisteli silloinkin täydet 10 erää.

WBC-liiton edellisessä mestaruusmatsissa, joka käytiin viime vuoden elokuun alussa, Wahlström säilytti tittelinsä itsellään iskemällä ratkaisemattoman koitoksen Ronica Jeffreytä vastaan.

Lue myös:

Nyrkkeilijä Eva Wahlström ei halua lyödä vastustajaansa – tuore dokumentti paljastaa yllättäviä tilanteita kehästä ja sen ulkopuolelta

Eva Wahlström säilytti MM-vyönsä – Las Vegasin titteliottelu päätyi ratkaisemattomaan

Eva Wahlströmille ammattilaisuran ensimmäinen tappio - Taylor oli suomalaista selvästi vahvempi

Eva - sarja ammattilaisnyrkkeilijän urasta ja elämästä

Vajaa vuosi sitten Espoossa MM-kisoissa elettiin muitakin traagisia hetkiä kuin Naisleijonien MM-finaalissa. Ruotsin esitykset jäivät hengettömiksi ja joukkue romahti B-divisioonan puolelle. Tänä keväänä Ruotsin naiskiekko on pakkonousun edessä, kun joukkue matkustaa Ranskaan alemman divisioonan MM-jäille.

Kuluvaa kautta on leimannut kritiikki ja turbulenssi niin Damkronorin kuin jopa Ruotsin naisten liigan osalta. Sanailu on äitynyt värikkääksi, kuten esimerkit palkkapuheista tai liiton satsauksista osoittavat.

Entinen maajoukkuepuolustaja Ylva Martinsen tiesi päävalmentajaksi noustessaan, että Leif Boorkin jäljiltä pesä on kaikkea muuta kuin sopuisassa järjestyksessä. Kuluvaa kautta Martinsen kuvaa raskaaksi.

– Kun MM-kisojen pettymyksestä oli selvitty, saimme tehtyä hyvät suunnitelmat uutta kautta varten. Sitten puhkesi konflikti, joka myöhästytti kauden alkua melkoisesti, Martinsen muistelee.

Uudelleenrakentaminen MM-romahduksen jälkeen tyssäsi Martinsenin mainitsemaan odottamattomaan lisäkatastrofiin, kun pelaajat ryhtyivät boikottiin liittoa vastaan. Boikotin takia peruttiin Luulajaan lokakuulle suunniteltu maajoukkueturnaus. Maaottelut olisivat olleet tärkeä näyttöpaikka paitsi joukkueelle myös Ruotsin naisten liigan toiminnalle, Luulaja kun on satsannut SDHL:n joukkueeseen merkittävästi.

Vääntö, jota olisi pitänyt tehdä kaukalossa, tehtiin median kautta liiton ja pelaajayhdistyksen välillä. Boikottia kesti lokakuulle.

Liiton ja pelaajien välille syntyneen sopimuksen myötä pelaajat saavat jatkossa korvausta ansionmenetyksestä, lisäksi sopimus kattaa mitalibonukset ja vakuutukset. Mikäli kevään MM-kisat päättyvät iloiseen paluuseen ylempään A-divisioonaan, pelaajat saavat myös siitä bonuksen. Sopimuksen rahoitus tulee osittain naisten liigan ja edelleen miesten SHL:n kautta.

– Olen erittäin ylpeä siitä, että pysyimme yhtenäisenä ryhmänä ja että saimme eteenpäin tärkeitä asioita. Uskon, että nyt on menty eteenpäin, maajoukkueen ja Luulajan pitkäaikainen puolustaja Johanna Fällman kertoo.

"Tämä kaikki vaikuttaa MM-leiritykseen"

Pelilliseen ilmeeseen on löytynyt yhtenäisyyttä ja voitontahtoa, siitäkin huolimatta, että maajoukkueen kausi jäi boikotin takia auttamatta vajaaksi.

– Meillä piti olla 13 harjoitusmaaottelua, mutta nyt niitä ehtii olla ennen MM-kisoja vain kuusi, ja tämä kaikki vaikuttaa MM-leiritykseen. Toivottavasti ehdimme saada kaiken kuntoon ennen MM-kisoja, Martinsen jatkaa.

Pelaajat jatkoivat boikotin aikana arkeaan naisten liigassa. Se, miten maajoukkueen ympärillä pyörineet myrskytuulet ovat vaikuttaneet pelaajistoon, on päävalmentajan mukaan kiinni yksilöistä. Osa oli mukana näyttävästi, osa seurasi keskustelua taustalla.

– Osa pelaajista on nuoria ja he ovat olleet maajoukkueen mukana vasta lyhyen aikaa, toisaalta mukana on kokeneita pelaajia, joten tilanne on varmasti vaikuttanut pelaajiin eri tavalla.

Myrskytuulet tuskin laantuvat Tranåsin turnausmenestykseen, sillä samaan tapaan kuin viikonlopun sääennusteissa, keväälle on povattavissa vielä monta pyörrettä.

– Keskusteluilmapiiri naiskiekon ympärillä on muuttunut. Tapahtui niin paljon monenlaisia asioita ja loppujen lopuksi liitto on kuitenkin pieni toimimaan Ruotsissa. Meillä on ajatuksena, että jääkiekko kuuluu kaikille taustasta riippumatta. Me emme ole vieläkään siinä, mutta kehitystä tapahtuu ja se on tärkeintä. Kulttuurinen ja rakenteellinen muutos on kuitenkin kestänyt käsittämättömän kauan, sen tietävät kaikki mutta Ruotsin jääkiekko on kuitenkin oikealla tiellä, päävalmentaja Ylva Martinsen sanoo.

– Aika paljon on ollut kaikkea. Mutta nyt uskon, että olemme oikeilla jäljillä. Olemme tilanteessa, että kyse on oikeasti enemmän asenteista, kunnioituksesta meitä kohtaan, se on puuttunut keskustelusta meidän mielestämme. Toki myös siitä, että pitää olla varaa toimia maajoukkueena, puolustaja Johanna Fällman jatkaa.

Päävalmentaja Martinsen on joutunut valmentajana railakkaan henkilökohtaisen kritiikin kohteeksi. Nuori maalivahti Sofia Reidebom latasi Aftonbladetin haastattelussa helmikuun alussa, että Martinsenin pitäisi erota. Värikäspuheinen nuori kiekkoilija peilasi kritiikkiään Martinsenin siviiliyhteyksiin.

Martinsen on entinen maajoukkuepelaaja, mutta Reidebomin mielestä vapaa-ajanvietto maajoukkuepelaajien kanssa antaa väärän viestin.

Päävalmentaja tunnistaa kritiikin ja sen taustat.

– Espoon jälkeen pinnassa oli monenlaisia tunteita. Tämä on erittäin tärkeä kausi naisten maajoukkueelle, naiskiekolle Ruotsissa. Tiesin, että asemassani pitää olla valmiina ottamaan kritiikkiä vastaan, mutta luotan asemaani ja siihen, että liitto on valinnut minut tehtävääni, Martinsen sanoo.

Otsikoita tulee ja menee ja toisaalta ne voivat osaltaan nostaa yleistä mielenkiintoa naisten jääkiekkoa kohtaan. Ranskan MM-kisat pelataan huhtikuussa ja Ruotsin on esiinnyttävä edukseen Hollantia, Itävaltaa, Norjaa, Ranskaa ja Slovakiaa vastaan. Martinsen tunnustaa pakkovoittamisen paineen.

– Se tulee olemaan kova paikka. Jo edelliskevään MM-kisat näyttivät tasaisuutensa. Meidän on vain oltava hereillä ja pelattava parasta mahdollista peliä, Martinsen sanoo.

– B-divisioonan joukkueet tietävät, millaista peli sillä tasolla on. Emme voi mennä sinne ja ajatella, että voitot tulevat helposti, maajoukkuepakki Fällman sanoo.

Liigan ulkomaalaiset esimerkkinä

EHL-finaaleihin koottu Ruotsin joukkue on kahta pelaajaa lukuun ottamatta kerätty Ruotsin SDHL:n pelaajista. Naisten liiga voi paikoin hyvin, mutta edelleen Luulajan tai HV71:n kaltaiset mallioppilaat ovat vähissä.

Naisten SDHL uusin yhteistyökumppani julkistettiin maajoukkuetauon alla mutta edelleen erot liigaseurojen välillä ovat yhä melkoiset. Ulkomaalaispelaajia arvostetaan mutta heidän mukanaolollaan liigan kasvatustehtävä jää vajaaksi. Ruotsin liigassa ei ole kiintiötä ulkomaalaispelaajille. Tälläkin kaudella ulkomaalaisia pelaajia on tusinallinen neljässä joukkueessa, kärkijoukkue HV71 esimerkin johdolla.

Luulajassa yhdentoista pelaajan kansalaisuus on muu kuin Ruotsin. Naisleijonien hyökkääjä Petra Nieminen pelaa näkyvässä roolissa Luulajassa mutta hänen mielestään ulkomaalaisista ei voi tehdä syntipukkeja Ruotsin tilanteelle, päinvastoin.

– Uskon, että ruotsalaispelaajat vain kehittyvät, kun me olemme siellä. He saavat kovia pelejä, koska meistä on vastusta heille, he myös näkevät meistä mallia. Olen huomannut ainakin meillä, että ruotsalaiset yrittävät ottaa todella paljon mallia meistä ja yrittävät olla kuin me. Minusta se on vain heille hyvä juttu, Nieminen sanoo.

Lauantaina Damkronor hävisi Suomea vastaan EHL-kiertueen finaalissa Tranåsissa 0–4.

Lue myös:

Naisleijonat päätti EHT-finaaliturnauksen voittoon – Noora Räty nollasi Ruotsin

Noora Räty vaatii parempia olosuhteita naisten maajoukkuepeleihin – "Jotenkin nämä turnaukset päätyvät aina tällaisiin pikkukyliin"

Naisleijonien EHT-ottelu pelataan Eksjön “peltipurkissa”, jossa NHL-taso jää julisteisiin – “Ei tämä mikään uusi juttu ole”